KESKUSTELUFOORUMI

kertokaapa te kokemuksen näkeneet ja tunteneet.jos mies ei koskaan hauku läskiksi,huoraksi,ym ym niin voiko hän silti olla narsu.kun minulla mies omaa kaiken muun kirjon mitä narsisteista kerrotaan mutta koskaan ei hauku loukkaavasti tai esimerkisksi vieraiden kuullen ei hauku laiskaksi..huom huom muuten toden tottakin on kaikki elkeet ja kujeet..

Moi, minulla sama juttu. Ei nimitellyt, ainakaan enää myöhemmin. Mutta aina kun jostain asiasta tuli erimielisyyttä, kyseenalaisti minun järkevyyteni asiassa. Minä en voinut tehdä mitään päätöksiä. Minun mielestäni taas ratkaisut joita hän teki, olivat ihan oikeasti vailla mitään järkeä. Rahaa on "palanut" hukkaan hänen ideoittensa vuoksi hurjat määrät.

Meilläkään mies ei koskaan nimitellyt tai ollut väkivaltainen, pikemminkin analyyttisesti arvosteli ulkonäköäni ja halveksi minua, toisaalta taas osoitti todella teatraalista ja yliampuvaa ihailua ja seksuaalista kiinnostusta vaikka keskellä päivää. Muiden läsnäollessa hän ikään kuin varmuuden vuoksi suhtautui sanomisiini tai tekemisiini vähän pilkallisesti, ettei kukaan luulisi, että hän on samaa mieltä, jos vaikka muut olisivat pitäneet juttujani typerinä. Muutuin todella epävarmaksi, pelkäsin mennä yksin ihmisten seuraan. Tunsin, että tarvitsen mieheni puhumaan puolestani, koska olen muka niin epäsosiaalinen. Mies esiintyi aina seurassa sellaisena, että hän on aivan ihana, herkkä ja huolehtivainen mies ja minä olen hänen reppana, sosiaalisesti rampa vaimonsa, josta hän pitää huolta kuin lapsesta, ja on siten aivan erityisen ihana, hänhän voisi saada vaikka kenet reippaan, ulospäinsuuntautuneen ja täydellisen kumppanin. Että ei se mollaaminen aina ole niin suoraa, vaan voi tapahtua hienovaraisemmin.

kyllä narsisteilla voi olla monenlaisia piirteitä, kaikki narsistien luonteenpiirteet ei päde kaikkiin.
ei minunkaan exäni ollut kovin fyysisesti väkivaltainen, mutta kyllä antoi sen ymmärtää jos en tee kuten hän sanoo, niin täältä pesee.

mutta kaikki henkisen väkivallan merkit oli ja on. En minäkään osannut esiintyä hänen mielestään hyvin ja kaikki muukin tekemäni
oli jotenkin väärin.
mutta, olen päässyt ajatukseen, että minä olen yhtä tärkeä ihmisenä kuin hänkin ja elämä on minulle arvokas asia.
niin sitten jätin hänet ja elämäni on muuttunut ja mieleni on rauhoittunut, pelko melkein hälvennyt ja kaikkea muuta.

toivottavasti en koskaan enää törmää tällaisiin ja osaan katsoa, jos jonkun tapaan ja ehkä haluaisin , vaikka keskustella.

Narsisteja on oikeastaan kahdenlaisia näin karkeasti sanottuna.. niitä jotka nostavat uhrinsa jalustalle ja mahdollisimman korkealle, jotta voi pudottaa uhrinsa sieltä tuntuvasti ja näyttävästi alas tai niitä jotka painaa uhrinsa niin maanrakoon, kun vain kykenee ja sit toimia pelastajana... mut sitten kun tulee kyseeseen sosiopaatti/psykopaatti niin toimintatapa on liki sama, mutta tuossa loppuosiossa(pelastautumisessa) uhri joutuu toipumaan omin avuin tärskystä ja psykopaatti nauttien katsoo vierestä aikaansaannostaan..

Meillä oli jatkuvaa mitätöinti ja vaikka kuinka koetti tehdä asiat oikein, niin ne oli aina väärin, mutta pahintahan oli se, kun kerran sanoin exälle, et tee itte, mie en tuon asian eteen tee enää mitään.. Sitten sain kuulla tutuilta, kuinka minä en ole koskaan tehnyt/osallistunut kotitöihin jne jne..lista oli liki loputon kuinka huono ja epäonnistunut ihminen minä olen..

Minunkaan kumppanini ei haukkunut koskaan ketään nimillä. Siksi aluksi luulinkin, ettei hän voi olla narsistinen luonne. Mutta kuten edellisissä kommenteissa on mainittu, sellaista analyyttista mollausta ja syyllistämistä tuli sitten muissa muodoissa ihan riittämiin..

