Tällä hetkellä rämmin risukossa ja pimeällä polulla. Pelko sisällä kasvaa ja olen aivan veitsen terällä että putoan jonnekin mustaan syöveriin, josta paluu on vaikeaa.Mä olen aivan lopussa,väsynyt miellyttämään ,istumaan hiljaa kun se kehuu ylen täydellistä siskoa. Kaiken se kääntää ylösalaisin. Sitä itseä on turha miellyttää. Kun sille ei mikään riitä. Se on mustavalko tyyppi. Muut ovat hyviä tai pahoja,välimuotoa ei ole.Jyrkkä ja halveksiva. Puhuu mulle pienellä ja voimattomalla äänellä purevan ivallisesti ja äidille sen vaatimukset ovat kohtuuttoman suuret. Äiti lyötiin maahan jo kauan sitten. Ennen niin iloinen ja naurava äiti laahustaa hiljaa todeten niin niin. Yrittää ja saa korvilleen kun ei onnistu. Sanoilla jotka satuttaa ja särkee.Ei ole koskaan onnistunut . Koska se kääntää aina asiat toisinpäin. Muille se on hurmaava charmantti mies. Kotona ilkeä ,oikea piru.
Mä tajusin tän kuvion joitakin vuosia sitten vasta. Sen tavan miten se kasvatti huonoksi ja mitättömäksi. Mitätöi ja ivasi ,nolasi toisten edessä.Kun missään ei saanut olla hyvä. Kun kuitenkin oli se löi maan rakoon. Sinäkö luulet olevasi,et ole mitään ,olet kuin äitisi,tyhmä ,et opi mitään ja se ihana lause. Sinun vika sinun vika....Mä en oo koskaan saanut mitään tukea kotoa. Vaatteet jotka se valitsi ja ruoan. Senkin se päätti mitä syödään.Kun oli vaikea tilanne se katsoi vaan ylhäältä alas ja sanoi ettet sinä ole hyvä,olet huono. Näillä eväillä mä oon porskuttanut. Yrittänyt koko ikäni nostaa muita,tukea ja kannustaa saamatta itse mitään tukea. Mulla on sen pirulaisen luonne,mutta siinä missä se on joko tai tyyppi mä mietin aina syitä. Mulle muut ovat muutakin. Ihmisiä joilla kaikilla on oma tarina. Se tarina kertoo miksi joku on sellainen kun on. Kun tuntee tyypin ymmärtää paremmin.
Mutta omaa isääni mä en ymmärrä. En sitä miksi tuntuu että vihaa omaa lastaan,ei iloitse lapsen onnistumisista vaan pitää sitä tappiona itselleen. Mä lähdin jo nuorena lätkimään ymmärtämättä miksi? Tehnyt oikeita valintoja ymmärtämättä miksi? Musta tuli syntipukki jo alakouluikäisenä ymmärtämättä miksi? Nyt tiedän että mulla on sen luonne. Se ei täysin nujertanut mua ja se ärsyttää sitä. Mä olen vahvatahtoinen ja kapinoinut varmaan huomaamattani,kyseenalaistanut ja yrittänyt jossakin vaiheessa puolustaa äitiä.Se on kai narsistille sodan julistus. Mulla on myös äidin ilo ja eläväisyys ja lapsellinen huumorintaju jota se ei ymmärrä. Ja kyllä tyhmä lapsi hänen silmissään kouluttautui kiitettävällä arvosanoilla kauan sitten. Sille ei saa näyttää onnistumisia eikä kyyneleitä. Naamio suojelee.Tällä hetkellä taistelen oman selviytymiseni kanssa. Kaikki ongelmani kun menevät lapsuuteen . Taistelu vihaa vastaan ja katkeruutta vastaan. Voiko narsistille antaa anteeksi kaiken sen pahan jälkeen? Pitäisi voida jotta edes oma vanhuus olisi siedettävämpi .MLyönkö välit poikki vai odotanko hetken että kuolo poimii hänet.
Kohti valoa
Valvojat: NinniAnniina, Karju
Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (Narsismin uhrien tuki ry) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.
Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.
Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.
Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (Narsismin uhrien tuki ry) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.
Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.
Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.
Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
-
ristiriita34
- Viestit: 7
- Liittynyt: 20 Marras 2022, 13:18
Re: Kohti valoa
Moi Surusilmä,
Olen itse käynyt varsin samanlaisen tarinan läpi, jonka kerroit. Ikinä et ole hyvä, lapsesta asti olet ollut "vääränlainen ja huono". Olen taistellut tämän kanssa itse viimeiset 5-6 vuotta kun huomasin tämän tilanteeni. En osaa, enkä sinällään halua neuvoa koska meidän kaikkien kokemukset tämän asian ympärillä ovat niin erilaisia ja henkilökohtaisia mutta se mikä minut on nostanut ainakin jossakin määrin tästä narsismi-suosta on yksinkertaisesti etäisyys ja se, että olen oppinut arvostamaan ja hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen. Tietenkin olen rikki ja hajalla kun koko elämä on kerrottu, että olet vääränlainen ja huono mutta pienin askelin olen päässyt siihen, että se ketä tätä tarinaa on kertonut on itse aivan narri ja sen ulkopuolella on kokonainen maailma täynnä terveitä ja hyviä ihmisiä. Maailma jossa ihmiset eivät ajattele susta pahaa tällä tavalla vaan ottavat sut kokonaisena ihmisenä vastaan, juuri sellaisena kuin olet. Musta tuntuu, että se on hankalin asia ymmärtää meille traumaperheistä tuleville, että sä olet just hyvä noin ja olet aina ollut hyvä noin koska sulle on koko elämän ajan kerrottu että olet "vääränlainen ja huono".
Itse löysin monien mutkien kautta jonkinlaisen sisäisen rakkauden itseäni kohtaan ja sen jälkeen asiat, joita esimerkiksi äitini sanoo minulle, ovat alkaneet näyttää naurettavilta. Sut on hakattu luolan perään pienestä pitäen ja valoa on vaikea nähdä sieltä mutta se on siellä. Ja se valo ei ole todistelussa, selittelyssä sille ikäväntekijälle. Se valo on sinussa, on aina ollut ja näkeminen vaatii vain, että kävelet pois sieltä. Se on niin v***un vaikeaa i know mutta se on ainoa tapa päästä takaisin. Sielun päällä on paskaa elämän varrelta. Sä olet kuitenkin se oma itsesi siellä alla.
Olen itse käynyt varsin samanlaisen tarinan läpi, jonka kerroit. Ikinä et ole hyvä, lapsesta asti olet ollut "vääränlainen ja huono". Olen taistellut tämän kanssa itse viimeiset 5-6 vuotta kun huomasin tämän tilanteeni. En osaa, enkä sinällään halua neuvoa koska meidän kaikkien kokemukset tämän asian ympärillä ovat niin erilaisia ja henkilökohtaisia mutta se mikä minut on nostanut ainakin jossakin määrin tästä narsismi-suosta on yksinkertaisesti etäisyys ja se, että olen oppinut arvostamaan ja hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen. Tietenkin olen rikki ja hajalla kun koko elämä on kerrottu, että olet vääränlainen ja huono mutta pienin askelin olen päässyt siihen, että se ketä tätä tarinaa on kertonut on itse aivan narri ja sen ulkopuolella on kokonainen maailma täynnä terveitä ja hyviä ihmisiä. Maailma jossa ihmiset eivät ajattele susta pahaa tällä tavalla vaan ottavat sut kokonaisena ihmisenä vastaan, juuri sellaisena kuin olet. Musta tuntuu, että se on hankalin asia ymmärtää meille traumaperheistä tuleville, että sä olet just hyvä noin ja olet aina ollut hyvä noin koska sulle on koko elämän ajan kerrottu että olet "vääränlainen ja huono".
Itse löysin monien mutkien kautta jonkinlaisen sisäisen rakkauden itseäni kohtaan ja sen jälkeen asiat, joita esimerkiksi äitini sanoo minulle, ovat alkaneet näyttää naurettavilta. Sut on hakattu luolan perään pienestä pitäen ja valoa on vaikea nähdä sieltä mutta se on siellä. Ja se valo ei ole todistelussa, selittelyssä sille ikäväntekijälle. Se valo on sinussa, on aina ollut ja näkeminen vaatii vain, että kävelet pois sieltä. Se on niin v***un vaikeaa i know mutta se on ainoa tapa päästä takaisin. Sielun päällä on paskaa elämän varrelta. Sä olet kuitenkin se oma itsesi siellä alla.