Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia tästä tilanteesta. Omasta erosta on aikaa noin viisi vuotta ja on kolme yhteistä kouluikäistä lasta. Asumme eri paikkakunnalla ja lapset tapaavat isäänsä lähinnä vain lomilla.
Mutta lasten ja isän välinen viestintä on vaikeaa. Siellä painostetaan kertomaan ikävää, tuodaan esiin omaa vaikeaa elämää, kerrotaan tosi kieroja "vitsejä" jotka ovat jopa lasta halventavia sekä haukutaan minua tai jollain tavalla tuodaan esille minun epäluotettavuus, mutta asiasta voi jutella enemmän kun lapset ovat täysi-ikäisiä.
Minulle viesteissä uhkaillaan kertoa lapsille omia totuuksia, syytetään mitä ihmeellisemmistä asioista (kuten koiran tahallisesta haukuttamisesta, meillä on koiranpentu), syytetään vieroittamisesta koska en hommaa etätapaamisiin toista pelikonsolia. Lisänä sitten minun haukkuminen.
Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Miten lapsia voi tuolta suojella? Aikaisemmin lähellä asuessamme oli myös lapsiin kohdistuvaa (pientä) fyysistä käsiksi käymistä, joista kaksi laskua tehtynä mm. perheneuvolan toimesta. Yksi lapsista on kieltäytynyt nyt menemästä isälleen. Miten te olette saaneet tasapainotettua tilanteen vai onko se edes mahdollista?
Muuten olen viestien suhteen mahdollisimman neutraali, ja pyrin vastaamaan vain välttämättömiin.
Lasten toinen vanhempi narsisti
Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (Narsismin uhrien tuki ry) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.
Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.
Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.
Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (Narsismin uhrien tuki ry) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.
Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.
Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.
Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
-
Cherryb
- Viestit: 1
- Liittynyt: 09 Maalis 2021, 21:11
Re: Lasten toinen vanhempi narsisti
Hei!
Itse hakeuduin tälle palstalle myös siitä syystä, että lapseni isä on narsisti ja en oikeen tiedä mitä tässä tekisi. Meillä myös erosta aikaa useampi vuosi. Nyt teini-ikäinen lapsi ei halua enää käydä isänsä luona ja tästä on noussut hirveä show. Isä ei näe omassa käytöksessään tietenkään mitään vikaa, vika on lapsessa ja minussa. Itse tiedän, että taustalla on kuitenkin ihan oikeita syitä miksi lapsi ei sinne halua mennä. Isä on arvaamaton, ilkeä lapselle, arvostelee, haukkuu minua lapselle ja puhuu myös lapselle toisinaan todella rumasti. Lapsi on alkanut pelkäämään isäänsä. Kokee suurta ahdistusta kun kuulee isäviikonlopun lähenevän. Nyt sitten ei ole isän luona käynyt hetkeen. Tästä on aiheutunut se, että isä on alkanut haukkumaan minua täysin asiattomilla hirveillä viesteillä. Ennen saimme kommonikoitua asiallisesti esim lapsen asioihin liittyvissä asioissa, mutta nyt itseäni on alkanut ahdistamaan tilanne niin, että näen parhaaksi, etten ole missään tekemisissä isän kanssa. Vaikeaa on, koska meillä on kuitenkin yhteishuoltajuus.
Itse hakeuduin tälle palstalle myös siitä syystä, että lapseni isä on narsisti ja en oikeen tiedä mitä tässä tekisi. Meillä myös erosta aikaa useampi vuosi. Nyt teini-ikäinen lapsi ei halua enää käydä isänsä luona ja tästä on noussut hirveä show. Isä ei näe omassa käytöksessään tietenkään mitään vikaa, vika on lapsessa ja minussa. Itse tiedän, että taustalla on kuitenkin ihan oikeita syitä miksi lapsi ei sinne halua mennä. Isä on arvaamaton, ilkeä lapselle, arvostelee, haukkuu minua lapselle ja puhuu myös lapselle toisinaan todella rumasti. Lapsi on alkanut pelkäämään isäänsä. Kokee suurta ahdistusta kun kuulee isäviikonlopun lähenevän. Nyt sitten ei ole isän luona käynyt hetkeen. Tästä on aiheutunut se, että isä on alkanut haukkumaan minua täysin asiattomilla hirveillä viesteillä. Ennen saimme kommonikoitua asiallisesti esim lapsen asioihin liittyvissä asioissa, mutta nyt itseäni on alkanut ahdistamaan tilanne niin, että näen parhaaksi, etten ole missään tekemisissä isän kanssa. Vaikeaa on, koska meillä on kuitenkin yhteishuoltajuus.
