KESKUSTELUFOORUMI

elän narsistin kanssa toista kertaa elämässäni, tällä kertaa avioliitossa asti. lapsia ei ole. Rakastan miestäni.
onko kenelläkään kokemusta siitä, että narsisti olisi parantunut narsismistaan esim terapian avulla? voiko siitä mitenkään parantua?
omat voimat todella vähissä ja mies nyt onneksi muualla, palaa huomenna. oon lopettanu kaikkeen alistumisen ja viime ajat ollu meillä täynnä taisteluita. mies ei onneksi väkivaltainen. haluaisin yhä auttaa miestäni, mutta se on vaikeaa, mahdotontakin jos ihminen ei itsessään tai omissa teoissaan suostu koskaa mitään korjattavaa näkemään. ne asiat vain tekee jotka häntä jotenkin hyödyttävät.
olen mt-kuntoutuja, masennus seurannut mukana varhaisista teinivuosista asti ja viime aikoina masennus on alkanut taas nostaa rumaa päätään. toinen suuri ongelmani on sosiaalisten tilanteiden pelko. olen ollut helppo hallittava. pelkoni ja voimattomuuteni tekisivät tästä lähtemisen erittäin vaikeaksi. tietääkö joku tai jollain kokemusta, saisiko tälläiseen tilanteeseen jonkinlaisen tukihenkilön rinnalleen? jonkun joka auttelisi kaikissa käytännön asioissakin? kämppähän on mun nimissäni, mutta se on selvää, että jos tästä joku lähtee, se olen minä. jos tästä jonain päivä revin itseni irti, sen pitäisi tapahtua nopeasti ja selkeästi. olen eläkkeellä, ei ole rahoja esim. vuokratakuuseen. eilen aloitin terapiakäynnit, ehkäpä sielläkin osattaisiin neuvoa... tuskainen olo. Rakastan miestäni, mutta pitäisi Rakastaa itseäänkin.

Hyvä ystävä,

Lukiessani kertomustasi havaitsin, että itseasiassa annoit samalla itse itsellesi paljon vastauksia ja olet pohtinut asiaa paljon. Tosiasiahan on niin, että narsismista ei tiedetä kenenkään parantuneen, mutta on pitkän ja rankan terapian jälkeen kyennyt elämään suhteellisen "normaalia" elämää, mutta kantaa silti aina narsismiaan mukana.
On olemassa kaksi vaihtoehtoa: Taistele tai pakene ja suosittelen pakenemista, jos rakastat yhtään itseäsi ja haluat elää olosuhteiseen nähden suhteellisen täysipainoista elämää.
Taisteleminen tarkoittaa sitä, että elät nykyisessä elämässäsi, kunnes narsistisi on kuluttanut sinut niin loppuun, että kadotat itsesi lopullisesti ja alat elämään kuten narsistisi.

eroamme. nyt pelottaa. tänään tuo asia puhuttiin. tuleva ex-mieheni lähti vetämään pään täyteen, tullut jo humalaista soittoa ja tekstaria. hän sanoi, ettei tänne tänään tule. toivottavasti pitää sanansa. hänellä edelleen avain tänne kotiimme. mieheni ei ole onneksi ollut väkivaltainen, pientä tuuppimista lukuunottamatta. veljeni onneksi saapuu tuekseni heti huomen aamuna. pelottaa kuinka rumaksi tämä ero tuleekaan menemään....

Eroaminen on rankkaa mutta älä anna periksi!

Itse yritin erota kaksi kertaa, ja onneksi toinen yritys onnistui. Se onnistui siksi, etten enää vain jaksanut. Se on tosi hyvä että veljesi tulee luoksesi. Itse en olisi selvinnyt erosta niin hyvin ilman sukulaisiani. Erosin viime toukokuussa ja elämä alkaa jo nyt olemaan paljon parempaa. Ja ex-sulhasella on jo uusi tyttöystävä. Sillä on ollut jo uusi tyttöystävä kesäkuun 1. päivästä lähtien facebookin mukaan. Narsisti yleensä etsii uuden heti tilalle. Ei kannata missään nimessä potea pahaa omaatuntoa.

Nyt yrität vain ajatella, kuinka paljon helpompaa ja mukavampaa sun elämästä tulee ilman häntä. Ainakin mulle on tuo ajattelutapa auttanut. Usko siihen myös. Mun elämä on eron jälkeen kääntynyt paremmaksi.