Sivu 2/2
Re: Vainoamista
Lähetetty: 29 Marras 2014, 08:57
Kirjoittaja pilvilinna
Kiitos vahvistavista kommenteista. Niinhän sitä luulisi, että kukaan ei voi tunnistaa itseään anonyymeinä kerrotuista jutuista. Meillä kyllä on tunnistanut. OLenkin puolustanut itseäni sanomalla, että jos minut tunnistetaan niin silloinhan puhun totta.
Sehän se onkin kun en saisi puhua ja kertoa yhtään mitään.
Re: Vainoamista
Lähetetty: 04 Joulu 2014, 10:23
Kirjoittaja Jeppejee
Kiitos, että aloittamani aihe on kiinnostanut muitakin ja kommentteja on tullut. Vaikka viimeisimmästä kuulustelusta on nyt kohta vuosi niin vieläkin se jurppii. Ei sitä ole ollut helppo saada pois mielestä. Tuon parisuhteen historiaa on tullut mietittyä muutamia kertoja ja tuntuu, ettei itselleen pysty antamaan anteeksi sitä, että tuli huijatuksi ja petetyksi pahimman kerran. On käynyt mielessä, että ottaisin syyttäjään yhteyttä ja vaatisin asioiden läpi käymistä vielä kerran mutta toisaalta tuntuu, että antaa paskan olla. Mä oon saanu elämäni parempaan suuntaan kun taas ex rypee siinä samassa sonnassa ja valheiden verkossa edelleen - ja todennäköisesti elämänsä loppuun saakka. Se harmittaa eniten, että hänen valheitaan on jotkut uskoneet ja minusta on tehty se paha. Sain sentään hänen uudelle "rakkaudelleen" viestin perille että pysy kaukana ja pakene kun vielä voit. Harmittavan usein rakkaus on sokea mutta kun se on vielä kuurokin!!
No, jos exän suunnalta vielä jonain päivänä tulee jotain sontaa niin minä olen varautunut. Olen kerännyt todisteita ripakopallisen häntä vastaan ja lyön ne pöytään tarvittaessa. Harmi, kun mulla ei ollut niitä silloin kuulusteluun mentäessä. Mutta tuolloinhan en edes tiennyt mistä hän mua syyttää ennen kuin vasta poliisilaitoksella. Pyysin myöhemmin kuulustelupöytäkirjan ja kävin hänen tarinansa läpi ajatuksella. Niiden avulla pystyin käymään läpi sähköpostejani ja muita viestejä mun ja exän välillä, jotka todisti toista mitä ex oli väittänyt.
Huvittavinta oli se, kun ex lupasi poliisille toimittaa todisteeksi uhkausviestejä joita olin muka hänelle lähettänyt. No, eipä ollut poliisi niitä saanut. Ex kuvitteli, että pelkkä hänen sanansa olisi riittänyt todisteeksi.
Re: Vainoamista
Lähetetty: 04 Joulu 2014, 12:55
Kirjoittaja pilvilinna
jeppejee. Sinun kokemukset ovat melkolailla samanlaisia kuin minullakin. Minusta on myös tehty se paha, jopa rikollinen. Juuri nuo jutut ovat ja loukkaavat vieläkin eniten koska niitä kuulen edelleen.
Re: Vainoamista
Lähetetty: 04 Joulu 2014, 14:47
Kirjoittaja Jeppejee
Just sen takia mulla on käyny mielessä, että avaisin tuon jutun vielä syyttäjälle, kun on jääny sellanen mielikuva, että viranomaiset ei välttämättä pidä mua syyttömänä kun exällä ei ollut konkreettisia todisteita syytteidensä tueksi. Kuulustelupöytäkirjan luettuani keräsin kaiken mahdollisen aineiston, jonka avulla nyt pystyisin kumoamaan KAIKKI exän valheelliset syytökset. Ei jäisi kenellekään epäselväksi, että kuka on tehnyt ja mitä. Toisaalta, jos nyt alkaisin vaatia oikeutta niin soppahan siitä taas kehittyisi. Ja kun narskut tietää mihin ne pystyy niin on ehkä parempi jättää asia sikseen. Kai nämä kauheat muistot aikaa myöten jäävät unholaan. Ja kuten olen jo todennut niin mulla elämä on palannut parempiin uomiin, kun taas exä rypee samassa paskassa kuin aikaisemmin. Hän elää sitä omaa sairasta mielikuvituselämäänsä luuserina ja toistaa samat virheet uudelleen ja uudelleen. Sosiaalisen median olen jättänyt, koska exällä oli ja on tapana tehdä feikki profiileja ja niiden kautta yrittää vakoilla elämääni.
Sitäkään en voi käsittää miten eräs pitkäaikainen kaverinikin uskoi mielummin häntä kuin minua, vaikka oli tavannut exän vain pari kolme kertaa. Mutta niin vain uskoi kaiken sen sonnan mitä ex puhui minusta. Siinä oli kuulkaa kaverisuhteet lujilla.
