Mistä voimia?
Lähetetty: 19 Tammi 2024, 11:55
Hei,
Olen elänyt parisuhteessa uusperheenä noin 6 vuotta. Erityisesti viime vuodet olleet aivan hirveitä. Olen pitkään kyseenalaistanut oman mielenterveyteni, olen epäillyt olevani huono ihminen, olen ollut masentunut pitkään, olen syyttänyt itseäni, olen antanut anteeksi huonoa käytöstä. En aiemmin edes ajatellut kumppanini olevan narsisti, mutta sitten luin tämän näiltä sivuilta löytyvän tekstin Narsisti Kodin Valtiaana ja samanaikaisesi valaistuin ja järkytyin samanaikaisesti. Tuo teksti on kuin joku olisi salakuvannut kotiani/kotiolojani ja kirjoittanut siitä artikkelin. Kaikki - siis aivan kaikki - mitä tuossa kuvataan toteutuu kotonani.
Minua on alistettu, uhkailtu, lyöty sekä henkisesti että myös yhden kerran fyysisesti. Haluaisin irtautua suhteesta, mutta se ei olekaan niin helppoa. Muutamien ikävien sattumien takia olen tällä hetkellä taloudellisesti riippuvainen puolisostani. Minulla on 2 lasta vuoroviikoin, eikä varani vielä aivan riitä omaan asuntoon, edes vuokra-asuntoon. Soppaa vaikeuttaa lapsieni toinen vanhempi, johon välit ovat kaikkea muuta kuin hyvät. Sukulaisia taikka vanhempia, jotka voisivat auttaa ei ole. Ystäväpiirini on kaventunut vain pariin ihmiseen, joiden kanssa olen yhteyksissä ehkä kerran vuodessa.
Koetan rakentaa taloudellista itsenäisyyttä, mutta siinä menee vielä hetken aikaa. Samaan aikaan oma jaksamiseni on aivan lopussa ja itselläni on joka päivä vaikeampaa pitää kulissia pystyssä puolisolleni sekä lapsilleni. Välillä autoa ajaessa mietin miltä tuntuisi moottoritiellä kääntää rattia vain hiukan vasemmalle...
Mitä keinoja on jaksaa tällaisessa tilanteessa? Miten pystyn psyykkaamaan itseni siihen, että joku päivä aurinko vielä paistaa? Miten pystyn selviämään vielä jonkun aikaa kunnes pääsen irtautumaan?
PS. Olen mies
Olen elänyt parisuhteessa uusperheenä noin 6 vuotta. Erityisesti viime vuodet olleet aivan hirveitä. Olen pitkään kyseenalaistanut oman mielenterveyteni, olen epäillyt olevani huono ihminen, olen ollut masentunut pitkään, olen syyttänyt itseäni, olen antanut anteeksi huonoa käytöstä. En aiemmin edes ajatellut kumppanini olevan narsisti, mutta sitten luin tämän näiltä sivuilta löytyvän tekstin Narsisti Kodin Valtiaana ja samanaikaisesi valaistuin ja järkytyin samanaikaisesti. Tuo teksti on kuin joku olisi salakuvannut kotiani/kotiolojani ja kirjoittanut siitä artikkelin. Kaikki - siis aivan kaikki - mitä tuossa kuvataan toteutuu kotonani.
Minua on alistettu, uhkailtu, lyöty sekä henkisesti että myös yhden kerran fyysisesti. Haluaisin irtautua suhteesta, mutta se ei olekaan niin helppoa. Muutamien ikävien sattumien takia olen tällä hetkellä taloudellisesti riippuvainen puolisostani. Minulla on 2 lasta vuoroviikoin, eikä varani vielä aivan riitä omaan asuntoon, edes vuokra-asuntoon. Soppaa vaikeuttaa lapsieni toinen vanhempi, johon välit ovat kaikkea muuta kuin hyvät. Sukulaisia taikka vanhempia, jotka voisivat auttaa ei ole. Ystäväpiirini on kaventunut vain pariin ihmiseen, joiden kanssa olen yhteyksissä ehkä kerran vuodessa.
Koetan rakentaa taloudellista itsenäisyyttä, mutta siinä menee vielä hetken aikaa. Samaan aikaan oma jaksamiseni on aivan lopussa ja itselläni on joka päivä vaikeampaa pitää kulissia pystyssä puolisolleni sekä lapsilleni. Välillä autoa ajaessa mietin miltä tuntuisi moottoritiellä kääntää rattia vain hiukan vasemmalle...
Mitä keinoja on jaksaa tällaisessa tilanteessa? Miten pystyn psyykkaamaan itseni siihen, että joku päivä aurinko vielä paistaa? Miten pystyn selviämään vielä jonkun aikaa kunnes pääsen irtautumaan?
PS. Olen mies