En tiedä odottaako mua unelmaelämä vai painajainen

[plzsendhelp]

Näiden keskustelujen lukeminen sai krokotiilin kyyneleet valumaan silmistäni, joten mulla taitaa olla myös jaettavaa

Olen ollut suhteessa 5 vuotta ihmisen kanssa, joka on karismaattinen, itsevarma, huolehtivainen, fiksu ja menestynyt. Hän kannustaa minua jahtaamaan unelmiani ja panostamaan hyvinvointiin. Hän maksaa välillä laskujani, joita en itse pystyisi maksamaan. Hän on tehnyt minun kanssani suunnitelman sille, miten saan maksettua mun luottokorttivelat pois. Hän sai minut myös arvostamaan ulkonäköäni, minkä johdosta päätin luopua ripsienpidennyksistä ja hiuspidennyksistä. Hän elää rohkeasti elämää, jota monikaan ei uskaltaisi elää. Hänellä on suuria visioita ja kunnianhimoisia tavoitteita, jotka lähes aina toteutuvat. Ja näillä kaikilla on ollut positiivinen vaikutus mun elämään.

Mutta…

Hän on sanonut minulle rumia asioita. “Sä oot lumihiutale” tai “miten sinä voit olla noin vitun tyhmä????” ovat vain muutama esimerkki siitä, miten pitkälle hän on saattanut puheissaan mennä. Hän on saanut minulle sellaisen olon kuin minussa ei olisi mitään hyvää tai rakastettavaa.

Hän on monet kerrat sanonut minulle siitä, että mun ei kannattaisi tehdä työtä mistä mä en nauti. Koska hän voisi milloin vaan mahdollistaa mulle elämän, josta oikeasti voisin nauttia. Eli siis käytännössä hän on tarjonnut minulle mahdollisuutta irtisanoutua työstä, josta tienaan naisena enemmän kuin suomalainen mies keskimäärin ja antaa hänen maksaa minun elämiseni. En ole tähän tarjoukseen tarttunut, koska mulle on tosi tärkeää säilyttää taloudellinen itsenäisyys, jotta mun ei ikinä tarvitsisi jäädä onnettomaan parisuhteeseen rahan takia. Tämän olen sanonut hänelle ääneen usein. Ja sitten hän sanoo mulle näin, quote on quote:

“Sä olet rakentanut sun elämän riippuvaiseksi mun elämästä. Sä et vittu tajua, että sä et voi vittuilla mulle, koska sä olet riippuvainen musta. Jos mulle vittuillaan, niin mä en halua antaa sulle etuuksia käyttöön. Mä en maksa mitään ilman et mä hyödyn siitä. Miks mä maksoin eilen sulle viidellä kympillä juomia? Miks mä haluisin elää parisuhteessa, joka on 25/75, jos mä en hyödy siitä mitään. Miten sä kontribuoit tähän kotitalouteen? Et mitenkään. Mä annan huomattavasti enemmän kuin sä. Mä pystyn tarjoomaan sulle asioita. Sä joudut tekemään juttuja, joista sä et pidä. Mulla on taloudellinen kontrolli. Ammattiin koulutetut ihmiset ansaitsee saman verran ku sä. Jotkut pienet amispojat.”

Kirjotin tän mun puhelimeen yhen riidan aikana suoraan hänen nenänsä edessä. Mulla on mun ADHD:n takia välillä vaikeuksia muistaa tarkasti mitä joku on sanonut, niinpä kerroin ääneen, että mä aion nyt kirjottaa nää alas, jotta en unohda minkälaisia asioita sä sanot mulle. Siihen hän vastasi, että kirjota vaan, ei mua kiinnosta. Ja minähän kirjoitin, koska en halunnut unohtaa. Myöhemmin, kun tilanne oli rauhoittunut, otin esille nämä hänen sanomansa asiat, mutta hän kielsi sanoneensa mitään noista. Väitti, että keksin ne. Ja pahinta tässä on se, että välillä mietin, että niin ehkä mä keksinkin.

Viime keväänä yhden (yksilö)terapiasession jälkeen jäin ihmettelemään, miksi terapeutti oli jäänyt katsomaan minua niin järkyttyneenä sen jälkeen kun olin puhunut miehestäni. Ja silloin sen tajusin. Mieheni saattaa olla narsistinen. Se oli varmaan yksi elämäni rankimmista päivistä. En koskaan ottanut tätä narsismi epäilyäni suoraan puheeksi mieheni kanssa, kunnes hän itse sanoi jotain, että oli jo pitkään luullut, että hänellä itsellään on narsistisia piirteitä, mutta nyt hän on tajunnut, että se ketä tässä suhteessa on narsisti, olenkin minä.

Minähän otin asian sitten käsittelyyn, ja kysyin terapeutilta, että olenko minä hänen mielestään narsistinen, ja terapeuttini mielestä olin kaikkea muuta kuin narsistinen. Ja niin sanoivat kaikki testitkin. Kuulostaa tyypilliseltä, eikö?

