Meidän tilanne on tälläinen
Lähetetty: 09 Maalis 2015, 17:03
Olen ollut kahden pojat yksihuoltajaisä nyt neljä ja puoli vuotta. Koko tämän ajan ex vaimoni on kiusannut minua, valehdellut minusta monenlaisia asioita eri ihmisille mukaan lukien sosiaalityöntekijöille ja mustamaalaa minua aina kun on mahdollista, pienimmästäkin mahdollisesta asiasta. Joskus kun kysyin häneltä että miksi hän valehtelee minusta tuollaisia asioita, hän sanoi että koska minäkin valehtelen hänestä vaikka mitä. Kysyin, että voisiko hän kertoa pari esimerkkiä valheista joita olen kertonut, johon hän vastasi vain ettei nyt muista. Samaa olen kysynyt myöhemminkin ja aina vastaus on, että niitä on vaikka kuinka paljon mutta en nyt voi muistaa mitään esimerkkiä.
Eron jälkeen ex vaimollani oli pankkikortti minun tilille, josta oli kirjallisesti sovittu, että hän voi käyttää sitä lasten vaate ym. hankintoihin. Muutaman kuukauden päästä selvisi, että hän on ostanut sillä omia ostoksia. Kun puhuin asiasta hänelle, hän sanon vain että se on minun vika kun en asiaa huomannut. Koskaan en ole saanut kaikkia rahoja takaisin tai että hän olisi pyytänyt anteeksi tai sanonut tehneensä väärin. Itse asiassa koko avioliiton aikana hän ei kertaakaan sanonut tehneensä jotain väärin tai pyytänyt anteeksi, edes vieraissa käyntejään, aina vika oli jollain lailla minussa, hänen äidissään tai ensimmäisessä aviomiehessä.
Ex vaimoni sai n. 3000 eur kuukaudessa vakuutusyhtiöstä tukea johtuen hänen sairaslomastaan. Hän oli siis päivät kotona mutta ei ottanut lapsia luokseen kuin kumpaankin yhden päivän viikossa, koska masennuksesta johtuen ei jaksa. Kun vakuutusyhtiö lopetti hänen korvauksen maksamisen, hän ilmoitti että nyt on parantunut ja haluaa lasten huoltajuuden itselleen (ja sitä kautta kaupungin tuet). Koska en tähän suostunut, hän aloitti vielä entistä enemmän minun mustamaalaamisen ja otti mukaan myös hänen ystävänsä. Hän väitti mm. että lapset kärsivät minun kanssa, en laita heille ruuaksi muuta kuin eineksiä, jätän heidät yksin kotiin pitkiksi ajoiksi, heillä on aina likaiset vaatteet yms. mikä ei todellakaan ole totta. Hän osaa puhua hyvin uskottavasti. Tässä tilanteessa pyysin, että kaupungin lastensuojelu tutkii miten asiat oikeasti ovat ja he järjestivät ns. vanhemmuuden arvioinnin meidän kotiin ja äidin luokse. Vanhemmuuden arvioinnin loppuraportissa todettiin, että meidän kotona asiat ovat ihan kunnossa, mutta äidillä ei. Tästä huolimatta sama mustamaalaaminen jatkuu edelleen.
Viime joulukuussa kun toinen pojista oli äidin luona yökylässä. Selvisi että äiti oli harrastanut seksiä uuden miesystävänsä kanssa vaikka poika nukkui samassa sängyssä. Onneksi äidin vanhempi tytär (hänen ensimmäisestä avioliitosta) oli paikailla ja puuttui tähän. Lopulta jopa poliisi tuli paikaille. Äiti uskotteli hyvin uskottavasti poliisille ja myöhemmin sosiaalitoimelle ym. että tytär vain keksi asian eivätkä he olleet tehneet mitään. Uutta miesystävää tämä ilmeisesti kuitenki jäi vaivaamaan ja lopulta hän soitti tyttärelle, sanoi että näin oli käynyt kuin tytär sanoi sekä pyysi anteeksi. Vieläkään ymmärrä miten äiti voi tehdä tuollaista lapselleen, siitä voi tulla tosi pitkäaikainen trauma.
Minulla on ollut lomaa (siis ilman lapsia) 4 pv viime vuonna ja nyt viime kuussa järjestin ystäväni kanssa 4pv lomamatkan, jolloin pojille oli organisoitu hoitaja. Viimeisenä päivänä ennen kuin olimme tulleet kotiin hoitaja kysyi, voisiko käydä tapaamassa opettajaansa iltapäivällä ja oli poissa kotoa pari tuntia. Pojat 9 ja 10v voivat hyvin olla sen ajan kahdestaan, ja se on ihan normaalia. Esim. koulun jälkeen heidän täytyy olla kahdestaan ennen kun itse tulen töistä. Ex vaimoni kuuli tästä tyttärensä kautta ja he järjestivät niin, että lapset otetiin huostaan. Tytär soitti 112 ja kertoi, että nyt on lapset jätetty heitteille. Sosiaalitoimi tuli ja vie lapset pois. Sain heidät takaisin vasta 2 pv päästä ja todettiin, että huostaanotolle ei ollut aihetta. Äiti oli tällöin naapurikaupungissa noin 15km päässä, mutta ei halunnut tulla lastensa luo ja sen sijaan halusi että huostaanotto toteutetaan. Se oli tosi järkyttävä kokemus lapsille ja vanhemmalle. Sosiaalitoimea ei syytä mistään, kokemukset heidän toiminnasta on olleet pelkästään positiivisia.
