KESKUSTELUFOORUMI

Olen kahlannut läpi kaikki aiheet myrkylliseen / narsistiseen suhteeseen liittyen ja saan aina lisää tietoa. Erityisesti viime aikoina minua on mietityttänyt traumojen aiheuttama yhteys narsistisesti käyttäytyneeseen ex-mieheen(i). Pääseekö tästä koskaan irti? Kun toinen on asettanut itsensä asumaan minuun itseäni isompana, lähteekö tämän toisen ääni koskaan minusta pois? Onko se vain aika, joka auttaa?

On järkyttävää ymmärtää, mitä kaikkia vaikutuksia tällaisella suhteella omaan itseen on. Millä ihmeen tavalla näillä tällaisilla ihmisillä on keinot ujuttaa itsensä toisen aivoihin niin tiukasti? Miten he osaavat sen? Olisinko itse samanlainen, jos minulta otettaisiin pois syyllisyyden- ja häpeän tunto, moraali ja omatunto? Miksi edelleenkin jollain ihmeellisellä tavalla koen, että olen syyllinen?

Olen onnekas, sillä en ole enää tämän ihmisen vaikutuspiirissä. En ole siinä järkyttävässä rummutuksessa, jossa ei ehtinyt miettimään eikä ottamaan happea. Tuolloin yritti vain selvitä. Draamasta toiseen. Tiedän että traumayhteys tähän ihmiseen saa aivoni vielä pysymään hänessä kiinni. Olisi kiva kuulla ihmisiltä, jotka kulkevat omaa taivaltaan edelläni, että miten tämä kaikki lievenee ja haihtuu pois. Haihtuuko se? Toivon todella niin. Ja samalla tämäkin surettaa.

Hei.
Traumasiteen katkaisu on pitkä prosessi. Aika ei itsessään paranna haavoja, mutta aika yhdistettynä etäisyyteen narsistisesta ihmisestä auttaa jo paljon enemmän. Lisäksi terapiassa käyminen, itselle mieluisten asioiden tekeminen, oman identiteetin ja elämän rakentaminen ovat myös osa toipumista. Mikäli yhteisiä lapsia ei ole, niin etäisyyden pitäminen onnistuu helpommin. Lasten takia itse joudun pitämään yhteyttä ja se saa pakan aina levälleen, mutta pikkuaskelin eteenpäin.

Itseäni on eniten auttanut traumaterapia tämän tyyppisiin tilanteisiin erikoistuneen terapeutin kanssa. Olen edelleen prosessissa, mutta kaikista keinoista hyvä terapeutti ainakin itselle on tärkein. Voimia sinulle.

Kiitos Melina79. <3 Tuo on varmasti totta, että itselle oikea terapeutti on iso apua ja tuki. Hyvä kuulla, että traumaterapian suuntaus on auttanut sinua. Minä kävin yhdellä terapeutilla tässä hetki sitten kerran. Hänen suuntaus oli kuitenkin sellainen että se ei olisi varmaankaan ollut minulle paras, vaikka tärkeä suuntaus olikin. Tulevaisuudessa löydän toivottavasti sen "minun" terapeuttini. <3