KESKUSTELUFOORUMI

En vieläkään pysty ymmärtämään miksi annoin narsistisen miehen pilata oman ja lasteni elämän, siitä toipuminen on tuskallista ja hidasta.
Tunsimme toisemme jo kouluajoilta jotenkin, sekä olimme psykiatrisessa sairaala hoidossa yhtä aikaa.
Siellä tutustuimme paremmin, itse olin siellä vaikean masennuksen/manian takia. Hän ei kertonut selvää syytä, valehteli minkä kerkesi, mutta huomasin hänessä maanista olemusta. jotenkin hänelle oli helppo avautua, juttelimme paljon ja tunsin ihastusta.
Hän ymmärsi, tuki minua monella tapaa. Meistä tuli hyvät ystävät.
Kun hoito oli ohi, kumpikin lähti omille teilleen, vaihdettiin puh.num.Siitä kului puoli vuotta kunnes tapasimme ravintolassa,kumpikin oli vielä toisessa suhteessa ja hyvinkin äkkiä olimme eronneet ja alettiin seurustella.
Sitä päivää tulen katumaan loppuelämäni.
Hän hipoi lähes täydellisyyttä kaikin tavoin, ja tunsin löytäneeni suuren elämäni rakkauden.
Minulla on kolme tytärtä joista kaksi asui kotona, ala-aste ikäisiä. He hyväksyivät miehen olemisen luonamme pikuhiljaa, vähitellen.
Mies kohteli meitä kunnioittavasti, otti huomioon kaikessa ja mietin monta kertaa onko tämänlainen onnellinen elämä liian hyvää ollakseen totta.
Ensimmäistä kertaa tunsin olevani nainen, hän kehui minua joka asiassa ja seksuaalisesti hän oli jopa yliaktiivinen ja osasi olla juuri sellainen kuin halusin. Täydellinen unlmieni mies jonka kanssa olisin ikuisesti. Halusin äkkiä naimisiin, haaveeni toeteutuisi ja pääsisin eka kertaa elämässäni vihille. Siispä kosin karkauspäivänä, hän myöntyi ja menimme aika äkkiä naimisiin,avioliitto kesti vain 8kk.. lapseni hyväksyivät sen jotenki hämmästyinenä, koska kaikki tapahtui niin äkkiä, yllättäen.
Muutimme yhteen ja meistä tulisi perhe jossa olisi turvallista olla, sillä olin ollut suurimman osan elämästäni yksinhuoltaja, ajattelin että nyt elämä on helpompaa kun ei enää tarvinnut yksin vastata kaikesta. Huippu hienoa, ajattelin. Kaikki meni hyvin pari kuukautta ,sitten alkoi ilmetä mustasukkaisuutta,syyttelyä tyhjästä ja olemattomista asioista, en osannut mitään tehdä oikein, tunsin itseni tyhmäksi, avuttomaksi tolloksi. En jaksanut enää aina myönellä ja olla kaikessa samaa mieltä.
Hän sanoi että häntä syytetään aina kaikesta, ei kestänyt kritiikkiä, eikä huumorintajua ollut ollenkaan. Minusta tuntui tosissaan siltä että hän oli väliin ihan kymmenen vuotiaan tasolla. Yksi lapsi lisää. Hän vaati jatuva huomiota ja ylistystä siitä kuinka komea ja seksikäs mies hän on.
Lapsia hän alkoi kohdella julmasti ja alkoi käyttämään henkistä väkivaltaa ja haukkui lasteni isää pedofiiliksi, mitättömaksi huijariksi,vaikka hän oli kunnolinen järkevä isä, se vain lisäs lasteni vihaa häntä kohtaan. Äitini oli alusta saakka ollut hyvinkin epäileväinen miestä kohtaan, sanoikin jo että hän on jotenkin omituinen, äitini auttoi paljon meitä rahallisistekkin, koska itse olen työkyvyttömyys eläkkeellä ja tulot eivät olleet kovinkaan suuret.Mies valehteli alusta saakka että hänellä on oma firma ja monta muuta työpaikkaa, vaikka niitä ei todellisuudessa ollutkaan, hän uskoi ja se oli täysin totta hänen omituisessa ajatus maailmassaan.Hän haukkui äitiäni monesti, koska oli kateellinen siitä kun äitini auttoi, hänen äitinsä oli kuollut jo, sekä isänsä. Sukulaisiin, sisaruksiin hän ei halunnut olla missään yhteydessä, koska he eivät osanneet arvostaa häntä tarpeeksi ja olivat aina väärässä.