Kyllä tälläinen kokemus laittaa miettimään monia asioita - kuinka hyvin kaverit tuntevat minut ja kuinka hyvin tunnen kaverini... Onneksi suurin osa ystävistäni huomasivat exän todellisen luonteen ja varoittivat siitä minuakin. Exällä oli liian suureelliset puheet ja se että puhui koko ajan ristiin eli valehteli.
Re: Vainoamista
Lähetetty: 04 Joulu 2014, 16:07
Kirjoittaja pilvilinna
MInulla on muistikuva, että jos tällaisissa asioissa haluaa oikeutta niin asia ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi. JOskus tapahtuneet ja oikeudessa käsitellyt kuuluvat menneisyyteen. Jos ihan lähiaikoina tapahtuu uhkailuja, kunianloukkausta tai muuta niin sitten tottakai poliisille.
Meillä on tällähetkellä hiljaista ei ole tullut syytöksiä kohta viikkoon, mutta en olekaan ollut yhteydessä viestin tuojaan. Olen ajatellut jättää yhteydenpidon mahdollisimman vähiin. tutkintapyynnön tekeminen on vähän vaikeakin koska en halua pahaa ystävällekään, ja joutuisin nimeämään hänet todistajaksi.
Re: Vainoamista
Lähetetty: 16 Huhti 2015, 10:21
Kirjoittaja pilvilinna
No niin edellisestä viestisä on jo aikaa koska talvi on kulunut rauhallisesti. Oma fyysinen kuntoni on osaksi syy että en ole liioin liikkunut missään. Maaliskuun lopulla uskaltuduin yksiin haalaritansseihin tyttäreni kanssa. En tanssinut, katselin ympäriinsä ja juttelin avopuolisoni sisarusten kanssa, ja muutaman muun tutun kanssa.
Jäin tytön kanssa seisomaan tanssilavan laidalle, siitä oli askelma alas tanssilattialle. Yht.äkkiä huomasin ykköstyneen kakkosen tulevan meitä kohti. KAtse suunnattuna minuun ja tyttöön tuli vauhdilla. Tyttö väisti häntä ja oli kaauta kun ei huomannut askelmaa. Otin kiinni hänestä ja naurahdin, että älä ihmeessä ota enempää. Nyxä ei hellittänyt katsettaan minusta, siirryin vähän että pääsee ohitsemme. Hän tuijotti minua niin intensiivisesti että oli myös kaatua asklemaan jota ei huomannut. Minua alkoi vähän huvittaan tuo tilanne. Lähdimme liikkeelle, että ei toista kertaa tule kohti samalla vauhdilla.
OLtiin nyt viikonloppuna avokin kans tunturissa jossa myös hänen sisarukset olivat. En osallistunut heidä juhlintaan vaan pysyttelin omissa oloissani Avokkini alkoi syyttään minun vonkailevan jotain miestä. Minut oli kuuleman aikasemmin nähty itse teossa. Minua seurataan tarkoin ja kaikki tiedot tulevat samalle siskolle jolle jo heti alussa oli nyxä soitellut ja haukkunut minut. En kuuleman halua hänestä muuten kuin rahan vuoksi. Haluan imeä hänet kuiviin.
Ensin kysyin, että mistä tuo tieto tullut, hän ei tiennyt muuta kuin että joku oli näin sanonut siskolleen. Kun tiedämme kuka sisko niin tiedämme myös mistä juttu tullut ja milloin. Epäilys lähteestä on suuri.
Siis edelleen samaa paskaa mitä kaikki nämä vuodet. Kun täällä keskustellaan narsisti existä niin minun tapauksessa ei todellakaan voi sanoa, että ex yksin olisi narsisti. Vai olisiko niin että on todella onnistunut manipuloimaan tuon naisen samanlaiseksi. Koko naisen ystäväpiiri käyttäytyy yhtä ilkeästi kun ovat ryhmässä mutta yksi heistä on muuttanut käyttäytymistään minua kohtaan. Hän on alkanut tervehtiin ystävällisesti kun satumme kauppaan tai johonkin samaan aikaan.
On täysin turhaa yrittää saada todistajia tähänkään juttuun, koska viestintuoja ei halua sekaantua. se vain on ihmeellistä että viestintuoja viitsii kertoa eteenpäin asioita joita ei sitten suostu toditamaan. Sanoinkin avokille että enää ei sanaakaan knestäkään eikä kenenkän kuulemista juoruista jos nämä eivät suostu todistaan asiaa oikeudessa.
Minä suutuin ensi senverran että ajattelin katkaista kaikki välini jokaiseen heistä jopa avokkiini, mutta silloinhan valheiden levittäjä saisi aikaan sen mitä on hakenutkin. Hetken mietittyäni päätin kuitenkin että sitä iloa en vainoojalleni suo.
Miten te tekisitte?
Re: Vainoamista
Lähetetty: 21 Touko 2015, 10:21
Kirjoittaja pilvilinna
Täällä näyttää olevan tosi hiljaista. Toivoisin saavani keskusteluapua tai yksityisen linkin jollekin. sillä pelkään todella että kirjoituksiani lukee ihminen jonka en halua tietävän minusta mitään. Sillä taas tuli terveisiä, en viitsi niitä toistaa kun en enää jaksa.