www.healingeagle.com sivuilta poimittuja ajatuksia ja sovellettuna entiseen narsisti työkaveriin
Narsisti työkaverin tunnistaminen, kun oli jo liian myöhäistä
Syytin itseäni narsisti työkaverin uskomattomasta petollisesta kyvystä. Huomasin olevani tekemisissä narsistisen tyypin kanssa ennen kuin minulla oli edes mahdollisuutta tunnistaa hänen todellinen luonteensa. Järkyttyneenä myöhäisestä havainnosta, surin herkkäuskoisuuttani ja kyvyttömyyttäni saada apua narsisti työkaveriin nähden.
Narsisti työkaveri kuului salamyhkäiseen lajiin. Häntä oli vaikea nähdä, vielä vaikeampi paikallistaa ja mahdotonta ottaa kiinni. Lohdutukseksi voin vain todeta, että jopa kokeneella mielenterveysalan ammattilaisella on pirullisia vaikeuksia määritellä uskottavalla varmuudella, onko kyseessä täysipainoinen narsistinen persoonallisuushäiriö. Narsistinen persoonallisuushäiriö on määritelty tarkkaan DSM IV-TR:ssä, ja siihen kuuluvat tiukat kriteerit ja diagnoosiohjeet.
Monet oppineet pitävät narsismia sopeutumisen strategiana (terve narsismi). Sitä pidetään patologisena vasta kun se muuttuu jäykäksi persoonallisuuden rakenteeksi, joka on täynnä alkukantaisia puolustusmekanismeja ja kun se johtaa vahingolliseen käyttäytymiseen yhdellä tai useammilla elämänalueilla. Piintynyt narsismi on petkuttamisen taidetta. Narsisti projisoi väärän minän ja hoitaa kaikki sosiaaliset vuorovaikutuksensa tämän keksimänsä kuvitteellisen rakennelman kautta.
Kun narsisti työkaveri paljasti oikean värinsä, oli jo aivan liian myöhäistä. En kyennyt vetäytymään hänen läheisyydestä. Turhauduin omaan avuttomuuteeni ja vihasin itseäni, koska en pystynyt näkemään narsistin läpi aikaisemmin. Narsisti työkaveri lähetti hienovaraisia, lähes huomaamattomia signaaleita jo aivan ensimmäisen satunnaisen tapaamisen aikana. Narsisti työkaveri oli omaksunut eleitä ja asentoja, jotka ilmensivät ja huokuivat ylemmyyttä, vanhemmuutta, salaisia voimia, mysteerisyyttä, huvittunutta välinpitämättömyyttä. Vaikka narsisti työkaveri piti tavallisesti jatkuvan ja läpitunkevan katsekontaktin, hän vetäytyi välittömästä fyysisestä läheisyydestä.
Narsisti työkaveri osallistui sosiaalisiin tilanteisiin - jopa pelkkään leikinlaskuun - alentuvasti, valta-asemastaan käsin sekä ylimielisyyden ja alentuvaisuuden näkökulmasta. Mutta hyvin harvoin hän liittyi tilanteeseen mukaan ja oli mieluummin tarkkailija tai yksinäinen, murjottava susi. Narsisti työkaveri pyysi välittömästi jonkinlaista erityiskohtelua. Hän ei odottanut vuoroaan, hän halusi pidemmän tai lyhyemmän tapaamisen, hän puhui suoraan vain auktoriteeteille, hän vaati erityisiä etuisuuksia tai ehtoja, hän halusi nauttia räätälintyönä tehdyistä järjestelyistä - tai tulla palvelluksi ensimmäisenä.
Narsisti työkaveri ihannoi tai mitätöi keskustelutoveriaan välittömästi. Tämä riippui siitä, millaiseksi hän arvioi saamansa hyödyn keskustelukumppanista. Narsisti työkaveri imarteli, palvoi, ihaili ja kiitteli kohdettaan kiusallisen liioittelevasti ja ylenpalttisesti - tai murjotti, soimasi ja nöyryytti häntä. Narsisti työkaveri ei kyennyt säilyttämään edes penseää kohteliaisuutta. Hän rapistui pian ohuesti kätkettyyn vihamielisyyteen, verbaaliseen tai muuhun väkivaltaiseen väärinkohteluun, raivokohtauksiin tai kylmään vetäytymiseen. Narsisti työkaveri yritti säilyttää asemansa ulkopuolisena tarkkailijana. Hän halusi tulla ihailluksi ja hän pyrki suosioon mielistellen, ilman että hän joutui investoimaan tilanteeseen sen edellyttämiä ponnisteluja.
