Mitä konkreettisesti sanoa narsistille kun haluaa erota?

[millah]

Sietokykyni narsistin kanssa alkaa olla lähellä. Olemme jo kerran eronneet ja olen sanonut haluavani erota, mutta koska narsisti on saanut minut puhuttua takaisin on eroamisesta tullut vielä vaikeampaa. Olen yrittänyt puhua siitä, mikä suhteessa on vialla, mutta narsistin mielestä kaikki on tietysti vialla minussa, olen itsekäs ja vaadin liikaa yms. Lisäksi hieman pelkään/välttelen isoja riitoja, koska narsistini huutaa aggressiivisesti ja on verbaalisesti paljon lahjakkaampi (jään sanattomaksi enkä muista mitä piti sanoa). Väkivaltainen ei ole ollut, mutta jos hän oikeasti uskoisi että ei enää saa minua suostuteltua suhteeseen en ole aivan varma tästäkään. Suurin osa ajasta menee tavallaan "hyvin", narsisti kehuu ja hänen kanssaan on oikeasti mukava olla siinä hetkessä, mutta ei pidemmän päälle tässä epävarmuudessa. Myös tämä tekee jättämisestä vaikeaa.

Haluan erota, mutta en keksi miten tehdä se konkreettisesti. Jos kerron, että haluan nyt erota ja koska minusta tuntuu pahalta olla suhteessa (tai tarkempia syitä), alkaa vain syyttely jonka jälkeen narsisti haluaa kuulla, miksi haluan erota kun ei minulla ole mitään syytä siihen hänen mielestään. Hän kääntää asiat niin, että itsestänikin syyt alkavat kuulostaa naurettavilta siinä tilanteessa, vaikka tiedän koko ajan, että ne ovat oikeita ja oikeutettuja mutta en pysty niitä hänelle perustelemaan enää jossain vaiheessa. Kuitenkin rakastan häntä (hyvää puolta) ja näen kuinka häntä oikeasti aidosti, ei teeskennellysti sattuu, koska hän ei ymmärrä miksi haluaisin erota tästä täydellisestä suhteesta. Tässä vaiheessa hän saattaa itkeä kuin pikkulapsi. Tuntuu kylmältä ja mahdottomalta jättää toinen "ilman syytä". Tiedän, että vaikka hän on narsisti hän aidosti rakastaa minua, mutta narsistin rakkaus ja tuo huono puoli ei tietenkään ole sama kuin tavallisen parisuhteen rakkaus. En tiedä, pystynkö tekemään jättämistä kasvotusten ja myös tekstiviestillä asiasta ilmoittaminen tuntuu raukkamaiselta. Eroaminen on minullekin vaikeaa suhteen hyvien puolien vuoksi ja siksi on äärimmäisen vaikeaa pitää päänsä, jos puhun siitä kasvotusten.

Vinkkejä, kokemuksia vastaavasta?

[Miiruli]

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että narsistin kanssa mikään keskustelu ei auta, jos meinaat päättää parisuhteen, narsisti syyttää kaikesta sinua ja kääntää kaikki selityksesi sinua vastaan. Jos lähtee, on viisainta vain paeta, eikä katsoa taakseen. Narsisti ei kestä,että hänet hylätään tai jätetään, vaan luvassa on raivo, manipulointi, kiristäminen ja valehtelu, teit mitä hyvänsä. Hän käyttäytyy kuin parivuotias uhmaikäinen lapsi joka on hukannut tikkarinsa. Normaalin ihmisen kanssa pystyy keskustelemaan ja eroamaan useammin yhteisymmärryksessä, mutta ei välttämättä narsistin.

