25 v liitto ohi narsistin kanssa

[Free]

En olisi vielä kesällä uskonut, että uskallan koskaan riuhtaista itseäni pois sairaasta suhteesta ja nyt ero on vireillä ja olen asunut omassa asunnossani lähes 3 kuukautta. Olo on välillä euforinen, vaikka tunteiden vuoristorata on välillä melkoista. Puolison luonnehäiriö alkoi valjeta minulle vasta menneenä kesänä. Aina en tiedä, mikä puolison piirre on persoonallisuushäiriötä ja mikä jotain muuta, mutta olen mielessäni koonnut mm. tältä keskustelupalstalta piirteitä, jotka voivat kertoa, että on parisuhteessa luonnehäiriöisen kanssa. Nämä asiat tapahtuivat ainakin omassa pitkässä liitossani:
- Ihastuminen mieheen, joka ulospäin oli muiden hauskuuttaja, jutunkertoja, flirttaileva ja vahvat mielipiteet omaava mies ja on sitä muiden ihmisten seurassa edelleen.
- Nopea naimisiin meno -> omalla kohdallani 2 kk tutustumisesta!
- Avioitumisen jälkeen nopea muutos n kuukaudessa....säännöllistä haukkumista, syyttelyä, epäilyä, rajua mustasukkaisuutta, fyysistäkin käsiksi käymistä ja pakottamista esim. istumaan niin kauan, kunnes hän antaa luvan nousta.
- Nopeasti lapsia ja nopeaan tahtiin useampi lapsi. Lapsilla hän tiesi pystyvänsä hallita menemiseni ja tulemiseni, sillä hän tiesi, että olen lasten kanssa lähes koko ajan. Itse hän ei lapsia hoitanut, kuljettanut harrastuksiin, ollut kiinnostunut heidän koulunkäynnistä tms.
- "Outo" suhde äitiinsä...hänen äidillään oli kiinnipitävä voima koko liittomme ajan...halusi kontrolloida, määrätä, tietää kaikki asiamme. Eikä puolisoni uskaltanut laittaa äidilleen kampoihin,saati puolustaa minua esim. äitinsä haukuilta.
- Pakottaminen seksiin...seksiä piti saada joka päivä, välillä useamman kerran päivässä, mihin kellon aikaan tahansa (vaikka keskellä yötä siitä huolimatta, että menisin aamulla töihin). Kieltäytymisestä seurasi koko yön valvottaminen, joka loppui vasta hänen saatua seksiä. Silti seksistä koko ajan kuuli moitteita, kuinka ei ollu sitä, eikä ollut tätä...valittamista löytyi vaikka mistä.
-Haukkuminen ja nimittely....huora, läski jne jne...kun ei vain ole rajaa, mitä toiselle voi sanoa.
- Uhkailu....Jos kertoisin asioistamme muille, niin uhkailua siitä, millä eri keinoin tappaisi minut ja miten hänellä on kavereita "sellaisissa" piireissä, että tulevat myös kiduttamaan ja hakkaamaan minut. Yksityiskohtaista kertomista, miten mm. painaisi pääni polveaan vasten, hakkaisi vasaralla ja ampuisi jne.
- RAJU henkinen väkivalta sekä ajoittaista fyysistäkin väkivaltaa, mm. potkimista
- Ilkeys
- Kadehtiminen..hän kadehti jopa minua, jos minulla oli ystäviä, jos opiskelin uuden ammatin, jos olin saanut joltain kehuja.
- Sairaalloinen mustasukkaisuus...vaikka samalla itse teki asioita, joita ei olisi milloinkaan sallinut minun tehdä ja sanoi tämän myös ääneen, että miten ei sellaista sietäisi ja taas uhkailua, miten kävisi, jos toimisin väärin. Ei olisi ollut puhettakaan, että minulla olisi ollut miespuolisia ystäviä, olisin jutellut jonkun miehen kanssa puhelimessa, laittanut tekstiviestiä tai kehunut jotain miestä komeaksi. Hän ei myöskään sallinut itsetyydytystä ja tivasi, ettenhän vain mieti muita miehiä. Samaan aikaan hän itse kehui minulle muiden naisten takamuksia ja "miten antaisi heille kyytiä", hän flirttaili avoimesti muille naisille, hänellä saattoi olla naispuolisia kavereita, hän masturboi ja kertoi miettineensä muita naisia sen ja seksin aikana. Hän soitteli viimeisenä vuotena pitkiä puheluja muille naisille ja tekstaili heille.
- Pakkomielteisyys asioihin, joita hän itse arvosti ja hän halusi olla muiden silmissä näiden kautta arvostettu ja pelättävä ihminen. Näitä pakonomaisia asioita hänellä olivat aseet, kamppailulajit, alamaailman moottoripyöräjengit. Eikä kyse ollut mistään tavallisesta ihailusta,vaan hän halusi kylvää ihmisiin pelkoa näiden kautta.
- Valkoiset valheet....hän sai valehdella, mutta epäili minua epärehellisyydestä. Hän laittoi minut selittelemään asioita ja kun selitin, kuulin olevani valehtelija.
- Suunnattomat raivon puuskat pienistä arkisista asioista. Jos en ymmärtänyt jotain hänen sanomaansa, en uskaltanut kysyä uudelleen, sillä siitä syntyi suuri raivonpuuska. Esim. hän pyytää tuomaan galvanoituja nauloja, niin en uskalla kysyä, mitä ne ovat ja tuon autotallista joitain nauloja. Jos olisin kysynyt, että mitä nauloja hän tarkoitti, niin olisi tullut huutoa, miten kyllä varmasti ymmärrän, mutta olen niin jääräpäinen, että en vain voinut tuoda nauloja kysymättä. Ja jos en kysyisi, niin raivoa seuraisi silloinkin.
- Tunne siitä, että teet hänen tahtonsa mukaan tai et, niin aina menee pieleen....ja siitä kyllä kuulee.
- Tunne siitä, että hän ei olisi puolisosi, vaan on kuin iso, aikuinen lapsesi
- Hän ei milloinkaan järjestellyt/suunnitellut, eikä toteuttanut esim. perheen lomamatkoja. Itse suunnittelin, toteutin, pakkasin hänenkin tavaransa ja hän vain istui autoon ja minä katsoin reitit ym, miten kohteeseen päästään ja suunnittelin matkakohteen, ohjelman ja kaiken. Hän ei halunnut osallistua mihinkään, muuta kuin lähteä matkaan mukaan. Kaikesta huolimatta hän oikutteli ja valitti, miten mikäkin asia oli huonosti.
- Asioiden täytyi tapahtua hänen tahtomallaan tavalla tai seurauksena oli raivoa, haukkumista, kiukuttelua....joskus hän vei kodin avaimet, joskus auton avaimet tms ihan vain piruuttaan, koska hänen tahtoaan ei toteutettu.
- Puolisoiden välisistä asioista (riidoista ym) ei minulla ollut lupa kertoa kenellekään, koska hän kertoi olevansa tukihenkilöni ja ainoa, johon saatoin luottaa.
- Kun aloin puhumaan läheisilleni parisuhteemme ongelmista ja laitoin erohakemuksen, räjähti tilanne täysin. Hän koki, että olin pettänyt hänet ja olin hänen vihollisensa.
- Asumuseron ja avioeron jälkeinen aika on sitä, että saan olla tarkkana, kuinka paljon annan hänen pitää minuun yhteyttä, sillä jokaisen yhteydenoton seurauksena, hän yrittää manipuloida minua taas palaamaan ja jatkamaan hänen kanssaan. Useasti tilanne rauhoittuu vasta sillä, että laitan puhelimeen eston päälle.
- Lista olisi loputon....tämä on vain pieni raapaisu. Paljon on siedetty, kunnes sain tarpeekseni. En voi olla silti miettimättä, että miksen lähtenyt aikaisemmin.

