Minun tarinani kun elämäni rakkaudelle olinkin viides

[Nettamarie]

Keväällä 2013 erosin pidemmästä parisuhteesta. Olo alkoi pian tuntua varsin yksinäiseltä ja etsin seuraa internetin treffipalstalta. Ilmoitukseen vastasi minua huomattavasti vanhempi mies. En aluksi ollut hänestä kovin kiinnostunut, mutta tahdoin tavata hänet muutamien viestien jälkeen. Lisäksi minua kiinnosti miehessä se että hän oli lääkäri. Hänen tausta tarinansa vaikutti ihan uskottavalta ja oli kanssani hyvin samantapainen. Hän tuli minua tapaamaan ja heti kun näin hänet olin mennyttä. Hän oli cool, komea ja muodikkaiden vaatteiden alta paljastui tatuointeja. Ne olivat thaimaassa otettuja onnenriimuja.

Mies oli matkustellut paljon. Löysimme paljon juteltavaa ja aloimme tapailla säännöllisesti. Hän teki kuitenkin kahta työtä ja oli usein työmatkoilla. Hänellä oli kaksi asuntoa eri kaupungeissa. Aloimme viettää iltoja hänen luonaan toisessa asunnossa. Jossain kohtaa ihmettelin kun kutsua hänen Helsingin asunnolleen ei tullut vaikka oltiin jo matkusteltu yhdessä. Mies alkoi olla vaikeasti tavoitettavissa ja löin pelin poikki. Pian löysinkin itselleni toisen miehen joka oikeasti halusi olla kanssani. Lääkäri ei jättänyt minua rauhaan vaan jatkoi viestittelyä. Uusi juttuni päättyikin tämän takia, koska uusi poikaystäväni ei voinut luottaa minuun ja tunsi olevansa jotenkin huonompi kun hänellä ei ollut varaa viedä minua ulos syömään tai matkoille.

Olin pohjoisessa tapaamassa sukulaisiani kun lääkäri soitti minulle ja sanoi että hänen täytyy nähdä minut. Kertoi kuinka oli ikävöinyt minua ja tahtoo olla minun kanssani. Olin epäileväinen, mutta hän lensi luokseni pohjoiseen ja vietimme ihanat kolme päivää yhdessä. Tästä alkoi meidän tarinamme. Meno hänellä töissä jatkui kiireisenä, aina oli joku katastrofi ja minä uskoin kaiken. Itsekin kiireisenä yksinhuoltajana ja opiskelijana totuin, että näimme harvakseltaan mutta aina yhdessä oli ihanaa.

Aloin ehdottaa, että etsisimme yhteisen asunnon koska ei ollut järkeä maksaa kahta vuokraa samassa kaupungissa. Hän kuitenkin oli kaupungissa jonkin verran, mutta usein hänen asuntonsa oli tyhjillään. En edelleenkään ollut nähnyt hänen toista asuntoaan, koska aina oli kiire. Vasta kesällä 2014 minulle selvisi, että hänellä on avopuoliso ja he omistivat asunnon yhdessä. Jälleen sain kuulla uskottavan tarinan kuinka ex pitkittää ja vaikeuttaa asuntokauppoja ja ettei uskaltanut kertoa minulle, koska häntä hävetti asia. jne. jne. pahalta se tuntui, mutta uskoin. Olihan hän kertonut kuinka kamala ihminen hänen eksänsä oli ja miten eksä oli pettänyt häntä.

Joulun aikaan hän lähetti minulle screen shottina kuvan tekemästään lenkistä ja yläreunassa oli whatsup-kenttä jossa oli naisen nimi ja suukkosydän emoji. Tottakai kimpaannuin asiasta, koska miehen käytös oli jollain tavalla epäilyttävää. Puhelinta käytettiin paljon ja mielellään vähän salaa. Puhelin oli aina äänettömällä. Muutenkin kaikki hänen menonsa alkoivat mietityttää minua enemmän kun olin saanut tietää avopuolisosta. Tässä kohtaa asuntokaupat oli jo saatu aikaan ja sain oleskella molemmissa osotteissa. Nainen vakuuteltiin minulle ystäväksi, joka asui Englannissa. Uskoin ja mies alkoi puhua yhteenmuutosta enemmän. Irtisanoi asuntonsa etten jättäisi häntä.

Olimme lähdössä Lontooseen kun katsoin miehen puhelimesta kelloa. Ruudulla oli viesti; Huomenta, minullakin on ikävä sinua. Sattui. Olin arvannut että hänellä on jotain menossa. En kuitenkaan kertonut, että tiesin. Jatkoin rooliani ja odotin tilaisuutta lukea kaikki viestit. Tilaisuus tuli ja järkytyin. Viestejä oli yli kymmeniltä naisilta. Hänellä oli edelleen olemassa kaikki ne seuranhaku profiilit mitä silloin kun olin hänet tavannut. Pakkasin kamani ja häivyin. Vannoin etten enää ikinä edes puhu hänelle.