Yksi tehokkaimpia keinoja narsisti työkaverin paljastamiseen oli yrittää tutkia pintaa syvemmältä. Hän oli ohut ja matala, kuin lammikko, joka teeskenteli olevansa valtameri. Narsisti työkaveri ei koskaan myöntänyt, ettei hän tuntisi jotakin alaa - mutta usein hän oli tietämätön kaikesta. Oli hämmästyttävän helppoa tunkeutua narsisti työkaverin pystyttämän kaikkitietävyyden julkisivun pintakiillon alle. Narsisti työkaverin puheen mausteina olivat jatkuvasti "minä", "minun", "minä itse" ja "minulle". Hän kuvasi itsensä osaavana, älykkäänä, vaatimattomana, intuitiivisena tai luovana - mutta aina kohtuuttomasti, liioitellusti ja vaikeasti uskottavana. Narsisti työkaveri valehteli hyvin usein ja hänen tuulesta temmatut tarinansa olivat helposti havaittavia.
Narsisti työkaveri ei ollut kiinnostunut muista ihmisistä eikä heidän sanomisistaan. Hän käyttäytyi pitkästyneesti, ylenkatsoen, jopa vihaisesti, kun hän koki, että muut veivät hänen kallista aikaansa ja siten väärinkäyttivät häntä. Jos narsisti työkaverilta kysytiin suoraan hänen tunteistaan, hän puhui itsestään kolmannessa persoonassa, tai kehitti kuvitteelliselta tuntuvan tarinan, jonka omaelämäkerrallisuus oli epäilyttävää. Narsistit puhuvat itsestään mielellään mekaanisin termein, tehokkaina automaatteina tai koneina.
Narsisti työkaveri suhtautui itseensä kuolemanvakavasti. Hänen huumorintajunsa saattoi olla ironinen, pureva ja kyyninen, mutta itsestään hän ei laskenut leikkiä. Narsisti työkaveri loukkaantui helposti ja koki aina tuleensa loukatuksi. Hän tulkitsi viattomimmatkin huomautukset ja teot vähätteleviksi, tunkeutuviksi tai pakottaviksi. Narsisti työkaveri tulkitsi minkä tahansa tarjotun avun, neuvon tai huolestuneen kysymyksen tahalliseksi nöyryytykseksi. Mikä tahansa yritys laatia suunnitelmia oli narsisti työkaverin mielestä pelottava orjuuttamisen teko. Tässä mielessä narsisti työkaveri oli sekä jakomielinen että vainoharhainen ja usein eli omassa maailmassaan.
Nämä seikat - empatian puute, kylmäkiskoisuus, ylenkatse, erityisoikeuksien vaatiminen, ahdas huumorintaju, epäoikeudenmukainen kohtelu ja vainoharhaisuus - tekivät narsisti työkaverista sosiaalisesti sopeutumattoman. Hänet koettiin usein parhaimmillaankin epäsosiaaliseksi ja usein yhteiskunnanvastaiseksi. Tämä oli ehkä kaikkein varmin narsisti työkaverin paljastava merkki. Hänen läheisyydessään olevat kokivat olonsa huonoksi ilman selvää syytä. Olipa narsisti työkaveri miten ajatuksia herättävä, seurallinen, mukava ja sosiaalinen hyvänsä - hän ei onnistunut varmistamaan muiden sympatiaa. Sympatiaa johon hän ei koskaan ollut valmis, halukas tai kyvykäs vastaamaan. Narsisti työkaveri onnistui aina luomaan, edistämään ja rakentamaan ilmapiirin, joka synnytti hämmennystä, kalseutta, epävakautta, ennustamattomuutta ja ärtymystä. Siinä on läsnä epämiellyttävä tunne, uhkan läheisyys, epäluulo ja paha enne.
Mitä jäi ratkaisuksi? → Lähteä pois työpaikasta, jossa kukaan ei saanut tätä "täydellistä työntekijää" kasvokkain toimintansa kanssa! Väärinkäyttö muuttuu aina ilmeiseksi ja väkivaltaiseksi väärinkäytöksi.
Minä en ole kenellekään selityksiä velkaa - mutta olen itselleni oman elämäni velkaa. Lähdin pois ja kauas. Sain uuden työn, mutta en apua henkiseen kipuun, jonka narsisti työkaveri sai toimillaan sielussani mellestää.