Sattuu

[Viherkeiju1]

Erosin.. Tai minut jätettiin viikko sitten.
2v on Off suhde takana. Tosin 2kk sitten sain voimaa ja lähdin itse siitä suhteesta. Kunnes menin lukemaan estetyt viestit. Luki... Tuu kahville. Minähän menin ja sormus oli taas sormessa. 3viikkoa kesti. Viikko oli tekosyitä ja selittejä ja silti hän oli whatsupissa. Muka ei kerkee kun on liian kiire viestittää. Eikä hän ole sydämmien lähettelijä. Silloin kun jätin niin työkaveri sanoi että se on siel tinderissä aktiivisena.
2v nyt tajuan. Mykkäkoulua,, huonoa kohtelua, lupailuja, muiden naisten tuijottelua, muiden halailua, koko ajan mesessä, mitätöintiä, raivokohtauksia, minun itkettämistä.
Hylkäyksiä ja takaisin ottoja.
En edes tiedä enää kuka olen. Nään vanhan ja ruman naisen peilistä.
Ikävä myös tätä kaltoin kohtelijaa. Mustasukkaisuuskin koputtelee. Pelko jos joku toinen saa sen hyvän ja kuka se on.
Koitan olla voimakas ja en katso esitettyjä viestejä.
Tekisi kyllä mieli.
Seuraava hylkäys vie minulta hengen. Menen sillä eteenpäin. Lomaa ollut viikko töistä. Nukun ja katson youtubesta tietoa narsismista.
Kamalinta on se että kun nään kauniita naisia niin ajattelen että tuotakin tämä minun entinen katsoisi. Mulle jäi tämmönenkin outo käytösmalli. Tunnen huonommuutta. Voi kuin olisin vahva. Pelottaa.

[Toipuva12]

Hei,
Ymmärtänyt tuskasi. Niin tutulle kuulostaa tuo saamasi kohtelu. Monelle meille täällä kirjoittaville tuttua myös. Jojoilua, mykkäkoulua, hylkäämisiä, rikottuja lupauksia, valehteluja, tekosyitä jne. Juuri tuo kylmä-kuuma kohtelu on tyypillistä narsisteille. He eivät välitä kun satuttavat toista. Aiheuttavat riittämättömyyden tunnetta jatkuvasti uhrilleen.
Nuokin ovat tuttuja ajatuksia että onko se seuraava sitten parempi kuin itse olin ja se ajatus aiheuttaa tuskaa. Mutta ei se niin ole. Sama kaava toistuu kaikkien kanssa. Pitää ajatella niin että ero narsistista on itsensä ja oman mielenterveyden pelastamista. Olet varmaan lukenutkin näiltä sivuilta että narsistin kanssa on kyse riippuvuussuhteesta. Tunteet eron jälkeen menevät vuoristorataa ja se kaipuu on alussa kova. Uskon että ne kaipauksen tunteet lieventyvät ajan myötä. Edellyttää tietysti sen ettei ole missään tekemisissä narsistin kanssa. Ei kannata alkaa minkäänlaiseen viestittelyyn enää eikä mennä takaisin. Narsisti ei muutu.

Itse koin myös hyvänä asiana tutkia ja hankkia tietoa narsismista. Se auttoi ymmärtämään miten myrkyllisen ihmisen kanssa on ollut tekemisissä ja etten olisi voinut enempää tehdä suhteen eteen koska narsistille ei mikään riitä. Suosittelen vertaistukiryhmiä ja terapiaa. Tärkeää mielestäni on ettet jää yksin näiden asioiden kanssa. Suhde narsistin kanssa on valtasuhde jossa sinua manipuloidaan eri tavoin.Vika ei ole meissä uhreissa vaan siinä narsistissa. Suhde narsistin kanssa ei ole myöskään vastavuoroinen suhde vaan palvelet narsistin itsekkäitä tarpeita ja kun et alistu enää palvelemaan niin narsisti on valmis hylkäämään ilman omantunnon tuskia ja siirtyy nopeasti seuraavaan.

Voimia sulle toipumisen tiellä. Kyllä sä selviät. Ole kärsivällinen ja hae apua. Toipuminen vie aikaa. Ole armollinen itsellesi. Ja niin kuin jo sanoin niin puhu vaikka luottoystävälle, käy vertaistuessa ja terapiakin voi auttaa, mutta älä jää yksin. Yksin ei tarvitse selviytyä. Olen myös itsekin toipumisen tiellä ja käyn tällä hetkellä terapiassa. Vieläkin tulee trikkereitä ja tulee muisteltua niitä hyviä hetkiä mutta käännän asiat niin että sehän kaikki oli valhetta narsistin puolelta, illuusiota ja henkistä väkivaltaa.

Tsemppiä sulle!

[Viherkeiju1]

Sydämmellinen kiitos vastauksestasi.
Pidän tätä mulle voima kirjoituksena ja oon laittanut jo viestiä vertaistuki ryhmään.
Kiitos