Jälleen sain kuulla uskottavia selityksiä ja anteeksipyyntöjä ja hän lupasi muuttua ja sanoi vain viestitelleen naisten kanssa. Ettei ole tavannut heitä. Koska en ollut lukenut viestejä niin tarkkaan uskoin tämänkin. Eihän nyt kukaan oikeasti tekisi mitään mitä kuvittelin. Ja hän rakasti minua. Asia alkoi kääntyä niin, että minä pilasin kaiken kun olin mustasukkainen ja kuvittelin kaikkea. Hän alkoi väsyä epäilyihini ja suuttui heti jos epäilin hänestä jotain.

Huomasin, että hänen puhelimensa asetukset olivat sellaiset ettei puhelin värähtänytkään kun lähetin viestin. Ei työpuhelin tai henk.koht. puhelin. Tiesin jo etten pidä siitä mitä tulen löytämään.

Nyt perjantaina luin jälleen viestit kun mies nukkui. Ajan kanssa. Hänellä on ollut päälekkäin ainakin viisi aktiivista suhdetta. Ja hänellä on ilmeisesti lapsi, joka on syntynyt 2014 lopulla. Totutta en ole vielä uskaltanut selvittää, koska se sattuisi ehkä jo liikaa. Keväällä 2014 hän oli kuitenkin hiljalleen jättänyt naisen kun nainen oli tullut raskaaksi. Samalta ajalta oli viestejä myös kahdelta muulta naiselta ja hän oli lisäksi vielä avoliitossa eksänsä kanssa. Nyt hänellä oli ollut enää kolme suhdetta päällekkäin ja minun kanssa oli aktiivisimmin.

Aloin miettiä miehen käytöstä suuremmassa mitta kaavassa. Hän halveksii muita, pitää ihmisiä tyhminä. Minua hän piti hänen kanssaan arvokkaana ja monesti heitteli ilkeitä kommentteja muista kun olimme syömässä. Hän jaksoi aina ylistää minua ja kauneuttani. Kuinka älykäs olen... Ja aina jos jollain tavalla epäilin mitään, hän sanoi minua tyhmäksi ja keksi miksei väitteeni voi pitää paikkaansa. Kuten eihän hän ehtisi edes tapailla useita naisia, koska on aina töissä ja hän voi todistaa sen. Jos pyysin sitten todistetta jostain hän suuttui. Suuttuneena hän mökötti. Ei puhunut mitään. Sulkeutui täysin. Hän ei koskaan mielestään tehnyt väärin, paitsi kun jäi rysän päältä kiinni. Edelleen vaikka yhdessä katsottiin viestejä hän selitteli ettei ole kuin viestitellyt, eikä mitään ole tapahtunut.

Joku nainen oli saanut tietää minusta ja hän oli selittänyt minun olevan sekopää eksä, joka ahdistelee häntä! Vaikka puhuttiin yhteenmuutosta.

Mies oli todella itsevarma ja hyvä työssään. Hurmaava, ihana, täydellinen. Muttei kuitenkaan. Jälkikäteen kun mietin, niin mitä edes tiedän hänestä. En ole koskaan nähnyt ketään hänen ystäviään, sukulaisiaan tai ketään. Olin eristettynä lokerooni. Näin oli helppo pitää pakettia kasassa. Vaikka oltiin julkisesti yhdessä, ei kuitenkaan oltu. Ystäväni kyselivät olinko keksinyt koko unelmamiehen, kun häntä ei koskaan näkynyt. Hän tahtoi toki tämänkin todistaa vääräksi ja tuli sitten nopealle visiitille tervehtimään ystäviäni.

Latoin facebookin kautta viestit hänen kahdelle muulle tyttöystävälleen. Odotan vastauksia. Miestä en jaksa edes vihata. Koitan vain ymmärtää ja löytää jonkin selityksen asialle. Suoraan hän ei koskaan kohdellut minua julmasti. Tai ehkä en vain tunnista sitä. Niin pitkään tätä on jatkunut, että tämä on vain normaalia. Luulin sulattaneeni hänet. Hän oli alkuun jääkylmä, etäinen ja tein hänestä läheisyyttää kaipaavan ja ihanan miehen. Tai sitten hänen aikaisempi läheisyyttä antanut nainen oli vain poistunut kuvioista kun oli saanut tietää minusta.

Toivottavasti saisin jotain vertaistukea tätä kautta kun ryhmät ovat kesätauolla. Olen polttanut itseni loppuun tämän rakkauden kanssa. En voi luottaa enää mihinkään. Onko kellään muulla vastaavia kokemuksia?

[Susannah]

Asuin kymmenen kuukautta miehen kanssa avoliitossa. Hänellä oli myös aina puhelin äänettömällä ja mukana. Hän petti kaikki lupaukset, jotka oli antanut. Hän aliarvioi ja mitätöi minua sekä arvosteli perhettäni. Hän myös jätti minut kaikesta ulkopuolelle. Olin kuin jokin huonekalu.