KESKUSTELUFOORUMI

Miten mahduttaa narsisti(ko?) anoppi osaksi meidän perheen arkea? Välit kipinöi tosi usein. Minä en jaksaisi, mutta jaksan mieheni vuoksi. En tiedä kauanko mieheni jaksaa enää. Onko mahdotonta mahduttaa anoppi elämäämme? Onhan hän kuitenkin lapsiemme isoäiti ja mieheni äiti. Jollei olisi, ei hän olisi enää elämässämme.

Aina kun lapset ovat mukana kuvioissa, tuntuu pahalta. Anoppikuvio voi olla ilman narsistisia piirteitäkin vaikea, saati sitten niiden kanssa. Itse pyöriskelen vaikean anoppisuhteen kanssa ilman narsismia - lukuisat kerrat olen halunnut luovuttaa ja lähteä lasten kanssa, mutta aina sitä vain jostain on saanut voimia jatkaa. Vaikeinta on pitää lapset erossa asioista, he kyllä huomaavat mikäli aikuisten kesken on ongelmia. Tsemppiä mitä sitten päätättekin tehdä!

Minulla ei ole narsistista anoppia, vaan äiti. Mielestäni meidän tehtävänämme on suojella lapsiamme. Se on meidän ensisijainen tehtävämme. Kyllä, vanhempamme ovat lastemme isovanhempia, mutta mitä sitten, jos lapsemme ovat vaarassa? Itse alan olla siinä tilanteessa, että en ehkä päästä lapsiani enää yksi mummolaan. Jos äitini kykenee sanomaan minulle mitä ilkeimpiä asioita, miten voin olla varma, ettei hän henkisesti satuta lapsiani?

Sinunkin kannattaisi puhua vakavasti miehesi kanssa. Ehkä miehesi kannattaisi mennä juttelemaan jollekin ammattilaiselle ja pohtia omaa tilannettaan ja suhdettaan äitiinsä. Minua se ainakin on auttanut.

Eikä narsistia saa sääliä. Siinä vaan kadottaa itsensä.

Kirjoittelin itse tuonne toiseen osioon. Jos miehesi äiti on narsisti, niin parasta mitä voit lapsillesi antaa, on olla mahdollisimman vähän tekemisissä. Meillä narsisti anoppi on tehnyt elämästä todella vaikeaa viimeiset 4 vuotta. Nyt toivon että vihdoin pääsisimme eroon hänestä.

Anoppi on murentanut itsetuntoni äitinä totaalisesti, mikään ei koskaan ole hyvin, kaikki mitä teen niin on aina väärin. Pahinta on ollut se, kun hän selittää näitä tarinoitaan sukulaisille ja sain puheluita välillä ties keltä kummin kaimalta.
Nyt kun heidät on estetty, eivätkä saa meitä puhelimitse kiinni, postiluukku ja sähköposti laulaa koko ajan.

Puhu miehesi kanssa tilanteesta ja siitä minkälaista vahinkoa tilanne voi lapsillenne aiheuttaa kun ovat vanhempia. Meillähän anoppi uhkaisi kirjoittaa pojallemme "paljastuskirjan" kun tämä oli 4kk ikäinen. Kirjassa kerrottaisiin kuulemma siitä miten vaikeita ja sairaita me vanhemmat olemme ja hän viaton uhri...