Hän oli harhaluuloinen ja puhui asioista jotka eivät mitenkään voineet olleet totta eikä mahdollisia.Yritin ymmärtää, mutta en voinut, mielestäni hän oli sairas narsisti.
Minua hän haukkui narsistiksi ja kaikki hänen edelliset suhteensa olivat kuulemma samanlaisia,. Moitti lastensa äitejä, syytti kaikesta niistä asioista jotka olivat hänen oma vikansa, hän oli kaiken pahan alku ja juuri, .Paha ihminen läpeensä.
Hänellä on kolme tytärtä kahdelle naiselle ja myöhemmin vielä kaksi lastan lasta. lapsiaan hän ylisti ja minun lapset olivat hänelle kuin tyhjää.
Hänen suhde omiin lapsiinsa alkoi hämmästyttää minua, se oli jotenkin sekavaa ja omituista. Mies puhui mitä sattuu heistä, ja kuinka hän on ollut täydellinen isä heille aina, mikä ei ollut koskaan totta, vaan päinvastaista, väkivaltaista sairasta paskaa suorastaan yhtä helvettiä.
Minuakin kohtaan hän alkoi olla väkivaltainen, yritti kuristaa monta kertaa sukkahousuilla, vyöllä, alkkareilla, mutta ei koskaan myöntänyt tekojansa vaan väitti minun olleen huonomuistinen valehteleva natku ja huora joka petti häntä koko ajan. hän keksi mielikuviteltuja tarinoita siitä että minulla olisi suhteita ollut avioliiton aikanna.
Menin välillä täysin raivon valtaan ja aloin asettua häntä vastaan, ja suojelemaan lapsiani. Tunsin pelkoa ja suurta syyllisyyttä siitä että annoin vaan kaiken tapahtua.
Alon kanssa käyttäytyä agressiiveksi häntä kohtaan, koska en helpolla antanut kenenkään alistaa minua, vaikka niinhän se meni kuitenkin. Riitelimme jatkuvasti ja väliin hän vannoi niin rakastavansa minua ja. niin kuin laulussa sanotaan : Se oli niin suurta, kaunista se oli niin, mutta kaunista valhetta vainen.
Hänen 17.v tyttärensä tuli käymään, hän asui toisella paikkakunnalla, mahdollsimman aukana isästään.
Minulle oli täysi shokki ja järkytys mitä tämä tytär kertoi isästään. Kun he olivat pieniä, isää epäiltiin insestistä, lapset tutkittiin sairaalassa nukutuksessa, mutta selvää näyttöä ei ilmennyt. hän oli ollut väkivaltainen, joutunut välillä psykoosiin ja seonnut täysin, tehnyt ihan hulluja tekoja ja joutunut pakkolähetteellä suljetulle osastolle
Tyrär oli kokoajan paniikissa koska pelkäsi vieläkin isäänsä, hän sanoi minulle että ota äkkiä ero ennen kuin jotain kauheaa taas tapahtuu, isä on tosi sairas ja voi ottaa jopa hengen pois.Sen jälkeen silmäni avautuivat ja päätin tehdä kaikkeni että pääsisin eroon tästä kauheasta miehestä.
Sanoin hänelle että tytär oli kertonut mikä hullu hän todellisuudessa on. hän kielsi kaiken, se oli jonkun toisen vika ei hän mitään ollut tehnyt, tästä hän raivostui ja hakkasi minut, saman tien koiranikin.
Hän teki jatkuvasti minusta rikosilmoituksia, etä olin hakannut hänet ja lapseni, niin ja vielä kauheampaa, teki perättömiä lastensuojeluilmoituksia. jatkuvasti poliisit ovella. kostaa hän vain halusi karmealla tavalla.
Sitten tuli se viimeinen pahuus esille. hän oli ollut jossain kaksi viikoa ns. töissä vaikka mitään töitä hän ei koskaan tehnyt, oli jollain pelkällä kelan päivärahalla.
Tuli kotiin sieltä matkalta eräänä iltana, oli uudenvuoden aatto, lapseni olivat isällään ja mies oli omituisessa mielentilassatten houkutteli minut lähtemään kanssaan yökerhoon, sitten mentiin ja no siellähän olikin sattumalta kaksi mun ex miestä, siis jotain vanhoja seurustelukumppaneita vanhoilta ajoilta. Mies tiesin nämä koska olin kertonut heistä joskus tai maininnut tyhmyyttäni.
