KESKUSTELUFOORUMI

sätkynukke100 kirjoitti:Teekoolääkärille aika ja sitä kautta terapeutille.. ei maksa mitään.

Aa siis oon jo terapia"suhteessa", mutta tajunnut että ei ne mitään ihmeen tekijöitä ole :S Eikä oo mitään "oikeaa apua". Ehkä oon vaan menettänyt toivoni jo

Ajattelin kanssa, kun menin eka kertaa... että mitä niillä olis mulle annettavaa.. niin vaan jouduin toteamaan, että aiva hyvä reissu oli. Oli mulla muitaki asioita.. mutta ajattelin, että jos ei tästä aiheesta tiedä mitään.. en kävele sinne enää. Plussaa voi tulla, mutta ei tuolla menetä mitään.. mutta jos terapeutti olis huono.. huh huh. Voin vain kuvitella miltä susta sillon tuntunu, ku ne ei tiä mistää mitää

lol tänään kun en ollut tekemisissä päivällä marsuni kanssa kuin vasta illasta, niin kivut oli helpot koko päivän. Ei sattunut kehoon. Kevyt ja mukava olla. Voiko tää olla niin psykosomaattista? Oon syönyt vaikka mitä kipulääkkeitä, mutta ei ne oo auttanut "tarpeeksi". Kipu vieläkin ollut tuntuvaa silloin siis.

Tai ehkä tää vaan oli sattuma

Minulla on samantien fyysisiä kipujakin jos joudun narskun kanssa tekemisiin. Kivut kestää niin kauan aikaa, viikkojakin, kunnes tiedän mistä ne alkoi ja kykenen käsittelemään tunnetasolla mistä oli kyse. Aiemmin näin ei ollut näin voimakkaasti. Vasta kun olen ollut pitkiä aikoja irti/ei-kontaktissa ja mieleni ja kehoni on alkanut pikku hiljaa levätä ja totuttautua siihen ettei tarvitse olla hälytystilassa jatkuvasti vaan voi luottaa siihen ettei yks kaks jostain tule "hyökkäyksiä", on levollisempi olo tuonut myös fyysistä hyvinvointia.

Tähän "toipilas" tilanteeseen kun yks kaks tulee "hyökkäys" eli tarkoituksellisesti pahantahtoinen yhteydenotto jonka tarkoitus on saada minusta mitä tahansa reaktiota irti, saan psyykkisen kivun lisäksi ihan fyysistä kipua ja olo on todella todella tuskaisen kipeä. Omasta kokemuksestani olen siis aivan varma että ainakin omat kipuni ovat usein psykosomaattisia, liittyen tukahdutettuihin vihan tunteisiin.

Totta kai on myös ihan fyysisiä kipuja jotka ei liity mihinkään psyykkiseen syyhyn mutta omalla kohdalla toistaiseksi erotan nämä toisistaan, psykosomaattinen kipu tuntuu tuskaisesti erilaiselta eikä kipulääkekään tunnu siihen auttavan, ei myöskään liikunta, rentoutuskeinot jne.

Missä kohtaa kehoa sulle tulee kipuja? EIp kiva

Ai nii nyt muistin taas. Mulla on selässä kokoajan semmoinen "jännittyneisyyden" tunne. Tosi rasittava kun se ei mee liikkumalla pois tmv. AInoastaan jos syö rauhottavan tmv niin se menee pois. Ehkä se on vaan ku eläny pelosssa.

huoh ku pääsis täältä pois. Miten voi(si) asua jossakin muualla kuin kerrostalossa jos ei oo rahaa eikä oo kavereita kenen kanssa asua..eikä mitään

Sun tilanne kuulostaa tutulta, mutta meikän alkoholisoitunu isä kyllä koittaa jeesata mua omalla tavallaan. Terapia, kirjoittaminen, musiikki piirtäminen, kuvien muokkaaminen. Noista on ollu meikälle apua pahimpina hetkinä.

Mulla aikanaan terapeutti nro 2 oli osaava..Terapeutti nro 1 kohtalainen, joka auttoi ja välillä taas ei. Apua pitää valitettavasti hakea itse ja kaikkien terapeuttien kanssa ei välttämättä kemiat osu 100%.

