KESKUSTELUFOORUMI

Hei.

Kaipaisin teiltä hieman vertaistukea ja ajatuksia.. Lähinnä koska minulla ei ole aiempaa kokemusta narsisteista niin haluaisin tietää olenko kenties sellaisen uhri.

Olimme 8 vuotta yhdessä. Heti alussa jo hän alkoi pettää minua. Pettäminen oli seksistisiä viestejä ja nakukuvia toisille naisille. Kun hän jäi kiinni hän aina sanoi että se on vain hänen itsetuntonsa pönkittämistä varten, ettei hän oikeasti ole niistä naisista kiinnostunut tai että esim. kiihottuisi heidän kuvistaan. Uskoin tähän, ja jatkoimme suhdetta. Kun pettämistä oli taas ja sanoin että haluan erota, erosimmekin hetkeksi mutta sitten hän alkoi laittamaan viestiä että on pahoillaan ja haluaisi minut takaisin. Minä tietenkin uskoin että hän on muuttunut mies ja menimme takaisin yhteen. Jopa niin pysyvästi että muutimme yhteiseen asuntoon HÄNEN paikkakunnalleen. Minä jätin työni ja ystäväni ja muutin hänen luokse. Voi kuinka kadunkaan sitä päätöstä toisaalta nyt.

Hetki (muutamia kuukausia) meni ihan hyvin, kunnes ei mennyt. Sitten tuli ensin kosinta, mentäisiinkö kihloihin. Mietin kauan ja kävimme pitkän keskustelun siitä kuinka tulisi pettämisen loppua ja pitäisi alkaa rakentaa ensin parempaa luottamusta meidän välillemme. Hän puhui kauniisti, pahoitteli käytöstään muttei tiennyt mistä se johtuu. Kunnes yllättäen kaikki johtuikin minusta työstressistä, meidän seksielämän huonoudesta ym ym.. Minä rajoitin liikaa menemisiä, pyysin liikaa kahdenkeskistä aikaa ja rajoitin likaa harrastuksia ym.
Sovimme että annan hänelle enemmän tilaa (vaikka nyt jo olimme erkaantuneet pahasti emmekä tehneet yhdessä juuri mitään) ja hän antaa läsnä ollessaan minulle enemmän hellyyttä ja huomiota.
Menimme kihloihin... Hän antoi huomiota ja läheisyyttä enemmän ja halusi tehdä yhteisen lapsen. Virhe.. Tämä kaikki reilussa vuodessa.

Jäin odottamaan meidän lastamme. Pettäminen räjähti. Olin iljettävä, inhottava, ällöttävä. Hän ei antanut enää suukkoja eikä suostunut seksiin.. Hän ei ollut enää kotona koskaan. Löysin hänen puhelimesta alastonkuvia harvase päivä ja seksiviestejä hirvittävän määrän.. Pettämisen syy oli minun ällöttävyys ja pelko lapsen tulosta..9kk, en saanut minkäänlaista huomiota. Lapsi syntyi ja sain huomiota vielä vähemmän. Hän ei koskaan herännyt lapsen kanssa. Hän ei syöttänyt lasta, ei leikkinyt.. Hän ei koskaan hoitanut lasta... Hänen piti päästä pois kotoa kokoajan koska hän kävi töissä ja se oli rankkaa.. Viikonloput meni kaatokännissä...

Tätä jatkui pahenevana sinne 8 vuoteen asti.. Kunnes minä itse väsyin.. Ja sanoin että joko minä alan käyttäytyä häntä kohtaa samoin tai eroamme. Vastaus tuli heti että eroamme..

Käytös eron jälkeen on ollut kammottavaa. Uhkaillaan oikeudella lapsen asioissa, syytellään perättömästi kaikesta, haukutaan pitkin kaupunkia, puhutaan niin alentavasti että minulla on aina silmäkulmat kosteana. Ahdistun ja nieleskelen paniikkikohtausta aina kun joudun olemaan hänen kanssaan tekemisissä. Ja sitten tämä viha.... Vihaan häntä niin paljon, että itseänikin pelottaa..

En tiedä mitä tehdä tälle nykyiselle ololleni. Hän kohtelee minua edelleen niin epäarvokkaasti, alentavasti ja rumasti aina kun olemme tekemisissä lapsen asioiden vuoksi. Tunnen itseni niin loppuun kuluneeksi, väsyneeksi elämään, surulliseksi, tyhjäksi ja hauraaksi.. En jaksa taistella enää..