[minna69]

Hei,
Onneksi olkoon - olet uskaltanut lahtea ja nyt vain maaratietoisesti eteenpain. En voi kuvitellakkaan kuinka vaikeaa tuo on voinut olla. Kuinka olet kestanyt, kuinka terveytesi on kestanyt tuollaista?!
Toivotan sinulle kaikkea hyvaa. Toivon ettet jaa katkeruuteen vaan katsot elamaa eteenpain etka taaksepain.
Muista, etta kaikista uhkailuistaan huolimatta hankin on vain ihminen. Hengita, hengita ja ala pelkaa. Kerro kaikille mahdollisille ihmisille jotka voivat todistaa jos han alkaa ahdistella. Jos han tekee jotakin rikollista, vakivaltaista - ilmoita siita poliisille heti, ei mitaan saalia. Silla vaikka ei han kunnioittaisi virkavaltaa, vankilan penkeilta ei voi ahdistella.
Minun elamani ongelmat tuntuvat pikkujutuilta noitten jalkeen. Mutta kun on paha olla, niin on paha olla. Ei kai sita pida jaada miettimaan etta onkohan minun mieheni "riittavan" narsisti etta olis oikeus lahtea pois?
Voimia teille kaikille. Kunnioittakaa ja rakastakaa ennen kaikkea itseanne. Se Suuri Rakkaus ei ole se Oikea jos han alistaa, ahdistaa, manipuloi, on posessiivinen, mustasukkainen, eika kunnioita meita ihmisina.