Keskustelu mahdollisen narsistin kanssa?

[lekapi]

Tuollaisia nuo minun ja exäni väliset keskustelut olivat pitkän aikaa ennen suhteemme päättymistä. Esimerkkejä kyllä riittäisi. Tässä vielä yksi hyvä esimerkki siitä, miten exä käänsi valkoisen mustaksi ja mustan valkoiseksi. Exä tuli käymään luonani, emme silloin vielä asuneet yhdessä.
M: "Moi, kiva kun tulit. Miten päiväsi on mennyt?"
E: "Moi. Hyvin meni. Kävin ex-vaimolla, pyysin sitä paistamaan meillekin pullat, kun sinä et osaa. Sitten tapasin N.N:n, meen sen kanssa huomenna raveihin, lähde mukaan."
M: "Ihan kiva kun sait raviseuraa. Lähtisin tosi mielelläni, mutta kun on se tehtävän palauttaminen parin viikon päästä ja on vähän kesken. Harmi, sillä olisi ollut ihan kiva lähteä mukaan." (en ole ravi-ihminen, mutta parisovun säilyttämiseksi kävin miesystäväni kanssa raveissa)
E: "Kun lupasin että lähdet mukaan. Taasko mun pitää keksiä sulle joku pätevä syy?"
M: "Muistaakseni sanoin sulle pari päivää sitten, etten voi niihin raveihin lähteä, Voisit vaan sanoa niinkun asia on, opiskelukiireitä"
E. "Kuka ton ikänen enää opiskelee? Sulla liiraa päästä kun pitää vanhanakin vielä opiskella."
M: "Tällä alalla se on ihan yleistä, esimerkiksi viisvitoset voi ihan hyvin opiskella jos haluavat. Jokainen voi tehdä niin kuin parhaaksi näkee"
E: "Miten sun opiskelut sujuu vai sujuuko mitenkään?"
M: "Ihan hyvin, siellä vaan on häiriötekijöitä"
E. "Sinä oot varmaan se isoin"
M: "Mä kyllä koitan keskittyä opiskeluun ja siihen, että olen kaikille reilu. Mun opiskeluryhmäläiset vaan kiusaa yhtä opiskelukaveria ja opettajia. Oon siten niitten kiusattujen puolella ja yritän lopettaa ne kiusaamistilanteet. Musta sitä on niin kurja seurata eikä kukaan ansaitse kiusaamista"
E: "Oot sä ihan hullu. Sellaset luuserit saavat just ansioittensa mukaan, miks sa niitä hulluja muuten edes puolustat? Ootko tehnyt muuta tyhmää?"
M. "Sun mielestä varmaankin. Varmaan oot kuullutkin, että se oppilaitos meinataan lopettaa. Oon vetoomassa oppilaitokseni puolesta, että se saisi jatkaa toimintaansa..."
E: Keskeytti puheeni vihaisena ja heitti mukin seinään. "Sähän oot oikeen turhantärkee ja tekopyhä p****ainen. Miten susta on tollanen hullu tullutkin?"
M: "Kerran monta vuotta sitten 2 naista olivat mun puolella ja tukivat mua sellasella hetkellä, kun olin vaikeuksissa. Se kyllä opetti mulle sen, että yritän puolestani auttaa ja tukea jos joku sitä tarvitsee."
E: Todella raivoissaan. "Hullu akka. Et ole vissiin vieläkään oppinut, että nainen on naiselle aina susi?"
M-"Mä vaan satun tuntemaan sellasia naisia, jotka kohtelevat naisiakin hyvin. Mä en voi kyllä allekirjottaa tota susi-väitettä"
E: "Mikä lesbo sä oikeen oot. Ja muista se, että vain mä saan puolustaa sua ja sä vaan mua. Sä et saa olla kenellekään toiselle niin tärkeä eikä kukaan toinen saa olla sulle niin tärkeä, vain mä Kaikki sun sukulaiset ja ystävät ja opettajat ja kaikki muut ovat sua vastaan, mä oon ainoa kuka on sun puolella" Ja nyrkkiä pöytään ja pari nyrkiniskua mullekin.
M: "Tosiaanko?"

Tämä oli ehkä kaikkein hurjin keskustelutilanne ennen kun asuimme yhdessä. Tämän jälkeen yritinkin lopettaa koko suhteen, huonolla menestyksellä tosin. Onneksi nykyään on se exä.

