KESKUSTELUFOORUMI

Onko täällä ketään kuka olisi nostanut syytettä/syytteitä pahoinpitelyistä , henkisistä ja fyysisistä? Miten asiat on mennyt?

Hei!
Minun exavopuolisoni häipyi elämästäni - itseasiassa tänään tasan vuosi sitten. Viime vuoden joulukuussa tein hänen toistuvasta, säännöllisestä sekä fyysisestä että henkisestä väkivallasta rikosilmoituksen. Tämän vuoden kesällä vihdoin tuli kutsu kuulusteluun ja nyt, noin kuukausi sitten, esitutkinta valmistui ja asia on nyt syyttäjävirastossa.
Poliisi kirjasi 10 eri syytekohtaa, joista 9 liittyi fyysiseen väkivaltaan ja 1 kunnianloukkaukseen.
Asianajajani teki syyttäjälle vielä yhteenvedon, missä korosti henkisen väkivallan merkitystä.
Nyt sitten vain odotellaan syyttäjän päätöstä, nostaako hän syytteen. Asianajajani mielipide on, että varmasti nostaa.
Jos asia etenee, kuten toivon, niin käräjillä tavataan. Ikävä kyllä osaksi kai koronan vuoksi, siihen menee aikaa, varmasti ensi vuoteen pitkälle.
Tässä lyhyesti prosessi, minkä minä koin välttämättömäksi tehdä, jolla ehkä osaksi korjaan omanarvontuntoani. Ja koen myös, että narsistille on pakko joskus laittaa edes tämä raja. Hänen toimintansa ( = lähisuhdeväkivalta ) on Suomen lain mukaan rikollista toimintaa ja siitä hänet pitää myös tuomita.
Toki kohtaaminen oikeudessa ei varmasti tule olemaan ilonäytelmä, mutta minulle on haettu sermi itse istuntoon, ettei ainakaan tarvitse tyyppiä enää nähdä.
Tätä samaa kehotan lämpimästi kaikille, jotka ovat suhteessaan kokeneet väkivaltaa.

Minun tapaukseni on poliisilla esitutkinnassa. Odotan kuulemiseen pääsyä.

3713, minkälaista oli poliisin kuulustelussa? Voitko kertoa yleisesti?

Hei,
Poliisikuulustelu sujui hyvin ja olo oli todella helpottunut ja kevyt sen jälkeen. Ensimmäinen askel eli se rikosilmoituksen teko oli paljon raskaampi kokemus. Todella empaattinen miespoliisi antoi minun itkeä rauhassa ja sitten taas jatkettiin tarinan kokoamista.
Varsinainen kuulustelu sitten noin 7 kuukauden kuluttua oli jotenkin henkisesti helpompi kokemus. Kuulustelu oli lähisuhdeväkivaltayksikössä ja omasta toiveestani sain naistutkijan. Aikaa vierähti yli kaksi tuntia ja hankalinta oli minulle muistaa kaikki tapahtumat ja yhdistää ne oikeisiin päiviin tai edes kuukausiin. Minun tapauksessani väkivalta oli alkanut jo vuonna 2016 ja viimeisenä vuotena se oli noin joka toinen viikonloppu tapahtuvaa.
Tärkeintä oli se, että joku todella kuunteli minua, ei syyllistynyt missään vaiheessa. Tuli tunne, että molemmat poliisit uskoivat minua ja kohtelivat ystävällisesti ja kannustavasti.
Olen todella ylpeä itsestäni, että sain nieltyä kaiken sen häpeän ym. ikävän tunteen, mikä esti minua lähtemästä ja tekemästä rikosilmoitusta jo ensimmäisestä iskusta ja huorittelusta. Nyt on tunne, että olen tehnyt kaiken mitä pitikin ja toivon todella, että tämä mies saa jonkinlaisen tuomion. Se on kuitenkin tärkeä viesti, että jossain tulee hänellekin raja vastaan. Vastuunottoa, syyllisyyden myöntämistä tai aitoa anteeksipyyntöähän narsistilta on turha odottaa.

Paljon tsemppiä ja rohkeutta sinulle, jos olet aikeissa lähteä hakemaan oikeutta itsellesi!

Onpa kiva, että kuulustelusi oli helpottava. Toivotaan, että tulee kova rangaistus.

Minulla on kaikki henkistä väkivaltaa. Onnekseni exä teki yhden konkreettisen virheen ja sain hänet kiinni. Vasta kolmatta rikosilmoitustani poliisi uskoi.

Tutkijana on miespoliisi, joka tutkii piirin murhatkin. Olen tähän tyytyväinen, koska ex on hirveän kovapintainen ja taitava vedättäjä. Mulla on myös kyse siitä, että homman on loputtava, rajat on pakko laittaa. Avioerosta on monta vuotta ja kiusaaminen vaan jatkuu.

Moikka!
Käsittämätöntä, että jotkut eivät vain voi lopettaa sitä kiusantekoa. Jos vielä yhteisiä lapsia, niin häirintä voi jatkua.....
Toivottavasti sinun juttusi etenee oikeuteen ja kaveri saa jonkinlaisen rangaistuksen.
Mielestäni kuulin, että Turussa oli ensi kertaa joku saanut tuomion vain henkisen väkivallan käytöstä.
Minulla on helpompi tilanne, kun tämä minun ex on niitä ns. katoajia, joten hän ei viitsi häiriköidä, kun uusi, monivuotinen pa...kaveri, oli valmiina ottamaan lämpimään huostaansa tämän sankarin.
Ja luojan kiitos, meillä ei ole yhteisiä lapsia
Mä niin peukutan sinua, että olet jaksanut olla sitkeä ja nyt vihdoin sinua on kuultu!

Ehkä vähän asian kääntöpuoli, mutta onko tavallista, että narsistisesti käyttäytyvä henkilö nostaa asiattomia oikeusjuttuja kostoksi, ja ovatko ne menestyneet, erityisesti siis erotilanteessa kumppania kohtaan? Aina kun ero tulee puheeksi, vaimo alkaa kehitellä ties mitä riitauttamisia ja uhkailuja. Kuitenkin minä olen se, joka on saanut häneltä mustelmia, eikä toisin päin. Mies kun olen, niin varmaan helpommin uskotaan itkevää vaimoa kuin minua, kun on aika sääliteatterin? Samasta syystä en ole halunnut käydä häneen käsiksi edes tuollaisissa aggressiotilanteissa, vaikka olisi ehkä pitänyt kun tavaroita lentelee, ettei pääse sanomaan mistään myöhemmin.

On aika tyypillistä. Kokemusta on oikeushaasteista ja oikeudenkäynnistä jotka narsistin aloittamia. Eikä silloin totuus näyttele minkäänlaista roolia. Narsisti on saanut jopa juristinsa manipuloitua valheineen ja itse oikeuskäsittelyssä olikin jännittävää nähdä miten tämän juristin argumentit murenivat ja miten hän mahdollisesti huomasi tulleensa kusetetuksi. Seuraavassa oikeuskeississä olikin sitten eri asianajaja.

Kuinka tuon henkisen väkivallan voi todistaa?