Kirjoitin tänne joskus vuosia, vuosia sitten. Erostani on kulunut kohta viisi vuotta enkä ole tätä ennen voinut tänne kirjoittaa, en ole pystynyt. Nyt pystyn. Olen selvinnyt.
Olin naimisissa narsistin kanssa ja hän hallitsi minua rautaisella otteella. Minulla ei ollut mitään mahdollisuutta erota, sillä meillä oli kaksi alaikäistä lasta ja mies uhkasi tehdä ties mitä minulle ja lapsille, jos lähtisin. Odotin siis niin kauan, että lapset tulivat täysi-ikäisiksi. Kun nuorimmainen kirjoitti ylioppilaaksi, lähdin.
Hankin salaa vuokra-asunnon ja lapset auttoivat minua muutossa yhtenä yönä miehen poissaollessa. Siitä alkoi itsenäinen elämäni. En kuvitellut siitä tulevan helppoa. Olin ajautunut sairaseläkkeelle reilu nelikymppisenä, sillä elämä kotona oli sitä, minkä tiedätte elämän pahimmillaan narsistin kanssa olevan.
Ensimmäinen asia, mikä eron jälkeen tapahtui, oli se, että vihdoin saatoin elää ilman ahdistusta. Olin ollut pillerikierteessä. En jaksanut olla ilman ahdistusta lieventävää lääkitystä enkä pystynyt nukkumaan ilman unilääkkeitä. Eron jälkeen jätin kaikki lääkket pois enkä ole niitä sen jälkeen tarvinnut. Oli mahtavaa huomata, että en todellakaan tarvinnut mitään lääkkeitä itseni takia, vaan olin syönyt niitä elämäntilanteeni vuoksi.
Voimani palautuivat nopeasti. Hankin työn ja huomasin, ettei työn tekeminen ollutkaan enää ylivoimaista, niin kuin se oli ollut ennen. Saatoin unohtaa koko sairaseläkkeen ja palata työelämään. Kukaan ei ole enää halveksimassa työtäni ja koulutustani tai epäilemässä minulla olevan suhde työtoverin kanssa. Tai ylenkatsomassa mitätöntä palkaani. Nautin siitä, että voin vihdoin tehdä akateemista koulutustani vastaavaa työtä, ilman että jonkun täytyy omassa huonommuuden tunteessaan lytätä minua.
Uskalsin ostaa asunnon ja tein siitä itselleni kodin. Kukaan ei aja minua täältä pois. Saan nukkua yöni rauhassa, saan kutsua ystäviä kylään eikä minun tarvitse paeta väkivaltaa.
Mies jätti minut rauhaan, koska sai koko omaisuutemme. Pelkäsin silti pitkään, mitä tapahtuu, jos joskus tömäisimme jossain. Minulla oli tappotuomio. Mies oli uhannut tappaa minut, jos joskus menen lähellekään entistä kotiamme. Siitäkin sain riemuvoiton. Pitkään aikaan emme nähneet missään. Mutta sitten se tapahtui. Ja juuri siellä, missä minut oli luvattu tappaa, entisen kotimme lähellä. Olin nykyisen miesystäväni kanssa sattumalta venelaiturilla, kun näin narsistini lähestyvän omalla veneellään samaa laituria. Kun hän näki minut, hän käänsi avuttoman näköisenä katseen sivuun. Hän oli aivan raukka. Tiesin silloin, ettei häntä tarvitse pelätä. Sen jälkeen olen nähnyt hänet kolme kertaa ja joka kerta sama juttu: hän menee lukkoon, väistää, ei sano mitään. Ja minä hymyilen ja tervehdin häntä iloisesti!
Sinä keväänä, kun lähdin pois, järjestin nuorimman lapsen ylioppilasjuhlat kotonani. Ensimmäistä kertaa meillä oli mukavat juhlat. Tunnelma oli iloinen ja välitön, ihmiset nauroivat. Isä ei siis tullut lapsensa ylioppilasjuhliin. Ei siis myöskään tarvinnut kuunnella, miten hän olisi kehunut itseään ja kääntänyt koko ajan huomiota ja puhetta itseensä. Pari vuotta sitten oli ensimmäisen lapsenlapsen ristiäiset. Mukavat juhlat nekin. Arvaatteko miksi? Tuore isoisä oli ilmoittanut, ettei tule ristiäisiin, koska tietäisi hänen läsnäolonsa olevan minulle vaikeaa!
En kuvitellutkaan selviäväni kaikesta kokemastani helposti. Vuosia se on vienyt. En ole pystynyt puhumaan tästä, en ole halunnut. Olen halunnut vain unohtaa ja selviytyä taas elämään. Pala palalta elämä on kuitenkin järjestynyt ja olen saanut huomata selviytyväni. Viisi vuotta. Mutta se viisi vuotta on ollut elettyä elämää!
Aikaa meni, mutta siitä näyttää selviytyvän
Valvojat: Purple, NinniAnniina
Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (Narsismin uhrien tuki ry) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.
Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.
Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.
Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (Narsismin uhrien tuki ry) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.
Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.
Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.
Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
-
Silkkiuikku
- Viestit: 2
- Liittynyt: 26 Loka 2014, 18:43
Re: Aikaa meni, mutta siitä näyttää selviytyvän
Ihanaa kuulla! Siis aivan mahtavaa. Kuulostat tosi rohkealta naiselta ja siltä että porskutat elämässäsi eteenpäin, tuli mitä tuli. Haluan onnitella sua. Mä pääsin vihdoin ja viimein eroon mun narsisti miehestä. Ihanaa tosiaan kun ei tarvii enää lentää kodista ulos, ottaa turpaan, kestää päivien mykkäkoulua ja rankaisua kun "olen toiminut jotenkin väärin". Ei tarvitse katsella kun mies flirttailee kännispäiten muiden naisten kanssa, olla pakotettuna seksiin, tyydyttää vain toisen tarpeita, kituutella köyhänä kun toinen on holtittomasti tuhlannut rahat. EI TARVITSE ENÄÄ PELÄTÄ. Minäkin olen korkeasti koulutettu mutta kuulemma nin tavalliseen tyytyvä tavis kun en tavoittele korkeammalle. Hänelle itselle ei kelvanneet tavalliset työt ja olikin sitten työttömänä. Ihanaa kun saa vaan olla oma tavallinen itsensä hyvine ja huonoine puolineen ja elää tavallista rauhallista elämää. En toivo hänelle mitään pahaa, voin antaa anteeksi. Toivon vain ettei meidän tarvitse olla koskaan missään tekemisissä. Onneksi ei ollut lapsia.