Narsisti ystävänä

Voit kirjoittaa oman tarinasi.

Valvojat: Karju, Notavictim

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (NUT ry.) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Sinne
Viestit: 1
Liittynyt: 29 Loka 2021, 06:41

Narsisti ystävänä

Viesti Kirjoittaja Sinne »

Olen tilanteessa, jossa vuosikausien "ystävyys" on omasta aloitteestani päätynyt katkolle - kolmatta kertaa, nyt lopullisesti. Kysyisin neuvoa siihen, miten toimia ihmisen kanssa, joka jatkuvasti ottaa yhteyttä ja haluaa uudistaa ystävyyttä tilanteessa, jossa en sitä enää halua. Yksinkertaisin tapa varmastikin olisi vain jättää vastaamatta - asun kuitenkin lähietäisyydellä, enkä voi välttää tapaamasta tätä ihmistä lopun elämääni. Olen myös ystävyytemme aikana saanut kaikenlaisia hyvittelykirjeitä, kortteja ja lahjoja silloin, kun olen ottanut etäisyyttä.

Lyhyesti: tapasimme poikkeusoloissa, jossa en voinut hänen seuraansa välttää. Ja ollessaan noissa poikkeusoloissa luulin hahmottavani häntä henkilönä ja pitäväni hänestä noiden aidoiksi käsittämieni piirteiden takia. Seurasi vuosien draama, jossa pääosaa tuntui näyttelevän hänen (nykyään ex-)puolisonsa, pihtiotteessa ystävääni pitelevä narsisti (tai näin tuolloin hänet hahmotin). Olen vasta nyt ymmärtänyt, että suhteessa oli mahdollisesti kaksi narsistia, ainakin taitavasti manipuloivaa tyyppiä. Ystäväni ei ollut vain tilanteen uhri, vaan myös instigoi monia tapahtumaketjuja. Osasyy sille, miksi toisinaan siedin huonoa käytöstä omaan suuntaani oli sääli. Ja myötätunto sille, että hänellä oli vaikea lapsuus, nuoruus ja varhaisaikuisuus. Osaan edelleen tuntea myötätuntoa tuota ihmistä kohtaan, joka niissä olosuhteissa eli - mutta en sitä henkilö kohtaan joka vielä kypsässä aikuisuudessa kohtelee ympärillään olevia ihmisiä, minuakin, kurjasti, oman traumaperintönsä kautta. En voi hyväksyä sitä, että hän käyttää minua ja empaattisuuttani ja avuliaisuuttani hyväksi. Enkä sitä, että hän osallistaa minua näytelmään, jossa en halua olla osallisena.

Integriteetti on yksi elämäni kulmakivistä. On vaikea sietää ihmisiä, jotka vetävät roolia. Kaikkihan me sellaista toisinaan teemme, jokaisella varmasti on erilainen työrooli kuin kotirooli jne. Mutta se, ettei ystävien tai kaikkein läheisimmiksi väitettyjen ihmisten seurassakaan voi koskaan luopua siitä, käy raskaaksi kaikille. Varmasti myös henkilölle itselleen. Mutta nähtävästi sen todellisen sisimmän näyttäminen on niin vaarallinen ajatus, ettei sitä voi tehdä, koskaan. Luulen, että se johtaa henkilön sisäisten ajatusten mukaan siihen, että hänet hyljätään. Voin tietysti olla väärässäkin. Joka tapauksessa se henkilö, johon tutustuin, ja jonka sain tuolloin useasti nähdä, on loistanut poissaolollaan jo pidemmän aikaa. Pieniä hetkiä silloin tällöin se on tuntunut pulpahtavan esiin, ja tuolloin olen huokaissut helpotuksesta - lähinnä siksi, että voin sentään hiukan luottaa omaan arvostelukykyyni. Että siellä pohjalla jossain ehkä on se henkilö, johon tutustuin, josta pidin, ja jonka päästin sisäkehälle. Syytän itseäni välillä siitä, että olisi pitänyt havaita tämä kuvio aiemmin, vieläpä siksi, että sama elämässäni on toistunut aiemminkin. Olen lopulta saanut torjuttua tällaiset ihmiset, mutta jokin minussa kehottaa ymmärtämään ihmistä silloinkin, kun hän käyttäytyy huonosti, etenkin, jos hän tekee niin minua itseäni kohtaan. Muita kyllä osaan puolustaa.

Palaan esittämääni kysymykseen: miten torjun tällaisen ihmisen? Jonka käytösmalliin kuuluu kiukuttelu, sovitusta laistaminen, huonon olon arvostelullaan tuottaminen, vaikeisiin tilanteisiin ajaminen ja sitten syyttäminen siitä, että olen pilannut hänen suunnitelmansa jne. Ja joka sitten otettuani etäisyyttä lähestyy hyvitellen, ja yrittäen vahvistaa ystävyyttä ja läheisyyttä, välittämistä jne. Jätänkö vaan vastaamatta viesteihin? Ensi-impulssi näissä tilanteissa on ilmoittaa hänelle tylysti että kohtelit minua väärin, en halua olla yhteyksissä. Mutta tämä on aiemmin johtanut suureellisiin hyvittely-yrityksiin. Jotka ovat jollain lailla onnistuneetkin, olemme olleet yhteyksissä, vaikkei omalta osaltani luottamus niiden tempausten jälkeen olekaan palannut, enkä ole halunnut olla kovinkaan paljon tekemisissä. Ja vielä: miten torjun ihmisen, johon väistämättä tulen törmäämään, sellaisella tavalla, ettei hän ala kiusata minua?

Narsismi hänessä esiintyy enimmäkseen passiivisaggressiivisella tavalla. Hän ei siis välttämättä rupea häiritsemään aktiivisesti, mutta sekin on mahdollista. Etenkin kun näyttää siltä, että hän on vinksahtanut entistä enemmän kallelleen piittaamattomuuden suuntaan, aiemmin kuitenkin osoittaen kykeneväisyyttä myös empatiaan ja rauhanomaiseenkin neuvotteluun ja toimintaan. Nyt se tuntuu lähes tyystin kadonneen, jonkinlaisen "I'm the Queen of Fking Everything" -hybristelyn alle. En ymmärrä, mitä hän minusta hakee. En anna hänelle sitä, mitä hän tarvitsee. En ihaile häntä niistä asioista, mistä hän haluaisi itseään ihailtavan. En osallistu hänen näytelmiinsä. En kehu hänelle itselleen, enkä ulkopuolisille, miten ihana hän on (somemaailmassa tällaista hehkutusta tapahtuu, enimmäkseen hänen itsensä toimesta). Voiko häntä ajaa häpeä siitä, ettei tämä(kään) ihminen enää halua häneen yhteyttä pitää? Voiko hän ihailla minua ammattini tähden, vaikken muitten silmissä erityisen menestyvä olekaan? Ajatuksia, neuvoja?