KESKUSTELUFOORUMI

Kiitos vastauksesta!
Meillä ei ole lapsia, onneksi. Se tekee asioista helpompaa, ettei tarvitse miettiä lasten elämää...omaani vain.

Olen jo salaa järjestellyt tulevaa asumusjärjestelyä kunhan saan kevään osalta opinnot ja työt loppuun. Jos mies jatkaa minun kiusaamista, joudun tosiaan ottamaan ehkä yhteyttä viranomaisiin tai hankkia muuta apua.

Päivä kerrallaan, yritän keskittyä omiin asioihin ja tekemiseen, niistä saa voimaa.

Hyvä kun asia etenee, koita jaksaa ❤

Tsemppiä Rikkin. Olet suunnitelmissas oikealla polulla. Lyhyesti kerrottuna 12 vuotta liittoa takana, sekä ylä-että alamäkeä. Viimeiset 3 vuotta reilumman alkon käytön takia luonteen muuttuminen vielä voimakkaammin. Mitä tahansa yritti tehdä, aina löytyi jotain mistä huomauttaa. Kaikki mitä sanoin, oli nalkuttamista, mäkättämistä ym. Niin tuttua tuo sinun teksti. Tein itse 3 vuotta lähtöä, lopulta yksi lapsi jo sairastui. Ensimmäinen lähtö oli hirveä tilanne (tappouhkaus), juostiin käytännössä ulos talosta. Sitten 3kk myöhemmin annoin vielä mahdollisuuden!! Mutta onneksi huomasin, että silmälumetta oli koko juttu, tällä kertaa selvinpäin meidän käskettiin kauniisti painua v...uun. No sillä tiellä olen ja pysyn. Pysy päätöksessäsi, vaikka lupaisi kuun taivaalta.