KESKUSTELUFOORUMI

Hurmaavan hauska seuramies, puhui vauvoista, häistä, kuinka rakastaa, olen kaunein ja paras. Matkoja, reissuja, tapahtumia. Kaikki arki rakentui vain hänen elämään. Sitten alkoi piikittely ja epäily arkisista asioista miten oli ikkuna väärin auki, laturi siirretty, kurkkupastillit syöty, käyty väärässä kaupassa, nuotio väärin sytytetty, pihveissä liikaa marinadia, kahvinkeitin väärin tyhjennetty ja kymmeniä muita syytöksiä joista ihmettelin että mitääh?! Hänen lapsiaan syytti myös. Erilaisia kiputiloja koko ajan, omista asioista paasaamista ja mulle ei tilaa ollut kun hallinnoi aiheita ja ajankohtaa. Yhdet mun kaveri istumiset aiemmin niin käsitti yhden viestin muka väärin ja viikon mykkäkoulu! Sitten palasi ja selitti että on epätoivoinen ja mä en voi häntä jättää. Jatkettiin kunnes sit taas olin näkemässä kaveria 4kk tauon jälkeen niin muuttui kummalliseksi. Yritin puhua, suuttui kun sanoin asioista jotka paino että viime aikoina huutanut lapsille, myös mun! Kaikki kirosanat ym tulleet raivona mitättömistä jutuista, selvisi muutama ikävä valhe elämästään joissa hakenut ns glooriaa itselleen muka eduksi. Joi alkoholia paljon ja jutut seksistisiä vaikka homma ei sit ihan hehkeetä ollut todellakaan vaan otti jotain lääkkeitä siihen pulmaan, oli epävarma .. paljon kaikenlaista. En saanu tilaa eikä ollu kiinnostunu mun asioista, koirasta, työstä, asunnosta eikä lapsista. Poltti välejä keväällä kavereihin, sukulaisiin. Kun mä itkin niin hän huusi, kertoi raivostuvan kyynelistä ja haluavan karkottaa pillittäjät pois. Hän karjui haluavan olla yksin, jättävän mut ennenku mä teen sen ja kehotti laittaan mun pään kuntoon! Huusi ettei hän muutu jne. Lähdin ja olo ollut helpottunut, ku olin ahdistavassa tunteessa jumissa hänen kans ku piti varoa ja säikkyä, vaikka sitä hyvää oli vielä 95% mut se 5% tuli nyt tähän kevääseen, oon ennenki ollu narsistin uhri niin uskalsin sanoa asioista. Tää huusi että jollen lopeta puhumista niin hermostuu! Uhkaus mistä teosta? Hän ei kestänyt ja karjui kaiken olevan totta ja tiesi olevan myös muuta asiaa. Tästä on kolmisen viikkoa, näin somessa hänen kuvan oli kuin ois valvonut ja juonut koko ajan! Muutamat viestit joihin joka kerta oon vikaan jättäny vastaamatta/viiveen kera. Hän kokee olevan paska että mun unohdettava, kehunu mua, kokee mun omistavan hänen talon eli tarkottaako siel nyt olevan tyhjää ku oon pois.. ne viestit laidasta laitaan, mut mä ikävöin. En tiedä vihaako hän vai rakastaako, varmaan molempia. Mietin vaan että koittaako takaisin niin miten mä pystyn tän torppaan kun järki sanoo ei mut tunne vielä on ja hän saanut mut kieputettua itseensä kaikilla kesäsunnitelmilla jotka nyt pyyhitty pois kurjasti. Koittanu urheilla, nähä kavereita, miehiä aiemmin hänellä periaate että ei tykkäilly mun facebook kuvista niin nyt alkanut niistä tykkäämään.. oon onneks nukkunu hyvin.