KESKUSTELUFOORUMI

Hei!
Tiedän tunteesi niin hyvin, elän itsekin samanlaisessa suhteessa. Mies on kylmä, ajattelematon, syyllistää, kontrolloi... monta tilaisuutta elämässäni olen menettänyt miehen vuoksi, ja vaatii hurjasti voimia mennä johonkin omaan menoon, että mies lopulta "antaa mennä". Anopin kultapoika, vanhempansa ovat eronneet aikoinaan riitaisasti, ja mies on äitinsä puolella, anoppi on kyylä ja syyllistäjä, soittelee mulle lastenhoitoneuvoja ja elämänohjeita, mahtailee omilla teoillaan ja liioittelee sekä valehtelee. Raskas ihminen. Muu suku kyllä tosi mukavaa. Olen yrittänyt lähteä, mutta ei ole onnistunut, uuden elämän rakentaminen on ylitsepääsemättömän vaikeaa ja mies ei varmaan myöskään antaisi lapsia mukaani. Väsymys näkyy myös mussa sillä, että en ole niin hyvä äiti kuin voisin olla, ja töissäkin ajatus karkaa. Voimaa saan ystävistä ja luonnosta, kaikesta ksuniists ja runoudesta yms.
Olen sulle vertaistuki, jos vaan haluat

Kiitos Faukka11. <3

Tutulta kuulostaa anoppisi käytös. Myös minun mieheni vanhemmat ovat eronneet, eivät ole väleissä vaikka erosta on jo kauan.

Minullakin meinaa ajatus harhailla töissä. Toisaalta työpaikka on henkireikäni, siellä saan olla oma iloinen itseni. Kotona ei juuri hymyilytä.

Minä aloitin joogan. Nukun huonosti ja olen kireä, koen että jooga rentouttaa. Vaikka olen siitä joogassa käymisestäkin saanut jo syyllistystä osakseni.

Pysytään Faukka vahvoina!

Moi Leimu ja Faukka, olemme hyvin samanlaisessa tilanteessa, puolison käytös täysin tuttua. Leimulle voimia, ja toivon että pystyt pikkuhiljaa irtaantumaan koska tilanteesi sairastuttaa. Helppoa ei ole, mutta kyllä se kannattaa. Saman ohjeen annan kuin muutkin, että ala tekemään omia asioitasi pikkuhiljaa, ja yritä kovettaa itseäsi sen verran että puolisosi ei onnistu vaikuttamaan tekemisiisi syyllistämällä tai epäilemällä. Oikein paljon voimia sinulle.