[lekapi]

Ja kyllähän tuollaiset keskustelut veivät itsetuntoani aika alas. Olen nykyään sitä mieltä, että keskuselutilanteet voivat kertoa siitä, onko toinen mahdollisesti narsistinen henkilö. Exäni oli sellainen ja hänellä oli diagnoosina "luonnehäiriö, missä narsistisia piirteitä"

Onneksi minulla on ollut ympärilläni ihaniakin ihmisiä joiden kanssa keskustelut menevät ihan toisella tavalla. Yhden rakkaan ystäväni kanssa tsempattiin toisiamme jaksamaan ja selviytymään silloin lun meille molemmille satoi samanaikaisesti kuraa niskaamme vähän liikaakin. Ne meidän lähettämämme tekstarit sopivat malliesimerkiksi siitä toisenlaisesta keskustelutavasta, toinen ääripää: kannustusta, rohkaisua, positiivista palautetta, tsemppausta, kiittämistä... Mutta olisi väärin kirjoittaa ne tähän, sillä tässähän kirjoitetaan vaan siitä päinvastaisesta.

Tsemppiä ja jaksamista teille kaikille. Nautitaan myös niistä toisenlaisista keskusteluista joita toivottavasti jokainen saamme kokea.

[Susannah]

Joskus tuntuu, että, kun mies ns. Silittelee, hellii ja suukottelee, olen vain nukke, joka katsoo eteenpäin nappisilmillään. Olen eräänlainen esine, joka otetaan halutessa esille katsottavaksi ja kosketeltavaksi. Sitten, kun kyllästyttää, se hylätään jonnekin seinän viereen istumaan. Minua ei huvita vastata hellyydenosoituksiin, kun tuntuu, että ne eivät ole aitoja. Vielä syksyllä uskalsin näyttää hyviä tunteita, mutta en enää. Ajatus on jokseenkin vastenmielinen.

On jotenkin uskomatonta, että eräänä päivänä asutkin ihan eri ihmisen kanssa. Se ihminen, jonka kanssa muutit, on kadonnut jonnekin, ja tilalle on tullut joku muu.

Mies kertoo hermostuttavansa pomot töissä, kun Hän vähän puhuu näille "järkeä". Kuuleman mukaan pomot lähtevät kotiin ovet paukkuen ja joutuvat usein sairaslomalle. Hän kertoo kysyneensä myös poikansa valmentajalta, että kestääkö tämä nyt varmasti kritiikkiä. Kun poika sai haaverin pelissä, mies toivoi, että tämä pääsisi joskus lyömään oikein kunnolla takaisin. Kommentti hämmensi minua, koska tätä ennen hän sanoi pitävänsä reilua ja siistiä peliä tärkeämpänä.

Kerran iltavuorosta tultuani, koirani tuli säikkynä vierelleni ja häntä roikkui alhaalla. Kysyin, miksi koira on tuollainen, että ethän vain ole lyönyt sitä. Mies kertoi, että oli vain komentanut koiraa, kun se aina kerjää. Koira on ihmisrakas eikä yleensä pelkää ketään.

[lekapi]

Jotenkin nuo narsistin sanomiset ovat hyvinkin kriittisiä, arvostelevia, mitätöiviä, hänen omaa erinomaisuuttaan korostavia. Ja niistä puuttuu usein kannustaminen, rohkaiseminen, arvostaminen, kiittäminen. Paitsi tietenkin siinä koukutus- ja hyvittelyvaiheessa voivat olla oikeita imartelun mestareita. Ja puhuvat kauniisti silloin, kun voivat hyötyä toisesta tai kiristää tätä jollain. Yksi asia mikä puuttuu kanssa usein on aito anteeksipyyntö. Muistan miten exäni kehui minua suhteen alkuaikoina "ylivoimaisesti parhaaksi naiseksi, kenet on koskaan tavannut", "maailman ihanimmaksi naiseksi".
Exän mieliala saattoi muuttua hetkessä ja sen huomasi myös keskusteluissa. Tässä taas esimerkki.

