KESKUSTELUFOORUMI

Mitä neuvoja tai rohkaisua antaisitte henkilölle, joka ei voi parisuhteessaan hyvin, puolisolla narsistisia piirteitä mutta eroamisen estää pelko huoltoriidasta ja siitä että puoliso manipuloi lapset puolelleen ja etäännyttää heidät toisesta vanhemmasta? Irtaantumisyrityksiin on liittynyt uhkailua rivien välissä. Tilanne, jossa on vaikea saada happea tuntuu kuitenkin turvallisemmalta, kuin tuntematon helvetti. Voiko ero kaduttaa myöhemmin?

Hei,

Itselläni ei ollut yhteisiä lapsia, joten ei ole siitä kokemusta. Mutta narsistisia piirteitä omaavan kanssa parisuhteessa olemisesta on Sanoisin, että pelko pois, tai sen näyttäminen pois. Jos on lapsiinsa hyvä suhde, jossa puhutaan tunteista, avoimesti jne. niin ei silloin kukaan pääse väliin. Eli ensin suhde lapsiin sille tasolle, että asioista ja tunteista puhutaan. Lapsia voi tukea kertomaan ajatuksiaan, tunteitaan ja silti olla syyttämättä sitä toista vanhempaa. Kun näyttää, että uhkailusi ei vaikuta minuun, on vahva, luja, jämäkkä, hallitsee tunteensa, niin narsisti voi hyvin väistyä kun näkee, että toista ei saa kontrollin alle. Ja tarvittaessa viranomaiset mukaan matalalla kynnyksellä. Eli itse ei kannata yrittää puhua järkeä: se ei toimi, sillä sitä normaalia käytöstä ei narsistilta saa. Selvät säännöt paperille huoltajuudesta lastenvalvojan luona, matallalla kynnyksellä sinne uudestaan keskustelemaan jos tulee ongelmia, ehkä jo valmiiksi ennen eroa tuki esim.perhetyöstä tmv? Jonne on jo päässyt kertomaan tilanteestaan. Hyvä valmistelu on a ja o..Ja luottamus siihen, että tietää ne narsistin heikot kohdat, niitä kannattaa käyttää ns.hyväksi. Ihan jo lastenkin takia kannattaa erota❤

Hei, eroat tai et niin kumpaakin päätöstä mietit jälkikäteen. Teitkö oikein?? Ja kadutkin oletettavasti. Itse en ole eronnut ja kadun sitä. Kaksi vuotta sitten yritin sitä, en onnistunut.

Minkä ikäiset lapset sinulla on? Onko miehesi käyttänyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa lapsia kohtaan? Voisit jo valmiiksi soittaa lastensuojeluun tilanteesta. Sielläkin tunnistetaan henkinen väkivalta ja saisit sitä kautta apua ja tukea ja ennen kaikkea seurantaa lasten isän tapaamisiin eron jälkeen.

Lapset alle kouluikäisiä. Heitä kohtaan on ollut kovakouraisuutta, huutamista, kiroilua, huomiotta jättämistä, sarkastista/ivallista kommentointia ym. Tämä on täysin kausittaista ja N korjaa käytöstään jopa toiseen äärilaitaan kun meinaan nostaa kytkintä, jolloin on alleviivatun empaattinen ja mielistelee. Harmittaa etten ole lasua tehnyt silloin, kun siihen on ollut aihetta.

Minä olen eronnut narsistista. En ole katunut päivääkään.

Ainoa tapa yrittää pelastaa lapsesi, on erota mahdollisimman pian. Asiat eivät parane koskaan, vain pahenevat, jos pysyt avioliitossa.

Etsi kaikki mahdollinen apu, ja tuki. Taistele itsesi ja lastesi puolesta. Et kadu koskaan, jos onnistut pääsemään eroon narsistista. Sinusta tulee onnellinen selviytyjä.

En ole vielä eronnut. Mutta asia on työnalla tällä viikolla kiikuttaa lappu postiin.
Minulla on yksi yhteinen lapsi ja sen asian kanssa olen paininut kauan, että miten tämän selitän ja kun tuntuu että luottamuksen petän....