Nyt olen tilanteessa, että en tiedä mitä voin tehdä. Sama voi tapahtua koska vaan uudestaan jos ex vaimoni riittävästi niin haluaa. Jos jollain on neuvoja mitä voi tehdä niin otan kiitoksella vastaan.
Eron jälkeen ex vaimollani oli pankkikortti minun tilille, josta oli kirjallisesti sovittu, että hän voi käyttää sitä lasten vaate ym. hankintoihin. Muutaman kuukauden päästä selvisi, että hän on ostanut sillä omia ostoksia. Kun puhuin asiasta hänelle, hän sanon vain että se on minun vika kun en asiaa huomannut. Koskaan en ole saanut kaikkia rahoja takaisin tai että hän olisi pyytänyt anteeksi tai sanonut tehneensä väärin. Itse asiassa koko avioliiton aikana hän ei kertaakaan sanonut tehneensä jotain väärin tai pyytänyt anteeksi, edes vieraissa käyntejään, aina vika oli jollain lailla minussa, hänen äidissään tai ensimmäisessä aviomiehessä.
Ex vaimoni sai n. 3000 eur kuukaudessa vakuutusyhtiöstä tukea johtuen hänen sairaslomastaan. Hän oli siis päivät kotona mutta ei ottanut lapsia luokseen kuin kumpaankin yhden päivän viikossa, koska masennuksesta johtuen ei jaksa. Kun vakuutusyhtiö lopetti hänen korvauksen maksamisen, hän ilmoitti että nyt on parantunut ja haluaa lasten huoltajuuden itselleen (ja sitä kautta kaupungin tuet). Koska en tähän suostunut, hän aloitti vielä entistä enemmän minun mustamaalaamisen ja otti mukaan myös hänen ystävänsä. Hän väitti mm. että lapset kärsivät minun kanssa, en laita heille ruuaksi muuta kuin eineksiä, jätän heidät yksin kotiin pitkiksi ajoiksi, heillä on aina likaiset vaatteet yms. mikä ei todellakaan ole totta. Hän osaa puhua hyvin uskottavasti. Tässä tilanteessa pyysin, että kaupungin lastensuojelu tutkii miten asiat oikeasti ovat ja he järjestivät ns. vanhemmuuden arvioinnin meidän kotiin ja äidin luokse. Vanhemmuuden arvioinnin loppuraportissa todettiin, että meidän kotona asiat ovat ihan kunnossa, mutta äidillä ei. Tästä huolimatta sama mustamaalaaminen jatkuu edelleen.
Viime joulukuussa kun toinen pojista oli äidin luona yökylässä. Selvisi että äiti oli harrastanut seksiä uuden miesystävänsä kanssa vaikka poika nukkui samassa sängyssä. Onneksi äidin vanhempi tytär (hänen ensimmäisestä avioliitosta) oli paikailla ja puuttui tähän. Lopulta jopa poliisi tuli paikaille. Äiti uskotteli hyvin uskottavasti poliisille ja myöhemmin sosiaalitoimelle ym. että tytär vain keksi asian eivätkä he olleet tehneet mitään. Uutta miesystävää tämä ilmeisesti kuitenki jäi vaivaamaan ja lopulta hän soitti tyttärelle, sanoi että näin oli käynyt kuin tytär sanoi sekä pyysi anteeksi. Vieläkään ymmärrä miten äiti voi tehdä tuollaista lapselleen, siitä voi tulla tosi pitkäaikainen trauma.
Minulla on ollut lomaa (siis ilman lapsia) 4 pv viime vuonna ja nyt viime kuussa järjestin ystäväni kanssa 4pv lomamatkan, jolloin pojille oli organisoitu hoitaja. Viimeisenä päivänä ennen kuin olimme tulleet kotiin hoitaja kysyi, voisiko käydä tapaamassa opettajaansa iltapäivällä ja oli poissa kotoa pari tuntia. Pojat 9 ja 10v voivat hyvin olla sen ajan kahdestaan, ja se on ihan normaalia. Esim. koulun jälkeen heidän täytyy olla kahdestaan ennen kun itse tulen töistä. Ex vaimoni kuuli tästä tyttärensä kautta ja he järjestivät niin, että lapset otetiin huostaan. Tytär soitti 112 ja kertoi, että nyt on lapset jätetty heitteille. Sosiaalitoimi tuli ja vie lapset pois. Sain heidät takaisin vasta 2 pv päästä ja todettiin, että huostaanotolle ei ollut aihetta. Äiti oli tällöin naapurikaupungissa noin 15km päässä, mutta ei halunnut tulla lastensa luo ja sen sijaan halusi että huostaanotto toteutetaan. Se oli tosi järkyttävä kokemus lapsille ja vanhemmalle. Sosiaalitoimea ei syytä mistään, kokemukset heidän toiminnasta on olleet pelkästään positiivisia.
Nyt olen tilanteessa, että en tiedä mitä voin tehdä. Sama voi tapahtua koska vaan uudestaan jos ex vaimoni riittävästi niin haluaa. Jos jollain on neuvoja mitä voi tehdä niin otan kiitoksella vastaan.