Yksi narsistieksäni roikkui minussa kaksi vuotta vaikka olimme jo käytännössä katsoen eronneet. Puhuimme samat asiat miljoonaan kertaan läpi eikä hän ymmärtänyt mitään. Yritin olla ystävä hänelle eikä se toiminut, hän vain leikki tunteillani. Pääsin eroon eksästäni vain katkaisemalla täysin yhteydet häneen. siitä päivästä alkoi elämäni uudestaan. Edellinen eksäni(valitettavasti myös narsisti) vannoi ikuista rakkautta niin kauan kun suostuin kuuntelemaan vielä eropäätökseni jälkeen, mutta sanoin sitten etten halua olla enää missään tekemisissä. En jaksanut sitä raivoamista ja syyttelyä. Kun tein rajat selväksi enkä ollut missään tekemisissä hänen kanssa, miehellä oli jo heti uusi nainen. että se siitä hänen ikuisesta rakkaudesta minua kohtaan.. Narsistilla ei ole mitään rajoja, eikä hän kunnioita toisen ihmisen rajoja, vaan tärkeintä hänelle on, että hän saa kumppanin huomion, joko hyvän tai pahan. Jos sinulla on vielä tunteita häntä kohtaan, asia voi olla hyvin vaikea.
Pidä tauko parisuhteessa jos mahdollista ja mieti tarkasti mitä itse haluat. Jatkuva on-off-suhde on tosi kuluttava tilanne ja repii ihmisen hajalle. haluatko todella tämän ihmisen kanssa loppuelämäsi viettää, voitko hyvin suhteessa? Kunnioittaako kumppani sinua? Pystyykö hän tasapainoiseen parisuhteeseen vai onko se pelkkää vuoristorataa? onko teillä hyvä olla yhdessä, vai joudutko jatkuvasti pelkäämään? Voittavatko hyvät puolet huonot puolet?Jos hän todella rakastaa sinua, hän kunnioittaa myös sinun rajojasi ja sitä,että sanot ei. Rakkauteen kuuluu myös kunnioitus.

Sinä itse päätät mitä teet, ja sitten kun olet siihen valmis. Kuuntele vaistoasi ja ole rohkea! Älä jää yksin vaan puhu ja etsi ystävien ja perheen tukea, soita tukipuhelimeen tms.
Tsemppiä ja toivottavasti tilanteesi ratkeaa parhain päin!

[millah]

Kiitos miiruli, kuulosti hyvin osuvalta kaikki. Kai tässä on pakko vain alkaa uskoa, että on löydettävä jokin tapa kylmästi hylätä toinen, vaikka se kaikkia omia parisuhdeperiaatteita vastaan sotiikin. Jokin tauko voisi olla hyvä idea, koska mitä enemmän etäisyyttä saan sitä paremmin aina tajuan, miten hyvin asiat voisi olla ilman narsistia.

[rajallinen]

Monet ovat sanoneen että älä edes keskustele, pakkaa välttämättömät johonkin itseksesi, huomaamatta ja lähde varoittamatta kun olet valmistautunut. Ilmoitusluontoinen ero, vasta sitten kun olet jo lähtenyt. Ainoa hidaste lähdölle on oma epävarmuus, uskonko itseäni. Kuuntelenko itseäni, mikä minulle on hyväksi. Narsistin seurassa sen kuuleminen on lähes mahdotonta.

Sellainen vaatii sinulta rohkeaa päätöstä ja valmiutta pysyä päätöksessä ettet ampaise takaisin heti kun ns "keskusteluyhteys" on auki. Hanki muualta keskusteluapua tueksesi, jo etukäteen.

Aloittaisin kirjoittamalla, itsellesi, niitä faktoja. Kuuntelemalla itseäsi, kirjoittamalla tai puhumalla jollekin/joillekin joihin luotat. Hakemalla ammattilaisen apua. Uskomalla itseäsi. Sinun on oltava "kartalla", ymmärrettävä se tosiasia että narsisti osaa puhua kenet tahansa ympäri, ihan miten tahansa. Kuuluu taudin kuvaan. Ainoastaan se että uskot itseäsi ja toimit, lähdet, on se uusi alku. Narsisti ei sinulle "lupaa" anna lähteä ja vaikka antaisi, vatvoo takaisin mitä sairaimmilla keinoilla: saa sinut uskomaan että kaikki mitä sinä tunnet ja ajattelet, on väärin ja alat epäillä itseäsi ja pian huomaat taas ihmetteleväsi mitähän oikein epäilitkään, sehän onkin ihan kiva jne. Kunnes taas on kalvava paha olo ja olet yhä syvemmässä suossa.

