KESKUSTELUFOORUMI

Lueskellut paljon eri ketjuja, niin hyvin kritiikittömästi nyökytellään tukea kirjoituksille. Narsistileima tuosta vaan otsaan, mikä sitten vain vahvistaa alullepanijan käsitystä omasta analyysistään kumppaninsa suhteen. Siis että on ollut/on suhteessa narsistin kanssa. Yleensäkin tulisi häly kilahtaa, jos tuleva kumppanisi kertoo sinulle suhteenne alussa exänsä olleen narsisti. Itsellä ei kilahtanut ja siksipä nyt kirjoittelen.

Käytän tässä esimerkkinä nimimerkki Myyn kirjoitusta viime helmikuulta, eli ketjua "Narsisti häipyi- lopullisestiko?": viewtopic.php?f=10&t=266

En sano enkä väitä, etteikö Myyn kertoma voisi pitää täysin paikkaansa. On kuitenkin paljon kohtia, jotka ovat aika uskomattomia ja myös epämääräisiä. Lisäksi kertomus voisi joitain yksityiskohtia lukuun ottamatta olla jopa ex-tyttöystäväni kirjoittama. Olen siis mies.

---Myy kirjoittaa: "Mutta lyhyesti todeten, mies on patologinen valehtelija (ei kovin hyvä sellainen, puhui usein itsensä pussiin), sarjapettäjä ja seksi-riippuvainen (petti minua monien kymmenien kumppanien kanssa, niin maksullisten kuin "tavallistenkin" naisten kanssa) ja osasi todella taitavasti käyttää henkistä väkivaltaa ja mitätöidä mitä nerokkaimmilla tavoilla. Lisäksi hänellä oli jonkin asteinen alkoholiongelma. Fyysistä väkivaltaa suhteessamme ei ollut. Asuimme yhdessä, mutta muutimme erilleen juurikin alkoholin käytön vuoksi jo ennen varsinaista eroa."

Olisi oikeassa elämässä jo aika uskomaton suoritus pettää kumppaniaan useiden kymmenien kanssa ja vielä maksullisia lisäksi. Ellei ole jokin Hunks-tanssija tai muu kiertävä julkkis. Tietysti jos olette olleet ihan teinejä, niin silloin mahdollistakin, toki epäilen nuorilla olevan kovin paljon rahaa maksullisiin naisiin. Mutta kuitenkin, kuulin itsestäni juurikin samaa. Naiseni oli kaikkien miesten unelma, pitkä kaunotar ja olin korviani myöten rakastunut. Seksielämä oli ihanampaa kuin koskaan olisin voinut kuvitella hänen kanssaan. Mutta, hänen mielestään ei riittänyt minulle ja siksi kävin vieraissa ja exissä.

Maksulliset naiset hän kehitteli koska oli suhteemme alkuajoista lähtien stalkannut tietokoneeni sivuhistoriaa. Olin joskus vahingossa painanut jonkin ulkomaisen autosivuston banneria, joissa oli puhelintyttöjä. Uteliaisuuttani olin selannutkin, mutta ihan just sitä. Ei maailma puhtaaksi muutu silmät ummistamalla. Exän luona puolestaan kuljin, kun hän myöskin oli säännöllisesti tutkinut puhelimestani kaikki viestit ja kopioinut koko puhelinluettelon. Exäni oli yhden ainoan kerran viestinyt työpaikkansa vaihdoksesta samalla kun oli toivottanut hyvät syntymäpäivät. Hänen kanssaan hyvät välit, mutta en olisi saanut olla missään tekemisissä vaikka yhteinen lapsikin on. Alkoholinkäyttöni oli joskus kasipäkki olutta viikonloppuisin, mikä alkuaikoina oli sallittua. Mutta myöhemmin muuttui ei-sallituksi, koska olin ennemin hiljaa muutaman oluen kanssa kuin aloin riidellä hänen syytöksiään vastaan. Itse hän ei käyttänyt alkoholia ollenkaan, ne kaksi kertaa mitä hän seurustelumme aikana otti niin toisella kertaa sain turpiini ja hän heitti puhelimeni seinään. Juu kyllä, veti avokkaalla päin näköä koska olin hänen mielestään tuijottanut kaupassa kassaa liian pitkään.

Patologinen valehtelija puolestaan olin, kun olin erään kerran kun hän oli minut "leikisti" jättänyt käynyt kavereiden kanssa pubissa. Sitä ei olisi saanut tehdä, koska sieltä haetaan vain naisia. Todisteet tämä löysi kun oli tutkinut lompakkoni nukkuessani ja löytänyt sieltä taksikuitin off-vaiheen päätyttyä. Itse hän kyllä kävi ulkona aina kun oli mut jättänyt. En todellakaan ole hyvä valehtelija ja unenpöpperössä puhuin itseni pussiin 10 sekunnissa.

---"Viimeiset kolme kuukautta taisin tehdä eroa vähän enemmän tosissaan (aiemmin tiesin jo "jättäessäni" hänet, etten ole tosissani). Saattoi mennä viikko, että emme olleet tekemisissä. Sitten taas väännettiin asioista.-----Olisin varmaankin elänyt sen mitätöinnin ja halveksunnan ja valehtelun kanssa ja antanut kohdella itseäni kuin kynnysmattoa hamaan tulevaisuuteen, mutta tuo pettäminen oli minulla se, mikä katkaisi lopulta kamelin selän. En kuitenkaan pystynyt olemaan tuon jälkeen provosoitumatta hänen tekstiviesteistään ja vastasin niihin aina syytäen loukkauksia hänelle."