-
Kuutamor
- Viestit: 1
- Liittynyt: 25 Maalis 2021, 11:24
Re: Lasten toinen vanhempi narsisti
Moi,
hakeuduin tänne lähinnä tutkiakseni, onko lasteni isä todella narsisti. Olen viimeiseen asti halunnut vältellä tätä muotisanaa. Suorastaan oksettaa, kuinka tuttuja tarinoita täältä löytyy.
Meidän erosta ei ole vielä ihan vuottakaan. En silti voi laittaa käytöstä erosta johtuvaan katkeruuteen, koska nämä piirteet ovat olleet havaittavissa jo kauan. Eron jälkeen kaikki vain paheni. Hän laittoi kesällä avioeron vireille tiputtamalla hakemuksen postilaatikkoon, kertomatta minulle aikeistaan. Olin siis itse pyytänyt muuttamaan pois ja asioita piti katsella hetki etäämmältä. Siitä erohakemuksesta alkoi "helvetti". Paljon lapsiin liittymätöntä painostamista ja provosointia, mutta lapsiin liittyvistä räikeimmät on lastensuojeluilmoitus (jota hän ei suostunut selvittämään, joten asia jäi siihen) ja uusimpana osoitteen salaaminen minulta. Hän on siis muuttanut, mutta ei aio antaa osoitetta. Mietin vaan, miten kirjaan lasten tietoihin huoltajien tiedot. Kai sitten kirjaan, että osoitetta en tiedä. Olen kysynyt lukemattomia kertoja syitä tälle salaamiselle. Ei vastaa.
Olen eron jälkeen anonut, että tapaisi lapsia arkenakin joskus, tai soittaisi edes videopuhelun. Ei käy, koska lastenvalvojan sopimuksella on, että hän tapaa joka toinen viikonloppu. Kerran hän kuitenkin laittoi lapsemme puhelimeen viestin illalla, että "isi aikoo kysyä äidiltä voidaanko mennä huomenna pulkkamäkeen". Laitoin hänelle, että ei ilmoittaisi lapselle ennen kuin on puhuttu, ja juuri se seuraava päivä ei käy. Luonnollisesti hän on nyt sitä mieltä, että estän häntä tapaamasta lapsia. Aikanaan lastenvalvojan palaverissa LV mainitsi, että usein, kun lapset ovat etävanhemmalla joka toinen viikonloppu, lisätään arkitapaaminen. Isä vastasi siihen, että "niin no, minulla on kiireitä. Siitähän tämä erokin johtuu". Myöhemmin hän on sanonut minulle, että olen päättänyt lastenvalvojan kanssa jättää tämän pois, häneltä ei kysytty. Lisäksi sanoo, että kiireillä hän viittasi "väliviikonloppuun". (En edelleenkään tiedä mikä on väliviikonloppu. Olen koittanut kysyä, mutta ei siihenkään vastausta)
Toinen lapsista reagoi vahvasti ikävään ja isän huomion puutteeseen. Voi kunpa saisin sanoa lapsille, että ei hän teitä koskaan huomioinut kotona asuessaankaan. Mutta en tietenkään voi. Päiväkodissa lapsi käyttäytyy huonosti ja asiasta oli palaveri, jossa isä mukana. Kehui itseään isänä ja sitä, kuinka hän on aina saatavilla. Samoin oli kehunut yhteisille ystävillemme, että asuu lähellä ja sen ansiosta tapaa lapsia usein. Kun isä ei kuitenkaan suurista puheistaan huolimatta heitä tapaa, mietimme päiväkodin kanssa, että miespuoleinen tukihenkilö voisi helpottaa lapsen oloa. Isä sai kuulla tästä, koska olin mennyt mainitsemaan ajatuksesta hänen äidilleen. Nyt kysyy kaikista miespuoleisista nimistä, joista lapset puhuu, että "mistä tällainen ihminen on tullut poikani elämään", varmistaakseen ettei kyseessä ole tukihenkilö (johon tarvitsisin hänen luvan. En ole lähtenyt asiaa viemään eteenpäin, kun tiedän, etten häneltä lupaa saa).
