Uusioperhe Narsistin Kanssa
Lähetetty: 10 Joulu 2021, 19:42
Täällä turvakodissa tyttäreni kanssa on tullut pohdittua juuri päättynyttä suhdetta ja perhe-elämää. Erosin tyttäreni biologisesta isästä vuonna 2020, vajaa vuotta myöhemmin löysin uusimman exäni ja suhde eteni nopeasti. Hänellä aiemmista suhteista kaksi lasta, eivät kuitenkaan asuneet hänen kanssaan. Alkuun meidän suhteessa mies otti tyttäreni kuin omakseen. Antoi kuvan että tykkää lapsista ja osallistuu sekä auttaa minua tyttäreni asioissa... Enpä sitten yllättynyt kun näin ei käynytkään. Yhteenmuuton jälkeen hoidin samalla tavalla yksin tytäreni kuin sinkkuna ollessakin. Kertaakaan hän ei vienyt lasta päiväkotiin aamulla, vaikka asuimme aivan päiväkodin vieressä (kävelymatka kesti minuutin), pari kertaa otti tytön mukaan kirpparille kun minulla oli lääkärikäyntejä. Kotona ei kertaakaan leikkinyt lapsen kanssa, pikemminkin huusi ja komensi hyvin usein. Minulle haukkui tyttäreni epänormaaliksi vaikka tyttö on aivan terve ja tavallinen. Se loukkasi syvästi. Pahinta on että hän sanoi sen niin että tyttö kuuli. Tytölle tuli tunne että hän on tyhmä eikä hänestä tykätä. Se mursi sydämeni. Miehelle kaljanjuonti, videopelit ja jatkuva iholle ripustautuminen oli tärkeämpää. Välillä hän laittoi meidän makkarin oven lukkoon ettei tyttäreni pääse sisälle. Ja vaikka kuinka perustelin miksi niin ei tehdä, ei auttanut. Sitten pikkuinen itki oven takana hysteerisesti. Lapseni kertoi myös minulle hetki sitten että pelkää tätä miestä valtavasti. Sen uskalsi kertoa vasta kun pääsimme turvallisesti asunnostamme pois. Asunnosta, jota kuvittelimme alkuun kodiksemme mutta joka muuttuikin vankilaksi. Toivottavasti tyttäreni pystyy kertomaan minulle kaiken mikä mieltä painaa, sillä näen ettei kaikki ole hyvin. Näin narsismi jätti jäljet myös häneen.