Yllätyin sitä miten tuskaiseksi oloni muuttui mitä lähemmäksi hautajaiset tulivat. Heräilin aamuöisin ahdistuneeseen ja itkuiseen oloon. En tiennyt ketä oikein surin ja mitä?
Yllättäin kuollutta kissaani,isääni vai äitiäni? Ja kyllä itkin lemmikki kissani kivuliasta kuolemaa,itkin äitiäni jonka mielen dementia sammuttaa. Koko elämä narsistin ehdoilla,ei yhtään omaa,ei mitään saanut mitä olisi halunnut elämässään tehdä. Kaikki aina toisen ehdoilla.Vuosikymmenien haukkuminen,nälviminen, mitätöinti ja lopulta mielen särkyminen, kun kukaan ei ymmärtänyt eikä auttanut.Harvojen ystävien eliminointi ja minun ajaminen pois kodista sen jälkeen kun narsisti huomasi että yritin tukea äitiäni.
Itkin isääni ja sitä että en koskaan saanut tietää miksi hän vihasi minua niin paljon? Ja miten paljon minä häntä rakastin ja yritin tehdä hänen tahtonsa mukaisesti ja aina väärin. Riidat isän kanssa oli järkyttäviä ja oikeastaan en tarvitse vastausta hänen vihaansa minua kohtaan. Olen syntipukki,kurja kakara joka aina kyseenalaisti ja kapinoi vastaan. Jossain vaiheessa vain annoin periksi,otin etäisyyttä. Äiti ei sitä voinut tehdä. Tunnen syyllisyyttä etten voinut äitiäni pelastaa en ihan itseänikään.
Minä kannan jäljet loppuun saakka,arvottomuuden tunteen,huonon itsetunnon sekä uutena piirteenä traumat joista takautumat palaavat yhä uudestaan ja uudestaan tuoreina silmieni eteen. Vanhimmat ajoilta kun olin 7-8-vuotias lapsi joka ei saanut itkeä kuin pimeässä yöllä peiton alla,. Isän raivosta kääntyneet kasvot ja mitätöinti hetkinä kun olisin tarvinnut tukea. Aineellisesti huolehti mutta tunneperäisesti äitini ja minut jätettiin aina yksin selviytymään. Olen herkkä mutta tietyllä tavalla vahva koska piti löytää selviytymiskeinot itse. Ja sen sanoin hänelle kuolinvuoteen äärellä.Kovuudella hän kasvatti minun vahvuuttani vaikka jätti myös kipeät arvet.
Mitä lemmikki teki?
Itki suureen ääneen tasan yhden kerran . Mietti onko jotenkin tunneköyhä kun ei itketä. Syytti minua lääkärille siitä että olisin estänyt kun hän hoiti narsistin raha-asioita. Sai itkupotkuraivarin lekurin läsnäollessa.Itki vielä kovempaa kun sanoin tiukasti että ei puhu totta. Parkui suureen ääneen miten hän yksin on juossut auttamassa koko ajan ,kuinka paljon on joutunut antamaan omaa aikaansa.Myöhemmin kysyessäni miksi syytti minua sanoi vain kylmästi että kun ei keksinyt muuta .Hautajaisissa hän yllätti laulamalla pari kirkkovirttä vaikka isä vihasi niitä. Eikä tämä lopu tähänkään.
Tätini joka on samanlainen kuin isäni toi hihhulin hautajaisiin avustajana. Tämä nainen halusi pitää pienen puheen muiden ohella. Oli oikein valmiiksi kirjoitettuna. Luulen että tätini oli sen kirjoittanut. Puheessaan hän käveli isäni tahdon yli,osoitti epäkunnioittavaa ja röyhkeää käytöstä vainajaa ja surevia omaisia kohtaan. Väitti isän riemuitsevan kun taivaan portit aukenivat ja näki mestarin. Kuka mestari on? Itse paholainen? Mistä lähtien kirkko tai helluntai seurakunta päästää taivaan iloihin ei kirkkoon kuuluvat vääräuskoiset pakanat? Mitä tehtävää varten? Pilkattavaksi ja ivattavaksi? Tähän asti papit ovat tuominneet alimpaan helvettiin pahimpaan käristyspaikkaan ei kirkkoon kuuluvat. Vaikka sitä ei ole kuin kirkon opeissa.Tuo nainen asetti itsensä Jumalan asemaan ja se on hyvin vaarallista,uhmata Luojaa. Sillä Jumala on se joka päättää mihin kukin joutuu kuollessaan..
Kun isä oli jo sairasvuoteella tuo hihhuli kävi väsyttämässä uskonasoilla . Narsisti tai ei,on väärin tuputtaa ja pakottaa sairasta.Nyt hän on kovasti kiinnostunut äidistäni. Ja syy on ilmiselvä. Kun raha kirstuu kilahtaa sielu taivaaseen vilahtaa. Enemmän kiinnostaa vaan rahat kuin rakkaus ja empatia. Pitävät tätini kanssa minua niin tyhmänä etten ymmärrä mitä touhuavat yhdessä. Jos löydän hänet äitiäni pyörittämässä annan hänelle tasan minuutin aikaa häipyä . Sen jälkeen heitän hänet omin käsin ulos. Hän häpäisi isäni ,toista kertaa ei tule varpailleni polkemaan..
EN MINÄ ISÄÄNI VIHAA. HÄN VIHASI MINUA JA SILLE EN VOI MITÄÄN.Elämä jatkuu.Aamu sarastaa yö häviää.vai pitäisikö sanoa että ennen valoa pahuus ja ahneus kasvaa...