Mutta sen sanon, että kyllä siis jos teillä miehen puolelta on tollasta käytöstä, niin ei tule muuttumaan ikinä. Olen nyt seurannut rouvan teatteria parisen kuukautta siitä kun viimeeksi näistä ongelmistamme häntä lähestyin. Silti saan rätistä naamaan säännölllisesti asioissa, joissa ei pitäsi olla mitään ongelmaa.... Eli ei mikään muutu. Ongelmat lakastaan maton alle ja ollaan kuin ei mitään. Että unohtaisit. Ja antaisit olla.

Komppaan Krassia tässä asiassa, pelasta itsesi ja lapsesi. Kyllä te selviätte. Mieti sitä niin päin kuten minä olen yrittänyt tätä asiaa vääntää pääni sisällä, että JOS et lähde. Mitä lapsesi sanovat sinulle kun ovat 18? Tai tulevat teini ikään, kun he tajauvat mitä kaikkea kotona on tapahtunut ja ymmärtävät isänsä väärän käytöksen, etkä tee mitään puolustaaksesi itseäsi tai perhettäsi lapsiasi....

Tätä olen miettinyt jumalattoman kauan. Millaisen esimerkin annan pojalleni, jos jään tähän ja sallin tämän kaiken paskan tapahtua hänen nähden ja mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä enemmän hän tämän tajuaa.

Eli toimi nyt.! Hae apua, diakonialta, soita oikeusapuun jos on ilmainen PKseudulla on meinaa niitä ilmaisia. Hanki kaikki apu mitä vaan ikinä keksit.
Äläkä sano miehellesi sanaakaan mitä teet. Ei sanaakaan. Haet eroa yksin ja sitä ennen huolehdit lapsiesi turvallisuudesta ja järjestät asiat. Kyllä onnistut tässä.

Vain yksi Elämä.

Minä olen eronnut narsistimiehestä, meillä on useampi lapsi. Minulla on helpottanut olo, ettei tarvitse narsistin kanssa elää saman katon alla.

Erosta on kohta vuosi aikaa. Ja tässä ajassa on saanut yhden lapsen puolelleen, joka laittelee todella pahoja viestejä minulle - kuulostaa lähinnä siltä että isä on ollut asialla koska lapsi on niin vihainen minua kohtaan ja isä on niin täydellistä kuin ikinä olla voi.

Olen saanut sukulaiset ja ystävät takaisin 14 pitkän vuoden jälkeen. On kannattanut erota.

Meillä ratkaisuna asumusero tällä hetkellä. Toisaaalta on ollut helpottavaa asua eri osoitteista ja lapsemme asuu luonani. Vielä muutenkin niin pieni, ettei isän luona asuminen onnistuisi edes. Säännöllisesti kyllä näkevät, mutta vain kun mies itse päättää ajankohdan.

Jos olisin ollut fiksumpi, olisi lastenvalvojalla sovittu tarkemmat speksit näkemisten suhteen. Nyt käytönnössä saattaa vain ilmoittaa miten on tulossa ja hermostuu, jos olen omilla menoillani lapsi mukanani ja en juuri sillä sekunnilla kotona ottamassa häntä vastaan.

On myös monta kertaa väläytellyt, että mikäli en suostu hänen ehtoihinsa tulevaisuuden suunnitelmien suhteen, häipyy lapsen elämästä ja ei enää ikinä halua olla missään tekemisissä. Henkistä väkivaltaa on paljon tässä muodossa, minussa aina vika tai teen asioita väärin - hän on oikeassa ja jos olisin kuunnellut hänen neuvojaan paremmin, emme olis tässä tilanteessa. Mies on sanonut, että olen myös kiitollisuuden velassa hänelle monesta eri asiasta. Arvostelee paljon tekemisiä/sanomisia.

Pohdin tässä paljon sitä, että olisiko jopa parasta ettei olisi lapsen elämässä. Samalla tuntuu kurjalta, jos pompottelu jatkuu.

Lastenvalvojan käynnistä huomasi sen, kuinka hurmaava osaa olla. Sanoi että ollaan todella hyvissä väleissä jne. Ei antanut juuri edes suunvuoroa. Soitin kyllä lastenvalvojalle vielä erikseen ennen tapaamista.

Alan olla aika jotenkin rikki ja päässä pyörii vaan, mitä teen jatkon suhteen. Että osaisin tehdä niitä oikeita ratkaisuja