KESKUSTELUFOORUMI

Olemme ns. uusperhe. Miehellä entisestä liitosta kaksi aikuista lasta, tytär ja poika. Ja meillä on yksi yhteinen kouluikäinen poika. Miehen aikuiset lapset asuvat jo omillaan, ja me asumme kolmestaan, mies, minä ja yhteinen poikamme.

Uusperhe-elämäämme vaikeutti pitkään miehen tyttären ongelmainen käytös nuorena. Hänellä oli kaikki valta äitinsä luona, hän määräsi siellä kaiken, ja kun meillä ollessa se ei onnistunutkaan, tuli perheen sisälle sota. Kun tytär muutti omilleen, tilanne hieman helpottui, mutta aika ajoin hän saa edelleen perheessämme aikaan draamaa ja kireää tunnelmaa.

Tyttären käytös on kuin suoraan narsismin oppikirjasta;
- hän manipuloi kaikkia läheisiään joita vaan pystyy, ne jotka eivät siihen alistu hän julistaa vihollisikseen mitä rumimmilla nimityksillä (mm. minä kuulun näihin),
- hän käyttää ihmisiä hyväkseen rahallisesti erittäin näkyvästi,
- hän on mukava ja mielistelevä niille joista ja niin kauan kun tietää rahallisesti tai muutoin hyötyvän,
- hän haluaa olla joka tilanteessa keskipiste ja saada kaiken huomion,
- hän kadehtii ja vähättelee niitä jotka jotenkin uhkaavat hänen huomion saantiaan (mm. pikkuveljeään) erittäin julmasti mutta kierosti,
- hän valehtee aina kun se saa hänet itsensä näyttämään jotenkin paremmalta,
- hän syyttää omista erehdyksistään ja mokistaan aina muita,
- hänellä on suuri tarve esittää ulkopuolelle varakasta ja menestyvää henkilöä, joka liikkuu ns. ”piireissä”.
- jos hän jää kiinni jostain valheestaan tai hyväksikäytöstään, hän kääntää asian niin että alkaa syyllistää muita jostain erittäin vanhasta ja ei-asiaan-kuuluvasta asiasta, siirtää fokuksen muuhun
- hänellä on välillä tietyissä hänelle tiukoissa tilanteissa ns. tappajan katse silmissä, se on täysin tyhjä lasittunut katse täynnä vihaa
- hän puhuu ilkeästi muille ja kuittaa asian sanomalla ”se oli sarkasmia” tai ”se oli vitsi”
- empatiakyky on nolla, niin ihmisiä kuin eläimiäkin kohtaan

Kun mietin tätä tyttöä lapsena, nämä kaikki oireet olivat nähtävissä jossain määrin jo silloin, mutta nyt ”aikuisiässä” (24v) ne tuntuvat vain voimistuneen entisestään. Lapsena hän sai manipuloimalla vanhempiaan kaiken mitä halusi, joten lopputulos on nyt nähtävissä. Minä tietenkin olen se hirveä noita-akka, kauhea julma ihminen, joka yritti ja yrittää edelleen tuota manipulointia ja hyväksikäyttöä estää. Itse olen onnistunut ottamaan etäisyyttä, en ole tekemisissä kuin ainoastaan silloin kun oman perheen vuoksi on pakko. Mieheni ja poikani ovat tietenkin enemmän yhteydessä. Pakko sanoa että minua riipaisee sydämestä nähdä kuinka tytär käyttäytyy isäänsä kohtaan ja käyttää hyväkseen, ja kuinka hän puhuu ilkeästi pikkuveljelleen ja yrittää latistaa pojan kaikkia saavutuksia. Haluaisin niin suojella heitä, omia läheisiäni, mutta kun en pysty koska kyseessä on mieheni lapsi.

Onko täällä ketään muuta, joka on kokenut saman eli puolison lapsella on narsistinen personallisuushäiriö? Miten olette selvinneet ja mitä vinkkejä voisitte antaa?

Oletteko kaikki tietoisia persoonallisuushäiriöstä? Tuossa kohtaa muiden perheenjäsenten olisi tuettava toisiaan ja muodostettava vahva rintama, etenkin jäljellä olevan lapsen vuoksi.

Meillä on uusperhe jossa teinillä on narsistisia oireita.
On tosi vaikeaa yrittää jaksaa. Poika ei hyväksy mitään sääntöjä. Hän ilkeilee, valehtelee ja vaatii.
Oon henkisesti tosi väsynyt. Mitään apua tähän ei ole saatavilla.

Vähän kyllä pistää miettimään, että kun kyseessä on kuitenkin uusioperheet, niin onko se toinen vanhempi jonka lapsi on kysymyksessä kuitenkaan niin viaton ongelmaan? Tyhjästähän näitä ongelmia ei synny.