Joten oma vinkkini (tai siis muiden, itsekin sen olen joskus viisaammilta saanut) : pakkaa tavarasi ja lähde, omine aikoinesi. Sovi jonkun luotetun kanssa paikka jonne voit lähteä, tai vuokraa kaikessa hiljaisuudessa asunto jonne muutat omine nokkinesi kun aika on. Järjestä ajankohta lähtemiselle siten että narsistisiippa ei ole paikalla. Ja häivy.

Selviät ja toivut, usko pois.

[Miiruli]

Niinpä, kylmästi toisen jättäminen sotii parisuhdeperiaatteitasi vastaan, siksi koska olet normaali ihminen. Narsisti ei olekaan normaali ihminen ja hänellä on ihan omat lait joilla hän toimii. Häntä ei saa hylätä eikä jättää, mutta hänellä itsellään on mielestään oikeus kohdella toisia miten vain. Eihän se ole ollenkaan reilua ja tasapuolista! Oma eksäni uhkaili törkeästi jättämisellä kun oli ongelmia, mutta onneksi tajusin jättää hänet ensin ja lähteä. Narsistin kanssa ei voi toimia niinkuin normaalin aikuisen ihmisen kanssa ja se voi tuntua tosi pahalta, koska narsisti on taitava syyllistäjä. Mutta normaali ihminen ei syyllistä, vaan antaa sinun tehdä päätöksesi ja kunnioittaa sitä. Normaalin ihmisen kanssa voi keskustella ja olla eri mieltä, narsistin kanssa se on hyvin hankalaa.

[rajallinen]

Hyvin kiteytetty Miiruli, auttoi yhteen keskeneräiseen pulmaan itseänikin.. Narsistin kanssa mikään ei ole normaalia. Vähiten rajojen veto/kunnioitus rajoja kohtaan. Siksi tuntuukin pahalta toimia omia arvoja periaatteita vastaan mutta pakkohan niitä on muuttaa tilanteen mukaan, narsistin kanssa normit ei päde. Koskaan. On pidettävä mielessä yks kaks ainoastaan ja vain yksi asia: oman itsensä pelastaminen, omat rajat ja niiden kunnioittaminen ja toimiminen sen mukaan mikä -vain- itsestä tuntuu parhaalta. Narsistin mielestä se on väärin ja juuri siksi sen luota pitääkin lähteä.

Normaali ihminen kunnioittaa rajoja. Rajat hämärtyy ja menee rikki narsistin vaikutuspiirissä ja niiden uudelleen hahmottaminen ja "kokoon keräily" on uskomattoman työlästä. Ja välttämätöntä: vain ja ainoastaan oman itsen vuoksi.

Jos oikeen repii positiivista huumoria niin voisi ajatella tietysti niinkin että narsistit ovat parhaita opettajia siitä mitä on terve itsekkyys KUKAAN ei voi repiä sinua irti narsistista, kukaan ei voi tehdä sitä sinun puolestasi vaan sinun on havahduttava itse. Pelastettava itsesi kuin uppoavasta laivasta jossa olet yksin, ainakin siihen asti kunnes tajuat mistä on kyse. Sen jälkeen pelastuminen onkin enää tahdosta kiinni ja tietysti siitä että olet saanut yhteyden muiden kanssa jotka kokeneet aivan samaa.

