KESKUSTELUFOORUMI

Aloitin vähän humoristisella otsikolla. Välillä tuntuu, etten tunne äitiä ollenkaan. Sen puhelimessa on kuvia ihmisistä, joita en ole koskaan nähnytkään ja paikoista, enkä tiedä sen olleen edes koskaan matkustellut. Olen pitänyt häntä aina aika itseensä käpertyneenä, joka ei koskaan halua lähteä kotoa omien sairauksienkaan vuoksi. Nyt se oli taidegalleriassa jonkun Tamperelaisen tuttunsa kanssa, en ymmärrä missä välissä se on edes kehenkään Tamperelaisen tutustunut. Äiti ei ole koskaan esitellyt näitä ystäviä tai meitä keskenämme mutta hauskaa heillä näyttää olevan.

Osa minusta toivoo, että äidillä oikeasti olisi joku kaksoiselämä ja se häippäisisi. Tulisi vähän ilmaa. noh, mutta, tällaista tänään. Äiti aina esittää itsensä jotenkin erilaisena meille, sairaampana, on äksy ja negatiivinen. Toista on siellä jossain muualla noiden kavereiden kanssa.