Osittain kumppanini piirteet menevät yksi yhteen narsismin kanssa, mutta toisaalta on paljon piirteitä, jotka eivät istu siihen. Esim. hän ei ole väkivaltainen ja on aina super huomaavainen sängyssä. Hän myös halailee ja osoittaa rakkautta paljon. Ja se tästä tekeekin juuri niin vaikeaa. Mutta se on tosi asia, että voin tällä hetkellä aika huonosti henkisesti ja hiljattain mulla diagnosoitiin punajäkälä, mikä saattaa olla stressiperäinen. Nyt tuijottelen peilistä kehoani, joka on 70 prosenttisesti ihottuman peitossa ja mietin, että mitä mun keho yrittää kertoa mulle.

Tää ihottumajuttu on varmaan aika harvinainen, mutta muutoin kuulostaako tämä tutulta/samaistuttavalta kellekkään?

[Gilda]

Hei, 'plzsendhelp',

paljon ajatuksia heräsi tekstistäsi.
Kirjoitat merkinneesi muistiin kumppanin tärkeät sanat (alla). Jo nämä lauseet kuullessasi ymmärsit, että olet saanut tärkeän viestin, joka sinun tulee varmaankin ottaa vakavasti.

Sä olet rakentanut sun elämän riippuvaiseksi mun elämästä. Sä et vittu tajua, että sä et voi vittuilla mulle, koska sä olet riippuvainen musta. Jos mulle vittuillaan, niin mä en halua antaa sulle etuuksia käyttöön. Mä en maksa mitään ilman et mä hyödyn siitä. Miks mä maksoin eilen sulle viidellä kympillä juomia? Miks mä haluisin elää parisuhteessa, joka on 25/75, jos mä en hyödy siitä mitään. Miten sä kontribuoit tähän kotitalouteen? Et mitenkään. Mä annan huomattavasti enemmän kuin sä. Mä pystyn tarjoomaan sulle asioita. Sä joudut tekemään juttuja, joista sä et pidä. Mulla on taloudellinen kontrolli. Ammattiin koulutetut ihmiset ansaitsee saman verran ku sä. Jotkut pienet amispojat.

On tavallista ettei narsisti-psykopaatti häpeä omaa patologiaansa. Hän ilmaisee sen uhrilleen ajan mittaan selvästi, myös kertomalla sen ääneen. Hän voi rehennellä asialla, muka leikillään, luultavasti siksi, että häneltä puuttuvat asianmukaiset tunteet. Psykopaatti ei tunne iloa, pelkoa, häpeää tai ahdistusta samoissa tilanteissa kuin terveemmällä luonteella varustettu kanssakulkija. Esimerkkinä isäni, sadisti jonka tuntema ilon laji oli vahingonilo. Hän ahdistui, kun hän pitkästyi. Ja hän piristyi ja virkistyi heti, kun näköpiiriin ilmestyi joku, jolle hän tiesi saavansa tehdä sanoa jotakin pahaa ilman seurauksia.

Se, mitä aiemmin pidettiin psykiatriassa pahanlaatuisena narsismina, on kuulemma nykytiedon mukaan sitä, mitä on perinteisesti pidetty psykopatiana. Parantumattomia luonnehäiriöitä kumpikin.
Narsisti ei yleensä paljastu minkään asiantuntijan diagnoosin avulla, kuten ei psykopaattikaan. He paljastuvat parisuhteen arjessa uhrin kokemusten ja kertomusten kautta.
On usein yllätys uhrille, jota oikeudessa tai avioeron käsittelyssä on neuvottu olemaan käyttämättä vastapuolesta julkisesti mitään luonnehäiriöön viittaavia nimityksiä, koska se vahingoittaa asian käsittelyprosessissa uhria itseään. Syyte voi tulla kunnianloukkauksesta.
Myöskään parisuhteessa ei ainakaan oman kokemuksen mukaan kannata lausua ääneen luonnehäiriön epäilyjään. Toiselle ei kannata kertoa sitä, että häntä arvelee mielenterveydeltään parantumattomasti häiriintyneeksi. Se ei tuota mitään hyvää sanojalle.
Päinvastoin, seurauksena narsisti- tai psykopaatti-nimityksistä voi olla isoja ikävyyksiä, joita häiriintynyt kumppani ei heti tuo ilmi. Hän hautoo asiaa, onhan nyt tapahtunut se mitä hän odotti. Asia on tullut parisuhteen toiselle osapuolelle ilmi. Psykopaatti-narsistia kiinnostaa, jääkö uhri vai lähteekö. Tilanne voi kärjistyä. Asian ilmitulon seurauksena väkivalta voi muuttaa muotoaan ja voimistua. Toisaalta myös, psykopaatti voi lopettaa ahdistelun ja ryhtyä miellyttäväksi saadakseen uhrin jäämään.
On melko varmaa, että psykopaatti tai narsisti tietää jo sanomattakin että hän on erilainen. Häntä kiinnostaa asiassa se, että sinäkin nyt sen tiedät ja se, mitä aiot tiedollasi tehdä. Säilytätkö edelleen nasisti-psykopaatille mahdollisuuden kaltoinkohdella itseäsi? Vai, onko hänen etsittävä uusi kohde.