Kun mietin tätä tyttöä lapsena, nämä kaikki oireet olivat nähtävissä jossain määrin jo silloin, mutta nyt ”aikuisiässä” (24v) ne tuntuvat vain voimistuneen entisestään. Lapsena hän sai manipuloimalla vanhempiaan kaiken mitä halusi, joten lopputulos on nyt nähtävissä.

No minulla vähän särähtää korvaan tässä se, että nyt te aikuiset, jotka tämän lapsen ympärillä olette olleet olette vain katsoneet vierestä lapsen hätää ja oireita. Ymmärrän, että lapsen käytös on nyt hankalaa, mutta itsestään se ei ole voinut syntyä myöskään joten kuka ottaa vastuun?

Te joilla on lapsia, ottakaa yhteyttä esimerkiksi kouluun. Koulun täytyy välittää oppilaidensa hyvinvoinnista ja olla perheiden tukena.

Joskus kyseessä ei ole narsisti vaan psykopaatti. On myös tärkeä ymmärtää, että kaikki vallankäyttö ei liity välttämättä narsismiin vaan esimerkiksi psykopatiaan.

Tyttären käytös on kuin suoraan narsismin oppikirjasta;
- hän manipuloi kaikkia läheisiään joita vaan pystyy, ne jotka eivät siihen alistu hän julistaa vihollisikseen mitä rumimmilla nimityksillä (mm. minä kuulun näihin),
- hän käyttää ihmisiä hyväkseen rahallisesti erittäin näkyvästi,
- hän on mukava ja mielistelevä niille joista ja niin kauan kun tietää rahallisesti tai muutoin hyötyvän,
- hän haluaa olla joka tilanteessa keskipiste ja saada kaiken huomion,
- hän kadehtii ja vähättelee niitä jotka jotenkin uhkaavat hänen huomion saantiaan (mm. pikkuveljeään) erittäin julmasti mutta kierosti,
- hän valehtee aina kun se saa hänet itsensä näyttämään jotenkin paremmalta,
- hän syyttää omista erehdyksistään ja mokistaan aina muita,
- hänellä on suuri tarve esittää ulkopuolelle varakasta ja menestyvää henkilöä, joka liikkuu ns. ”piireissä”.
- jos hän jää kiinni jostain valheestaan tai hyväksikäytöstään, hän kääntää asian niin että alkaa syyllistää muita jostain erittäin vanhasta ja ei-asiaan-kuuluvasta asiasta, siirtää fokuksen muuhun
- hänellä on välillä tietyissä hänelle tiukoissa tilanteissa ns. tappajan katse silmissä, se on täysin tyhjä lasittunut katse täynnä vihaa
- hän puhuu ilkeästi muille ja kuittaa asian sanomalla ”se oli sarkasmia” tai ”se oli vitsi”
- empatiakyky on nolla, niin ihmisiä kuin eläimiäkin kohtaan

Kuinka näin on päässyt käymään, mitä luulet, että hän on tuossa kunnossa? Millaisesta kotiympäristöstä hän on lähtöisin? On myös mahdollista, että hän "kärsiikin" psykopaattisesta mielenterveydestä eikä narsismista sillä narsistilla on empatiakykyä. Hän on ilkeä ja nöyryyttävä, muttei esimerkiksi vahingoita eläimiä tai ole murhanhimoinen. Jatkuva valehtelu ja hyväksikäyttö kuulostaa mielestäni psykopatialta. Narsisti etsii sisimmässään rakkautta, psykopaattia ei kiinnosta.

Minusta ei tarvitse etsiä syyllistä siihen, kuka on aiheuttanut uusperheen teinille narsistisia piirteitä. Tärkeää on selviytyä nykyisestä tilanteesta. Ei myöskään ole kovin rakentavaa luokitella onko narsisti vai psykopaatti. Molemmilla on hankalia piirteitä. Joillakin narsisteilla ei ole omatuntoa, joillakin on vähän. Ei ole luokitteluperuste, että narsistilla on omatunto ja psykopaatilla ei ole. Myöskään koulua ei voi laittaa vastuuseen narsistin "hoidossa", ei koululla ole resursseja. Opettajissakin on narsisteja.

Minulla oli narsistinen teini. Jälkeenpäin ajatellessa rajoja olisi pitänyt laittaa paremmin. Tilanteet olivat kuitenkin niin vaikeita, että muiden lasten hoitamisen ohella ei ollut valitettavasti voimia keskittyä paremmin vaikeaan teiniin. Nyt teini on aikuinen ja on parempi meille molemmille pitää etäisyyttä toisiimme. Hänen luonteelleen en mahda mitään, joten toivon vaan hyvää vointia.