KESKUSTELUFOORUMI

Tovottavasi sinulla Lepaki on ny jo paremmin.

Erostani narsistista on kulunut nyt lähes 3 vuotta ja nyt alan olla vahvempi, en silti ennallani vielä. Elämä jatkuu. Olen saanut terapiaa ammattiauttajilta, ystäviltä ja sukulaisilta. Paras terapia on ollut puhuminen. Aluksi häpesin eroa, sillä kulissit olivat kohdillaan koko parisuhteen ajan ja kaikki ulkopuoliset luulivat, että kaikki on hyvin. Syytin itseäni ja ajattelin, että muutkin syyttävät minua. Kukaan ei syyttänyt, ainoastaan narsisti-exäni mustamaalasi ja -maalaa edelleen. Kaikki vika oli kuulemma minussa ja hän heitti minut pellolle, vaikka teimme yhdessä eropäätöksen ja muutin pois omasta tahdostani.

Anna itsellesi aikaa. Tee niitä asioita, joista sinä itse nautit. Kohtaa viha ja suru vaikka ne tuntuvat tuskalta. Kyllä elämä jatkuu, minullakin on jatkunut vaikka olin pitkään masentunut. Itse olen kokenut narsistin lisäksi (onneksi aiheettoman) syöpäepäilyn ja lyhyen työttömyyden. Työttömyys aiheutui alaiseni kieroilusta, minut irtisanottiin koeajalla ilman pätevää syytä. Tämä tuli täysin yllätyksenä. olen kokenut paljon vääryyttä. Olen elossa ja entistä vahvempi - ne ovat onnellisuutta.

Voimia sinulle!

Hei taas. Täällä pitäisi olla erillinen aihealue narskusta eroon päässeille. Tämän kanssa on niin yksin. Tänään olen muistanut sen mihin rakastuin, miten sain kaiken mitä olin parisuhteelta toivonut. Tänään olen surrut sitä, ettei sitä ollutkaan kuin alussa ja hyvittelyjaksoissa. Tänään olen surrut sitä että rakastui elämäni mieheen, jonka kylkiluusta minut oli tehty.tänään olen itkenyt sitä että sitä ei ollutkaan. Rakastunko enää koskaan. Saanko koskaan enää tuntea, että minua rakastetaan?