[Miiruli]

Rajallinen, toi oli niin hyvin sanottu, että kukaan ei voi tehä sitä narsistista irtautumista sun puolesta! Se on NIIN TOTTA! Kun sitä on ollu niin kiltti ite ja antanu paljon anteeks ja kestäny mitä vaan. Kun tajuaa sen, ettei tarvitse enää, voi vetää rajan. Se on ihan mieletön tunne kun tajuaa että hei, mä päätän ite elämästäni, en ole ton toisen armoilla ja mulla on myös omat ehdot,joita toisten pitää kunnioittaa. Ja oikeesti niitä pökkelöitä löytyy, jotka ei usko niitä rajoja vaikka sanotaan monta kertaa - no mitäs sitte? No sitten " lekalla päähän" kuvaannollisesti(ei oikeasti) eli rajat vedetään hyvin tiukasti, joko kunnioitat mun rajoja tai lähet vetämään mun elämästä! Normaali ihminen ymmärtää vähemmästäki, narsisti ei.
Palautin kaikki eksän tavarat kasaan hänen pihalleen ystäväni kanssa, kun hän niiden varjolla yritti vielä kiristää ylimääräsiä tapaamisia mun kanssa eron jälkeen. Katkoin kaikki kontrollin langat säälimättä ja vihdoinkin pääsin vapaaksi hänestä fyysisesti!!
Henkinen irtautuminen onkin ollut eri juttu, prosessi jatkuu. Paljon on kipeää ja niiden omien rajojen eheyttäminen on elintärkeää, ettei kukaan enää pääse sinne rajojen sisälle tekemään tuhojaan. Pitää oppia kuuntelemaan omaa itseä missä kohden menee raja,mistä ei tulla läpi, milloin pitää suuttua ja sanoa pahasti ja milloin uskaltaa laskea varustuksen alas ja luottaa että tässä mun on hyvä olla eikä tarvi pelätä.

[millah]

Kiitos todella paljon teidän viesteistä! Niissä oli erittäin hyviä pointteja. Kävin ne jo aiemmin lukemassa, mutta olin matkalla enkä ehtinyt vastata ajatuksella.

Huomaan selkeästi narsistin vaikutuspiirissä olemisen -mitä enemmän olen hänen kanssaan, vaikka menisi hyvinkin, sitä enemmän alkavat hänen tekonsa tuntua oikeutetuilta. Kuitenkin päivänkin yksinolo auttaa jo ja kiukustun taas kaikesta, mitä hän on tehnyt. Tämä jatkuva tunteiden vuoristorata muuten onkin todella kuluttavaa. Nyt tosin on jo parempi, koska olen eropäätöksen tehnyt, sen toteutus enää puuttuu. Puhunut olen ystäville, joista yhdellä on omakohtaista kokemusta narsistista, joten se puoli on kunnossa.

"Narsisti ei sinulle "lupaa" anna lähteä" herätti -olen juurikin odottanut jonkinlaista "lupaa", normaalia eroa, jossa molemmat osapuolet on edes jollain tapaa hyväksyneet siihen johtaneita syitä. Tällaista tuskin tulee tapahtumaan. Olen myös odottanut aina seuraavaa riitaa, jonka yhteydessä lähteä, mutta aina minut on saatu palaamaan. Siihen liittyy tuon tajuaminen, että minun täytyy itse irtautua narsistista vaikka se on elämäni vaikein teko. Olen odottanut, että se jotenkin "vain tapahtuisi" ja aina lykännyt sitä. Narsistin kanssa eron tekeminen jättää jotenkin aivan totaalisen yksin: kun kumppani on ainoa ihminen, jonka kanssa eroasian voi puhua päätökseen jää erosta narsistin kanssa puuttumaan se osa. Ensimmäisen eromme jälkeen yritin puhua siitä pienen ajan kuluttua ja seuraus oli yhteenpaluu.

Olen tätä asiaa jo niin paljon pohtinut, että luulen, että kun ero vihdoin tapahtuu ei se enää ole minulle niin vaikeaa kunhan vain saan olla rauhassa/irti narsistista. Ennemminkin tuntuu hyvältä vihdoin päästä irti kaikesta paskasta. Tulee olemaan joitakin yhteisiä tuttuja, joiden mielestä luultavasti olen aivan sekopää kun herra narsisti avautuu kaikesta mitä "on joutunut kestämään", mutta sille ei valitettavasti voi mitään.