Pelkään valtavasti näitä tarinoita lähivanhemman mustamaalaamisesta. Meidän lapset ovat vielä niin pieniä, että eivät osaa kertoa jos sellaista olisi. En siis pelkää, että alkaisivat ajatella minusta pahaa, vaan pelkään, että heidän puhdas sielunsa tuhotaan. Miten olen onnistunut ajamaan itseni tällaiseen tilanteeseen!
hakeuduin tänne lähinnä tutkiakseni, onko lasteni isä todella narsisti. Olen viimeiseen asti halunnut vältellä tätä muotisanaa. Suorastaan oksettaa, kuinka tuttuja tarinoita täältä löytyy.
Meidän erosta ei ole vielä ihan vuottakaan. En silti voi laittaa käytöstä erosta johtuvaan katkeruuteen, koska nämä piirteet ovat olleet havaittavissa jo kauan. Eron jälkeen kaikki vain paheni. Hän laittoi kesällä avioeron vireille tiputtamalla hakemuksen postilaatikkoon, kertomatta minulle aikeistaan. Olin siis itse pyytänyt muuttamaan pois ja asioita piti katsella hetki etäämmältä. Siitä erohakemuksesta alkoi "helvetti". Paljon lapsiin liittymätöntä painostamista ja provosointia, mutta lapsiin liittyvistä räikeimmät on lastensuojeluilmoitus (jota hän ei suostunut selvittämään, joten asia jäi siihen) ja uusimpana osoitteen salaaminen minulta. Hän on siis muuttanut, mutta ei aio antaa osoitetta. Mietin vaan, miten kirjaan lasten tietoihin huoltajien tiedot. Kai sitten kirjaan, että osoitetta en tiedä. Olen kysynyt lukemattomia kertoja syitä tälle salaamiselle. Ei vastaa.
Olen eron jälkeen anonut, että tapaisi lapsia arkenakin joskus, tai soittaisi edes videopuhelun. Ei käy, koska lastenvalvojan sopimuksella on, että hän tapaa joka toinen viikonloppu. Kerran hän kuitenkin laittoi lapsemme puhelimeen viestin illalla, että "isi aikoo kysyä äidiltä voidaanko mennä huomenna pulkkamäkeen". Laitoin hänelle, että ei ilmoittaisi lapselle ennen kuin on puhuttu, ja juuri se seuraava päivä ei käy. Luonnollisesti hän on nyt sitä mieltä, että estän häntä tapaamasta lapsia. Aikanaan lastenvalvojan palaverissa LV mainitsi, että usein, kun lapset ovat etävanhemmalla joka toinen viikonloppu, lisätään arkitapaaminen. Isä vastasi siihen, että "niin no, minulla on kiireitä. Siitähän tämä erokin johtuu". Myöhemmin hän on sanonut minulle, että olen päättänyt lastenvalvojan kanssa jättää tämän pois, häneltä ei kysytty. Lisäksi sanoo, että kiireillä hän viittasi "väliviikonloppuun". (En edelleenkään tiedä mikä on väliviikonloppu. Olen koittanut kysyä, mutta ei siihenkään vastausta)
Toinen lapsista reagoi vahvasti ikävään ja isän huomion puutteeseen. Voi kunpa saisin sanoa lapsille, että ei hän teitä koskaan huomioinut kotona asuessaankaan. Mutta en tietenkään voi. Päiväkodissa lapsi käyttäytyy huonosti ja asiasta oli palaveri, jossa isä mukana. Kehui itseään isänä ja sitä, kuinka hän on aina saatavilla. Samoin oli kehunut yhteisille ystävillemme, että asuu lähellä ja sen ansiosta tapaa lapsia usein. Kun isä ei kuitenkaan suurista puheistaan huolimatta heitä tapaa, mietimme päiväkodin kanssa, että miespuoleinen tukihenkilö voisi helpottaa lapsen oloa. Isä sai kuulla tästä, koska olin mennyt mainitsemaan ajatuksesta hänen äidilleen. Nyt kysyy kaikista miespuoleisista nimistä, joista lapset puhuu, että "mistä tällainen ihminen on tullut poikani elämään", varmistaakseen ettei kyseessä ole tukihenkilö (johon tarvitsisin hänen luvan. En ole lähtenyt asiaa viemään eteenpäin, kun tiedän, etten häneltä lupaa saa).
Pelkään valtavasti näitä tarinoita lähivanhemman mustamaalaamisesta. Meidän lapset ovat vielä niin pieniä, että eivät osaa kertoa jos sellaista olisi. En siis pelkää, että alkaisivat ajatella minusta pahaa, vaan pelkään, että heidän puhdas sielunsa tuhotaan. Miten olen onnistunut ajamaan itseni tällaiseen tilanteeseen!