Hyvän terapeutin tunnistaa siitä, että hän kiinnittää päähuomion uhrin todellisiin havaintoihin kumppanin käytöksestä. Kun käytös kertoo kumppanin monipuolisesti väkivaltaisesta, paatuneesta ja rajoittuneesta tunne-elämästä, tällainen ihminen ei parane. Hänen luonteensa vinoutuma on niin syvä, ettei hän pysty muuttumaan vaikka sanoisi haluavansa.

Vaikka fyysinen väkivalta tai itsekäs seksi puuttuisivat narsisti-psykopaatin piirrelistalta, se ei tarkoita, että hän olisi kykenevä parantumaan mikäli uhri voi huonosti ja muut suuret puutteet ovat narsistissa näkyvillä.
Luonteen häiriön parantumattomuutta on uhrin usein vaikea käsittää, sillä lähellä eläen hän on saanut psykopaatista inhimillisen vaikutelman, joskin havaitsee hänessä kypsymättömyyttä ja pikkulapsen tasoista ajattelua. Kiintymys kuitenkin siloittaa rosot, ja hyvät puolet painavat vaa'assa. Kun aikaa kuluu, uhrin vointi heikkenee ja paheneva parisuhteen tilanne normaalistuu ja vakiintuu. Se on vaarallista. Uhrin on entistä vaikeampaa irrottautua.

[Dunya]

Gila kirjoitti niin paljon asiaa viestissään.

Hirviö ei ole joka päivä hirviö. Eikä alussa varsinkaan. Hän paljastaa julman puolensa juuri tuollaisissa lauseissa joita olet kuullut missä sinua on mitätöity ja sinulle on puhuttu täysin ilman sydäntä. Hän on myös yrittänyt saada sinua riippuvaiseksi hänestä, hän on halventanut ammattiasi ja sinua. Millaista rakkautta tämä on? Tiedän että vaakakupissa on myös jotain todella hyvää, jotain niin ainutlaatuisen tuntuista että päätösten tekeminen on todella vaikeaa. Ja tämä on juuri se ongelman ydin: kun tällaiseen myrkylliseen suhteeseen jää, sitä vaikeammaksi irtautuminen tulee. Aivomme kemia muuttuu ja koko suhde muuttuu addiktoivaksi. Jäämme hengittämään tätä myrkkyä ja olemme ihan pyörryksissä eikä se ole meidän syytämme. Tuossa tilassa oikea ratkaisu olisi viedä itsensä kauas ja hengittää puhdasta ilmaa. Mutta tämä myrkky lamaannuttaa.

Minulle tuli oman myrkyllisen suhteeni aikana fyysisiä oireita. Sykkeeni laski ennätysalas. Minulla oli rytmihäiriöitä. Näitä tutkittiin ja lääkäri kysyi olenko huippu-urheilija matalaa sykettä tarkastellen. Minulla on normaalisti ehkä nopeakin syke. Kerroin, että minulla on stressiä ja oireet selittyivät sillä. Sain ohjeeksi lievittää stressiäni. Kun kerroin tästä narsistimiehelleni, mitä hän teki? Hoivasi minua yhden päivän ja seuraavana päivänä kehitti maata järisyttävän draaman. Nämä ihmiset eivät välitä aidosti kenestäkään. Eivät edes äidistään. Minulla alkoi olemaan myös kuukautiskierrossa häiriöitä. Vuosin vähän koko ajan. Hormonitoimintani oli aivan sekaisin. Nyt tästä kaikesta alkaa olemaan jo aikaa ja kuukautiskiertoni on palautunut mutta sykkeeni on edelleen matala. Jos minulla on elämässä stressiä, saan helposti näitä rytmihäiriöitä. Narsistisen suhteen vaikutukset voivat olla vakavia.

Hyvä että olet pitänyt oman elämäsi ja oman itsenäisyytesi. Gildalta tuli hyvä ohje siihen, ettei tätä tekijää kannata sanoa narsistiksi. Siitä ei ole mitään hyötyä. Hän ei aidosti kiinnostu tutkimaan itseään. Hänelle kaikki on vain shakin kaltaista peliä. Sen sijaan voit sanoa "En pidä siitä miksi muutun tässä suhteessa" "Sairastun tässä suhteessa ollessani". Tällaiset lauseet antavat sinulle uusia ovia joista voit ihan hyvin kulkea uuteen parempaan suuntaan elämässäsi.