KESKUSTELUFOORUMI

Olen vaikeassa tilanteessa. Vuosien jälkeen erosta paljastui ex miehestäni käsittämättömän törkeitä juttuja. Kolmesta lapsesta kaksi on miehen puolella. He hyväksyvät exän törkeydet. En näe muuta vaihtoehtoa kuin katkaista välit lapsiini. Onko kokemuksia vastaavasta?

Ei ole kokemusta vastaavasta. Mutta, kuulostaa hurjalta katkaista välejä lapsiin. Mielestäni lapsi voi katkaista välit vanhempaansa, mutta itse vanhempana en ikinä missään tilanteessa tekisi niin. Mielestäni lapsella on oikeus hyväksyä mitä tahansa, eikä se voi olla syy välien katkaisuun. Eihän lapselleen voi asettaa vaatimuksia siitä, mitä hän saa hyväksyä tai antaa anteeksi. Jos vanhempana kokee tuollaisessa tilanteessa vääryyttä tai epäoikeudenmukaisuutta, niin mielestäni ne tunteet pitää vaan kitua ja käsitellä itse.

Lapsena kokisin vanhempieni käyttävän väärin valtaa, jos he laittaisivat välit poikki kanssani sen vuoksi mitä hyväksyn toiselta vanhemmalta. Tuntuisi siltä, kuin olisin kahden vanhemman välikappale ja pitäisi jotenkin valita puoli. Mikä olisi tietysti mahdoton tehtävä, koska joku loukkaantuu kuitenkin. Eihän lapsi voi olla vastuussa vanhempansa tunteista.

En tiedä minkä ikäisistä lapsista on kyse, mutta en tiedä onko siltä lopulta väliä. Vanhemman ja lapsen välinen suhde on aina vanhemman vastuulla.

Voi olla että ymmärsin pointin väärin, mutta suututtaa ajatus siitä, että lapsi (tai kuka tahansa) ei saisi itse valita mitä hyväksyy tai antaa anteeksi.

Isäni meni naimisiin narsun kanssa 7 vuotta sitten, eikä vieläkään tajua tilannetta. Minä ja muut, jotka oudoksuvat isän eristyttämistä siskostani ja minusta, ovat syypäitä kaikkeen. Nyt ollaan niin pitkällä, että isäni on katkeroitunut eikä halua keskustella asioista ja ennen ei saanut puhua kanssani kahden vaikka silloin olisi vielä halunnut. Isälläni ja minulla on aina ollut hyvät välit lapsuudestani asti.
Myös oikea äitini, joka kuoli n- 8 vuotta sitten, oli myöskin määräilijä perheessämme. Vasta nyt ymmärrän, että hänkin taisi olle narsku.
Isä on liian kiltti, eikä ymmärrä, että häntä voidaan manipuloida. Alistuu raukka omaksi ja läheistensä turmioksi. Ja katkeroituu, kun hänen uuden vaimonsa ketkuja kyseenalaistaa.
Taitavat laittaa välit poikki, kun en enää suostu pyytämään anteeksi heidän tekosiaan. Kun sanoin, että vain annan anteeksi, niin taisi olla paha asia heille, kun en katkeroidu enää. (Minun ei tarvitse laittaa välejä poikki (enkä haluaisi),
mutta itse eivät uskalla kohdata todellisuutta. Pelkotilat alkavat väistyä ja alan pikkuhiljaa pystyä elämään taas normaalimpaa elämää.
Narsku yrittää tehdä minusta syyllistä, ettei itse tarvitsisi tehdä parannusta. Hän pelkää minua sitä enemmän mitä enemmän saan tervettä näköalaa hänen metkuihinsa. Mä olen nyt vain hiljaa ja iloitsen vapaudestani (uskoni vahvistui, kun jouduin tosissani turvaamaan Jumalaan).
Toivottavasti tästä on apua muille.
Narsismista puhutaan liian vähän ihmisten kesken. Mitä enemmän tietää, sen paremmin voi välttää narskun ansat.

Lapseni ovat aikuisia. Olen eri mieltä Liina 75 kanssa siitä, että, suhteet lapsiin ovat aina vanhempien vastuulla. Minusta aikuiset lapset ovat itse vastuussa itsestään. Aikuiset lapset ovat vastuussa myös siitä, miten kohtelevat vanhempiaan. Vanhemmuus ei ole kaiken kestävä ja hyväksyvä ominaisuus. Vanhemmat ovat tavallisia ihmisiä ja oikeutettuja omiin mielipiteisiin kaikista ihmisistä. Lapset eivät tee poikkeusta.

On olemassa lapsia, jotka menevät luvatta vanhempiensa asuntoihin. Lukot täytyy vaihtaa poliisien avulla. Minulla ei ole vastaavaa tapahtunut, mutta kirjoitin esimerkin. Henkinen väkivalta lasten taholta on yhtä pahaa kuin fyysinen väkivalta.

Gideonin ymmärrän varsin hyvin. Olen monessa asiassa samaa mieltä