E: "Ihanaa kun tulit töistä. Minulla olikin jo niin kova ikävä. Laitoin ruokaakin, tule mörököllini syömään"
M: "Kiitos mielelläni. Minulla onkin nälkä"
Laittoi ruokaa lautaseleni
E: "Tuossa. Millainen työpäivä sinulla oli? Ketä muita oli töissä?"
M: "Töissä oli taas mukava ja hauska päivä. N.N palasi kesälomalta ja kertoi taas hauskoja lomakokemuksia. Muutenkin oli ihan kivaa"
E: (Suuttuneena)."Se N.N on sellainen noita-akka, pysyttele siitä erossa."
M: "Tunnetko N.N:n?"
E: "En"
M: "Miten voit sitten arvostella häntä?"
E: "Sinähän haukut häntä joka kerta."
M: "En ole koskaan moittinut N.N:ää. On parhaita työkavereitani ja työpaikan pidetyin työkaveri, aina ystävällinen, iloinen, kannustava, sanoo kaikille jotain kannustavaa ja positiivista. Ihana ihminen niin kuin kaikki muutkin työkaverini ovat."
E: "Taidat pitää työkavereistasi enemmän kuin minusta?" Tuo kysymys olikin ihan osuva, pidin työkavereistani palj
on enemmän kuin exästäni
M: "Työkaverini vaan ovat niin eriluonteisa kuin sinä. Pidän minä sinustakin" Valkoinen valhe, en enää pitänyt exästäni, koska oli ollut niin monta kertaa ilkeä ja tehnyt sellaisia asioita, joita en vielä pystynyt antamaan anteeksi - jos pystyn koskaan. Mutta joskus oli sanottava niitä valkoisia valheita ihan vaan kotirauhan säilyttämiseksi.
E: "Kyllä minäkin pidän sinusta, höpönassuni"
M: "Kiitos ruuasta. Joko menemme kauppaan?"
E: "Mennään vaan"

Toinen esimerkki:
E; "Kuulin tänään mielenkiintoisen radio-oahjelman..." kertoi pitkän tarinan siitä tekniikkaa käsitelleestä ohjelmasta ja minä kysyin muutaman kerran lyhyesti jostain
M: "Tosi mielenkiintoinen juttu, Törmäsitkö töissäsi koskaan noihin juttuihin?"
E: "Monta kertaa. Usein sanoin pomoillekin, että tu vika tuossa pitää korjata ettei aiheuta isoja vahinkoja..." Kertoi taas pitkän tarinan jostain tapauksesta
M: "Hyvä juttu, kun huomasit kaikenlaista. Miten pomot, korjaantuiko viat?"
E: "Joka kerta, kiittelivätkin aina.Yksi tapaus tuli mieleeni..." Exän puhelin soi, äänensävystä päätellen ei pitänyt jostain asiasta. Ex lopetti puhelun.
E: "Voisit sinäkin joskus siivota sen häpeänurkkasi. Kato nyt millanen läävä se tälläkin hetkellä on. On siinäkin mulla akka, Mitään et osaa tehä, et edes keittää vettä kattilassa tai vedenkeittimessä siivoamisesta puhumattakaan. Sitten oot vielä niin ruma ja vastenmielinen, ettei sua viitti ees katella. Hyi v****." Älä taas käy pillittään, tollasta tekoininää ei jaksa kukaan kuunnella. Häivy siitä, senkin k****pää"
Otin avaimeni ja kännykkäni ja lähdin. Meni muutama minuutti, kun kännykkäni soi.
E: "En mä tota tarkottanut, Älä vaan jätä mua kulta, sä oot maailman ihanin ja paras nainen"
Palasin takasin
E: "Sietäisit hävetä, senkin lutka. Tiedän mitä naapuritkin susta ajattelee. Kaikki täällä pitää sua hulluna, kun laahustat tuolla itkusena. Ja mä saan taas hävetä. Pyydä heti anteeks tota sun raivoamistas täällä. Johan koko kylä kuulee kun sä täällä karjut. No, tuleeko se anteeksipyyntö vai pitääkö sua taas kouluttaa?"
M: "Enhän mä sanonut sanaakaan. Joku toinen täällä tällä kertaa raivosi"
E: "Pyydö heti anteeks". Rupesi taas etsimään esineitä, joita voisi heittää minuun päin. "No, tuleeko se anteeksipyyntö, saatanan lesboh****"
M: "Anteeksi"
E: "Älä enää jätä mua. Kyllähän sä tiedät, että mä rakastan sua". Rakkauden kanssa sillä ei kyllä ollut mitään tekemistä.