Mun erosta on yli vuosi ja yhä ex saattaa soittaa kuinka ihana ja täydellinen olen. Mutta siinä hänen sanomanaan on sellainen outo kaiku. Se ei kuulosta vilpittömältä sillä teot ei vastaa sanoja. Mulle se on aiheuttanut myös sen etten halua pitää itsestäni huolta. En pese hampaita, en käy suihkussa, en halua pukeutua hyvin jne... Haluan olla ruma ja haiseva jotta hän hylkäisi mut. Ja ei niin ei. Olen kyllä eron jälkeen päässyt jo aika paljon irti tästä asenteestani mutta vielä on matkaa. Yritän olla tapaamatta exää mutta lasten vuoksi se on liki mahdotonta. Aina tulee se tekstaripommitus jossa mut kehutaan maasta taivaisiin kun olen viikonlopun hiet ylläni, hattu syvällä päässä ja ikivanhat lörppövaatteet päällä hakenut lapset kotiin. Ja ai että niiden kertojen jälkeen kun hän on nähnyt mut esim työvaatteet päällä suht koht siistinä! Mä en vaan kestä. Murenen yhä henkisesti joka kerta kun ex sanoo jotain positiivista musta. Mikä lie sairas kontrolloinnin väline tuokin...

hei,

moikka kaikille.
haluan sanoa sinulle, joka et halua huolehtia siisteydestäsi, että älä anna exällesi sellaista iloa. Helppo tietty sanoa, että ryhdistäydy ja ole iloinen siitä, että olet päässyt
omaan kotiin. Ajattele itseäsi, yritä olla vähemmän ajattelematta exääsi.
Älä vastaa puheluihin tai textareihin, nosta leukasi ylöspäin ja ajattele itseäsi ja lapsia, kiitä itseäsi jokainen päivä jostain. Olet sen ansainnut.

Älä anna enää exäsi dominoida sinua.

jos paikkakunnallasi on vaikka perheasiain neuvottelukeskus, mene sinne juttelemaan saat apua ja asiantuntemusta.

Vaikka olen elänyt narsistin kanssa 13 vuotta parisuhteessa, niin kaikkea en vielä narsisteista tiedä. Parilla kolmella ystävälläni on miesystävä tai avo-/aviopuoliso, joilla on narsistisia piirteitä ja myös sellaisia piirteitä, jotka voivat ehkä liittyä narsismiin. Parin ystäväni mieskumppani toimii niin, että antaa ystävilleni luvan tehdä jotain ja sitten kun ystäväni sen tekevät niin mies tavallaan hylkää tai syyllistää heidät. Toinen ystäväni sai mieheltään luvan aloittaa opiskelut, mutta sitten mies syyllisti ystäväni ja moitti tätä itsekkääksi kun ystäväni käyttää aikaansa sellaiseen turhuuteen kuin opiskelu. Toisen ystäväni aviomies on raitistunut alkoholisti, joka antoi ystävälleni luvan lasillisen juomiseen. Kun ystäväni sitten joi sen lasillisen miehestä tuli torjuva (ei voinut halata eikä edes suudella kun ystäväni haisi niin ällöttävästi alkoholille). En ole koskaan vielä törmännyt tähän ilmiöön ja haluaisin tietääkin voiko narsistinen ihminen toimia tällä tavalla.

Molemmat miehet ovat lisäksi töykeitä, loukkaavat ystäviäni sanoillaan ja puheillaan, epäkohtelijaita yms. Opiskeleva ystäväni kulkee kiltisti miehensä seurana miehen harrastuksissa vaikkei ole niistä edes kiinnostunut. Hän on kertonut minulle suunnittelevansa viikonlopuiksi muuta tekemistä ja odottavansa niitä innolla ja sitten hän hylkää omat suunnitelmansa aina sillä miehen harrastukset menevät aina ystäväni suunnitelmien ja toiveiden edelle. Tiedän, etten voi tällä hetkellä tehdä paljoakaan ystävieni tukemiseksi, sillä he eivät näe tai halua nähdä miehissään tiettyjä piirteitä. Itse narsistin kanssa eläneenä haluaisin ystävieni säästyvän kaikelta siltä mitä olen itse joutunut kokemaan. Mutta en kai voi muuta tällä hetkellä kun odottaa ja toivoa. Odottaa sitä että ystävieni silmät aukeaisivat näkemään ja toisaalta toivoa syvästi sitä, että olen väärässä näiden miesten suhteen.

Hei
Sano aina vaan uudestaan ja uudestaan, että mies on narsisti, narsisti, narsisti. Kyllä se sanoma lopulta menee perille. Valitse oikea hetki sen sanomiseen. Vaikka ymmärränkin sitä, että on vaikea puuttua. Mutta minun silmät avautuivat kun oikea henkilö sanoi oikean sanan: miehesi taitaa olla narsisti.