Joskus meidän lähimmät ihmiset on juuri niitä, joista meidän pitää pysyä etäällä. Tää on helkkaria, koska sitä haluais uskoa mielummin muuta. Etenkin, jos on syvällä asioiden kanssa. Luulen, että täällä on meitä useampiakin, joiden on pakko pitää läheisiä vähän kauempana. Tää musertaa ainakin mua kyllä yhä vuosienkin jälkeen, mutta se kipu muuttaa muotoaan ja käy siedettävämmäks aikanaan.

Mä kävin tänään viimeks itekkin puhumassa asioista(+kirjoitin niistä), jotka on hyvin sairaita..En olis näin rohkea, jos en olisi löytänyt terapeuttia, jonka kanssa pystyin puhumaan luottamuksella. Sen takia suosittelen sua vielä ettimään terapeuttia ja kirjoittamaan asioista sillävälin. Muista kuitenkin se, että vain sinä oikeasti tiedät, mitä olet oikeasti joutunut kokemaan!

Tsemppiä!

Kunnon korvakuulokkeet käyt ostamassa. Mun lapsi on ääniyliherkkä, sillä on tarvittaessa käytössä. Yöksi semmoiset , joilla voi nukkua. Asioihin löytyy yleensä ratkaisu ❤. Lähde pois sieltä äidin luota, muuten et tuosta tokene.

Shortlie kirjoitti:Joskus meidän lähimmät ihmiset on juuri niitä, joista meidän pitää pysyä etäällä. Tää on helkkaria, koska sitä haluais uskoa mielummin muuta. Etenkin, jos on syvällä asioiden kanssa. Luulen, että täällä on meitä useampiakin, joiden on pakko pitää läheisiä vähän kauempana. Tää musertaa ainakin mua kyllä yhä vuosienkin jälkeen, mutta se kipu muuttaa muotoaan ja käy siedettävämmäks aikanaan...

Näinhän se on... Ja kun kerran on sen oman kuplansa puhkaissut, kyennyt katsomaan totuutta silmiin niin ei voi niin sanotusti enää palata takaisin valheeseen, kieltäytyä näkemästä. Vaikka joskus halusikin.

Kumpa ihmiset puhuisivat totta, omista kokemuksistaan, sen sijaan että kieltäytyvät edes itselleen myöntämästä mitä heille on tapahtunut ja mitä he itse tekevät: jatkavat esittämistä "kuin mitään ei olisi tapahtunut". Sitten ihmiset kantavat sisällään taakkojaan.

Kipeintä juuri nyt, fyysisesti ja psyykkisesti: syvä kaipaus perheeseen jota ei koskaan ollut, turvalliseen yhteenkuuluvuuden tunteeseen... jossa kaikille on oma turvallinen tilansa, tarpeellinen paikkansa. Lapsellinen haavekuva.
Todellisuudessa kaipaan ihmisiä joiden kanssa saada olla oma itsensä, jotka tietää omasta kokemuksesta millaista elo on näillä taustoilla. Sellaisten ihmisten kanssa kokisin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olen onnekseni tutustunut muutamaan sellaiseen ja yhden kanssa ystävystynyt. Kovin kovin on pienet ympyrät silti, perheettömänä, tavallaan myös suvuttomana. Yksinäisyys näillä kokemuksilla tekee ajoittain fyysisesti kipeää.

Kumpa keksisin tavan jolla voida kertoa myös "julkisesti" kokemuksistani. Se olisi ainoa keino päästä ulos tästä "vankilasta".

Surusydän16 kirjoitti:Kunnon korvakuulokkeet käyt ostamassa. Mun lapsi on ääniyliherkkä, sillä on tarvittaessa käytössä. Yöksi semmoiset , joilla voi nukkua. Asioihin löytyy yleensä ratkaisu ❤. Lähde pois sieltä äidin luota, muuten et tuosta tokene.

Kun ei oo pelkästään nukkuessa kun ne äänet häiritsee:(.. niin vaikeaaaaaa

Voihan niitä päivälläkin pitää, hommaat semmoiset mukavat.