Hei, olen pahoillani mitä olet joutunut kokemaan.. Tuohan on henkistä väkivaltaa mitä kenenkään ei pidä joutua kokemaan. Mielestäni ex puolisossasi on tyypillisiä narsistisia piirteitä. En tietenkään ole oikeutettu diagnoosia antamaan mutta käyttäytyminen viittaa vahvasti siihen. Epävakaassa persoonallisuushäiriössä on ymmärtääkseni myös samankaltaisia piirteitä kuin narsismista. Mutta yhtä kaikki, olipa diagnoosi mikä tahansa niin myrkyllinen tuo suhteesi on ollut.
Nostan jotain asioita esiin kirjoituksestasi. Ensimmäisenä tulee mieleen tuo pettäminen ja huomionhakuisuus muilta naisilta oman egonsa pönkittämiseen. Saattaa olla kyse myös seksiriippuvuudesta jolla haetaan kovasti sitä huomiota ja todistetta omasta miehisyydestä. Sitten nuo turhat lupaukset muuttumisesta. Narsisteilla on tapana lupailla kaikenlaista mutta eivät mitkään lupaukset päde. He kokevat vailla omantunnontuskia olevansa oikeutettuja kohtelemaan toista huonosti, mitätöiden ja alistaen valtaansa. He luottavat siihen että kun uhri on koukutettu niin se uhri pysyy siinä niin kauan kuin he haluavat ja luottavat siihen että uhri hyväuskoisuudessaan uskoo asioisen muuttuvan parempaan suuntaan. Eivät ne muutu. Narsisti ei muutu. Tämä kaikki vaan on uhrin manipulointia eri tekniikoilla ja se sumuttaminen on vahvasti käytössä. Samalla he kokevat olevansa kaiken yläpuolella eivätkä ota mitään vastuuta valheistaan. Sitten mainitsit tuon nopean yhteenmuutoon ja kihlat. Narsisteilla on tapana sitouttaa uhri itseensä nopeasti ( yhteenmuutto, kihlaus, naimisiinmeno, lapsi). Tätä nopeaa etenemistä pidetään yhtenä tyypillisenä red flagina siinä alun rakkauspommitus vaiheessa. Silloinhan kaikki on niin ihanaa ja uhri kokee olevansa rakastunut sekä luottavainen uskoen ne narsistin valheet. Tämä kaavahan näissä suhteissa toistuu. Elämä narsistin kanssa on jojoilua, vuoristoratamaista on/offailua joka on hyvin raskasta ja rikkovaa. Kylmää ja kuumaa vuorotellen. Uhrin eli sinun syyllistäminen käy myös hyvin esiin tekstistäsi. Ei narsisti nää mitään vikaa omassa toiminnassaan. Osaa kyllä esittää empaattisia ja olla vakuuttava tarvittaessa lupauksissaan mutta se on pelkkää teatteria jonka päähenkilö on hän itse ja vain hänen toiveet ja tarpeet otetaan lopulta huomioon vaikka välillä hän antaa itsestään toisenlaisen kuvan. Syy on aina muissa. Mutta vika ei ole sinussa, muista se. Onneksi olet päässyt eroon kumppanistasi fyysisesti. Tunnetasolla se eroon pääseminen voi olla vaikeampaa mutta kyllä siitä selviää. Ja jos kipuilet vielä asioiden kanssa niin suosittelen sinua kuuntelemaan esim. You Tubesta Narsisti vs minä videoita kokemusasiantuntijalta. Sieltä saa hyvin vastauksia ja helpotusta omaan tuskailuun. Ainakin itselleni avautui moni asia sitä kautta. Olin vahvasti traumasiteessä. Yksin ei kannata jäädä. Terapiakin on hyvä vaihtoehto ja ymmärtävät ystävät joille voi avoimesti puhua. Meitä samaa kokeneita samoin ja vähän eri tarinoin on valitettavan paljon. Ymmärrän että koet olevasi uupunut ja kun on vielä lapsikin siinä kuvioissa joka hankaloittaa asioiden hoitamista yhteisymmärryksessä. Narsisti hankaloittaa asioita tahallaan ja usein käyttää lasta välikappaleena. Ei narsistin kanssa voi keskustella ja sopia asioita aikuismaisesti. Kaikesta aiheutuu vaan draamaa ja uhri kärsii. Koeta jaksaa. Voimia sinulle. Sinä selviät kyllä vaikka nyt juuri ei siltä tuntuisi.

Tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää. Olet arvokas, muista rakastaa itseäsi. Et ole sellaisen ihmisen arvoinen joka sinua kohtelee huonosti. Kukaan meistä ei ole.