Re: Totta vai tarua?
Lähetetty: 17 Syys 2017, 22:24
Tämä keskustelu epävakaasta persoonallisuushäiriöstä menee tässä ketjussa nyt ehkä vähän mustavalkoiseksi. Joku voisi sanoa myös narsistia herkäksi, jos oikeasta näkökulmasta katsotaan. Narsistilla, kun on hauras minuus sen narsistisen kompensaation takana.
Epävakaalla ei ole tällaista narsistista kompensointia samalla tavalla, kuin narsistilla, mutta epävakaa kyllä näkee itsensä toisissa. Läheisessä ihmissuhteessa epävakaa projisoi omat negatiiviset piirteensä toiseen ja siirtää aktiivisesti negatiivisia tunteitaan toiseen projektiivisella identifikaatiolla. Projektiivinen identifikaatio on ehkä kärjistynein defenssi epävakaassa persoonallisuushäiriössä. Se tarkoittaa sitä, että vääristellään ja esitetään kaikki toisen tekeminen ja sanominen jollain tavalla pahantahtoiseksi, tai mielenvikaiseksi ja sitten uhkaillaan jatkuvasti poliisilla ja psykiatriseen hoitoon joutumisella ja puhutaan siitä, kuinka "naapuritkin häpee!". Tyypillisesti epävakaa heittää provosoivan kommentin, "trollin", johon toinen yritetään saada reagoimaan. Kun tähän reagoi jollain tavalla, alkaa projektiivinen identifikaatio iskeä. Projektiivinen identifikaatio voi näkyä syyttelyn täytteisenä raivarina: "HYI HELVETTI, HYI HELVETTI, AIVAN MIELISAIRASTA, AIVAN MIELISAIRASTA!".
Joku voi nähdä myös sosiopaatin herkkänä. Vauvanhakkaajavoittaja kirjoitukseni päähenkilö aikoinaan itki surullisesti ja valehteli, että vein häneltä naisen ja sai tällä keinolla seitsemän hengen porukan käymään kimppuuni.
Epävakaita on narsisteja paljon enemmän psykiatrisessa hoidossa, koska monet epävakaat hakeutuvat jossain vaiheessa elämäänsä hoitoon. Epävakailla on usein sellaisia liitännäishäiriöitä, kuten paniikkihäiriö ja dissosiatiivinen identiteettihäiriö, jotka aiheuttavat sellaisia oireita, että henkilö hakeutuu hoitoon.
Tiettävästi kuitenkin myös jotkut narsistit saattavat sitoutua hoitoon ja suostua olemaan hoidettavana. Molempia, sekä epävakaita, että narsisteja pidetään mielenterveyden ammattilaisten piirissä erittäin hankalina potilaina. Molemmat yrittävät järjestelmällisesti syöttää terapeutille projektiivisia identifikaatioita.
Epävakaalla ei ole tällaista narsistista kompensointia samalla tavalla, kuin narsistilla, mutta epävakaa kyllä näkee itsensä toisissa. Läheisessä ihmissuhteessa epävakaa projisoi omat negatiiviset piirteensä toiseen ja siirtää aktiivisesti negatiivisia tunteitaan toiseen projektiivisella identifikaatiolla. Projektiivinen identifikaatio on ehkä kärjistynein defenssi epävakaassa persoonallisuushäiriössä. Se tarkoittaa sitä, että vääristellään ja esitetään kaikki toisen tekeminen ja sanominen jollain tavalla pahantahtoiseksi, tai mielenvikaiseksi ja sitten uhkaillaan jatkuvasti poliisilla ja psykiatriseen hoitoon joutumisella ja puhutaan siitä, kuinka "naapuritkin häpee!". Tyypillisesti epävakaa heittää provosoivan kommentin, "trollin", johon toinen yritetään saada reagoimaan. Kun tähän reagoi jollain tavalla, alkaa projektiivinen identifikaatio iskeä. Projektiivinen identifikaatio voi näkyä syyttelyn täytteisenä raivarina: "HYI HELVETTI, HYI HELVETTI, AIVAN MIELISAIRASTA, AIVAN MIELISAIRASTA!".
Joku voi nähdä myös sosiopaatin herkkänä. Vauvanhakkaajavoittaja kirjoitukseni päähenkilö aikoinaan itki surullisesti ja valehteli, että vein häneltä naisen ja sai tällä keinolla seitsemän hengen porukan käymään kimppuuni.
Epävakaita on narsisteja paljon enemmän psykiatrisessa hoidossa, koska monet epävakaat hakeutuvat jossain vaiheessa elämäänsä hoitoon. Epävakailla on usein sellaisia liitännäishäiriöitä, kuten paniikkihäiriö ja dissosiatiivinen identiteettihäiriö, jotka aiheuttavat sellaisia oireita, että henkilö hakeutuu hoitoon.
Tiettävästi kuitenkin myös jotkut narsistit saattavat sitoutua hoitoon ja suostua olemaan hoidettavana. Molempia, sekä epävakaita, että narsisteja pidetään mielenterveyden ammattilaisten piirissä erittäin hankalina potilaina. Molemmat yrittävät järjestelmällisesti syöttää terapeutille projektiivisia identifikaatioita.