Hän raivostui ihan silmittömästi ja sanoi että minä olisin kutsunut heidät sinne tarkoituksella. Tukastani repien hän raahasi taksiin, kotiin päästyämme hän kaatoi maitopurkin päähäni ja nauroi sairaalla tavalla sanoen että on vain yksi jumala ja johtaja ja että hän on seja määrää kaikista ja kaikesta.
Hänen silmänsä ja katseensa muuttui täysin, hän meni mielestäni psykoosiin tuijotti minua kummasti, sillä hetkellä pelkäsin enemmän kuin koskaan ennen.
Hän raahasi minut makuuhuoneeseen ja heitti sängylle, istui päälleni sylki ja karjui että saatanan natku huora nyt kuolet.
en kyennyt puolustautumaan mitenkään, vyö kietoutui kaulaani ja hän kuristi lujaa, silloin luulin kuolevani, hän kuitenkin löysäs ja alkoi lyömään nyrkeillä lujaa kasvoihini niin että menin tajuttomaksi, en tiedä aikaa kuinka kauan.
heräsin lattialta joka paikka veressä, hän heitti vettä päälleni ja raiskasi minut.
Aamulla hän oli kuin mitään ei olisi tapahtunut, sanoi vaan että missä olen ollut yöllä ja kenen kanssa tapellut, yritin syyttää häntä muttta turhaa. sain ajettua hänet pois.lähti se. kivut oli kauheat ja olin todella pahasti ruhjoutunut, enkä uskaltanut mennä lääkäriin. parin päivä päästä oli pakko sillä pääkipu oli valtava, pääni kuvattiin ja olin saanut jopa pysyviä pieniä vammoja, minua kannustettiin tekemään rikosilmoitus, mutta en kyennyt siinä tilassa.
Myöhemmin hain lähestymiskiellon. sekään ei auttanut, hän tuli avaimilla sisään ja lapset olivat kotona, hän raivostui meille että olimme pilanneet hänen elämänsä totaalisesti, yritin ajaa hänet pois, mutta hän kävi päälleni ensin ja sitten lasten, tytär sai soitettua poliisit ja ne tuli sekä lastensuojelu.Lapset halusin vapaaehtoisesti väliaikaisesti sijaisperheeseen koska kotona oli vaarallista olla tämän miehen takia. Itse jäin sinne yksin peläten jokaista päivää ja yötä.
Aloin etsiä pikaisesti uutta asuntoa ja kerroin sossulle mikä tilanne oli he eivät ymmärtäneet hätääni ja tuskaani minkä koin silloin. Sitten lopulta sain asunon ja lapset takaisin turvalliseen kotiin. Hän vainosi ja seurasi minua , soitteli joka paikkaan sotkien asiani, kostonhaluisena ja sen tekikin.
Aloin rakentaa uutta elämää ja uskoin että kaikki kääntyisi parempaan eikä kenenkään tarvitsi enää kärsiä, lapsillani oli tosi traumaatiset kokemukset, perhrneuvola auttoi sekä terapiani. Mutta oli niin pahoja asioita tapahtunut että, pikkuhilaaa uuvuin ja sairastuin vaikeaan masennusdepressioon, aloin itsetuhoiseksi ja menetin itsetuntoni ja syytin kaikesta vain itseäni.
Jouduin ssairaalahoitoon kahdeksi kuukaudeksi, toipuminen oli hidasta mutta hoito ja lääkitys auttoi suuresti, päätin selvitä ja nousta sieltä helvetistä jälleen ylös ja taistella pois kaikesta kauheudesta.
Minä selvisin, paranin ja itsetuntoni koheni, tunsin jälleen eläväni.
Selvisin sittenkin voittajana maaliin
Mikään eikä kukaan mies tule koskaan elämääni, elän lasteni kanssa onnellista elämää ja nautin siitä.
Elämä opettaa, elämä antaa, kuin jaksaa vain uskoa itseensä, voimavaroihinsa sekä siihen että kaikella on tarkoituksensa Hyväsä ja pahassa.

- Suskiva-

Herranjestas sentään!! Tämä on ehkä yksi pahimpia stooreja joita olen narsistien uhreilta kuullut. Missä tämä narsisti on tällä hetkellä - onko vielä häiriköinyt tai jotenkin yrittänyt tunkeutua elämääsi?