[Miiruli]

Hienoa kuulla, että olet päässyt vahvistumaan Millah! Tarvitset nyt tukea ja niitä, jotka ovat puolellasi. Ero valitettavasti jakaa ystäviä eri puolille joskus. Muista, että ne jotka kääntyvät sinua vastaan, eivät tiedä asioista koko totuutta. Ne, jotka oikeasti välittävät sinusta, pysyvät puolellasi ja elämä antaa sinulle uusia ystäviä. Olet vahvempi kuin luulet!
Omassa erossani jäin aluksi yksin, muutin toiselle paikkakunnalle ja minua pelotti miten pärjään. Yllättäen löysin samanhenkisiä ihmisiä työpaikaltani, aloittamistani uusista harrastuksista, kävin juttelemassa työterveyshoitajan kanssa ja soitin tukipuhelimeen silloin kun oli tosi paha olla.Tein kaikkia niitä asioita, joista nautin, ja jotka olivat minulle tärkeitä. Vapauden tunne oli päätähuimaava! Vasta pitkän ajan kuluttua uskalsin katsoa taaksepäin, ja muistella ihmistä,jota joskus rakastin enemmän kuin ketään muuta. Uskalsin kokea vaikeat tunteet, joita en aikaisemmin uskaltanut kokea ilman pelkoa siitä, että soittaisin eksälleni, tai että haluaisin jutella hänen kanssaan ja yrittää saada kaunista loppua suhteelleemme. Minä jouduin päästämään irti kauniista lopusta, siitä,että eksäni ymmärtäisi myös minun puoltani asioista.Hän ei pystynyt siihen ja luulen ettei hän koskaan siihen pysty. Minun oli vain annettava asioiden olla ja jäädä niin. Kuulin hiljattain, että eksäni meni naimisiin. Se päivä oli helpotus minulle, olin todella iloinen, sillä nyt saan olla lopullisesti rauhassa häneltä!!ja kummallista kyllä pystyin toivomaan hänelle onnea!

Olet vahvempi kuin luulet, etkä ole yksin. Meitä on monta, jotka ovat kokeneet saman. Rakasta itseäsi ja ole hyvä itsellesi. Sinä ansaitset parasta ja se paras voi olla vasta tulossa! Kun oikea aika koittaa, uskalla katsoa menneisyyttäsi silmästä silmään ja anna aikaa itsellesi parantua. Ja joku kaunis päivä vierellesi saattaa astella uusi tervepäinen kumppani, joka pitää sinua upeana kauniina ihmisenä ja silloin vain hymyilet ja ajattelet - tämän asian minä jo tiedän itsekin!: )

[millah]

Kiitos Miiruli! Edelleen suhteessa ollaan, mutta jossain vaiheessa pääsen tästä irti. Uskon kyllä, että kun ero tulee pärjään -välillä jopa odotan, että saan vihdoin tehdä mitä itse haluan ilman että toinen on jatkuvasti arvostelemassa tai että tarvitsee miettiä pilaako/peruuko se tämänkin suunnitelman. Olen miettinyt monia "sitten kun ero tulee teen tämän" -suunnitelmia, joita voin alkaa toteuttaa. Nyt en esimerkiksi viitsi lähteä toiseen kaupunkiin kaverille yöelämään, koska mustasukkainen narsisti kostaisi tämän kuitenkin jotenkin. Uusiin ihmisiin tutustuminenkin on vähän jäänyt, koska en kehtaa selitellä heille kaikkea omituista tähän suhteeseen liittyvää. Olen itse asiassa monesti ajatellut, että jos muuttaisin toiselle paikkakunnalle olisi paljon helpompi erota narsistista, mutta koska viihdyn täällä en todellakaan ole muuttamassa elämääni hänen takiaan. Onneksi aiempi poikaystäväni oli todella epäitsekäs ja huomaavainen, joten tiedän, millainen suhteen kuuluu olla.