Eli sinä siis leikittelit hänen kanssaan jättäessäsi tämän "leikisti" useita kertoja? Käsitin että hän oli sinulle kauniisti yrittänyt kirjoittaa, mutta vastasit loukkaavilla viesteillä. Onko Sinulla Myy oikeasti konkreettisia todisteita hänen pettämisistään? Siis aikana kun olette olleet yhdessä. Vai ovatko nämä tapahtuneet niinä aikoina kun olet hänet itse jättänyt? Itse en tehnyt kumpaakaan, olin vain surun murtamana kotonani, kuten Myykin kirjoittaa jossain kohtaa.

----" Lopulta päädyimme sopimukseen, että olemme ystäviä ja lähdemme yhdessä reissuun. Tiedän tiedän, ei mitään järkeä tuollaisessa. Tiesin sen itsekin, enkä ollut edes tosissani (ja tuskinpa oli mieskään)."

Lähdit siis leikisti reissuun tämän narsistin kanssa, olematta tosissasi hänen kanssaan. Miksi ihmeessä leikittelit toisen ihmisen kustannuksella? Sanon tämän, koska tuo on juuri kuin omasta elämästäni ja juuri samaan aikaankin (hymiö). Käytin lähes kaikki säästöni ja tilasin yhteisen luksusloman kaukomailla. Viiden tähden hotellit ja limusiinikuljetukset. Mutta reisille meni. Ongelmat alkoivat jo lentokoneessa, koska tyttöystäväni mielestä tuijotin lentoemäntiä ja keskustelin heidän kanssaan liiaksi. Hotellille päästyämme meille sviittiämme esitellyt hovimestari sattui pahaksi onneksi olemaan nuori nainen ja soppa oli valmis. Himoitsin tätä. Uima-altaalla yritimme parina päivänä viettää aikaa, mutta eihän siitä mitään tullut. Syynhän arvaa, siellä naiset ovat bikineissä. Kotiin palatessamme jäin taas kuin nalli kalliolle ja loma oli ollut vaan joku hyvittely jostain mun aiemmasta pettämisestä häntä kohtaan. Huoh...

Päättelet Myy, että "tuskinpa" oli mieskään tosissaan. Osaatko ajatella toisinpäin miltä hänestä on voinut tuntua, mikäli tämä oikeasti on yrittänyt ja ollut tosissaan. Mutta sinähän vain leikit, koska sen ASIAN sinä tiedät ainoastaan varmaksi seikaksi.

----"Sitten kävi kuitenkin niin, että sain tietää taas uusia asioita pettämisestä. Mies jäi kiinni todella törkeästä valheesta. Kerroin tämän hänelle ja hän yritti taas valehdella lisää. Kun sanoin, että minulla on asiasta todisteet, mies vaati saada nähdä ne (hän ei koskaan suhteen aikana myöntänyt mitään, mistä ei ollut lyödä faktaa pöytään). Vastasin, ettei minun tarvitse hänelle näyttää mitään, riittää kun tiedän mikä on totuus ja että tiedän hänen jälleen kerran valehtelevan. Ja siihen loppui kaikki yhteydenpito. Eli miehestä ei ole nyt kolmeen viikkoon kuulunut pihaustakaan."

Oliko Sinulla Myy oikeasti faktaa? Siis ihan oikeasti jotain konkreettista, ei johtopäätelmiä tai kuulopuheita saati niiden yhdistelmiä? Jälleen hauska yhteensattuma kuten itsellenikin kävi. Sain jälleen kerran täyslaidallisen ihan tuulesta temmattuja syytöksiä vieraissa kulkemisesta joista suutuin sekä pyysin että lyöhän nyt kerrankin jotain todisteita pöytään. No ei kuulunut kuin justiinsa että riittää että hän tietää totuuden. Lähdin ensimmäistä kertaa itse nostelemaan kun tuntui että nyt ollaan umpikujassa. Meni muuten kolmisen viikkoa kun kotonani pohdin että jaksanko enää. Rakastin kuitenkin häntä ja ajattelin että jospa tämä tästä joskus. Kuitenkin hyviä puolia oli niin paljon ja halusin yrittää loppuun asti koska molemmat olimme jo aikuisia, hyvästi yli kolmekymppisiä ihmisiä. Ei siinä iässä enää halua leikitellä. Ainakaan minä en, vaan todella yrittää sitä ihmistä lähelleen kenen kanssa viettää loppuelämä.

Tämä on mielestäni aika puhutteleva: " Mutta selkeää siis on, että mies haluaa kulissiperheen."

Tiedätkö Myy mitä. Kirjoituksesi todellakin voi olla täysin totta ja voit olla uhri. Siinä tapauksessa pahoitteluni. Mutta olet päätellyt ihan kuin oma kaunis ja fiksu ex-tyttöystäväni mitä Minä ajattelin. Siis päätellyt oman ajatusmaailmasi mukaan, et voi tietää mitä toinen oikeasti halusi. Itse halusin perheen, lapsia ja rakastavan aviovaimon. Joka olisi saanut maailman luotettavimman puolison itsellensä, ainoastaan palvoi omaa ihanaa naistansa. Kulissiperheitä on elokuvissa, oikeassa elämässä moiseen hulluun törmääminen olisi käänteinen lottovoitto. Kulissi mihin sekä mitä tai ketä varten olisi? Omat lapset?

----"Minut hän on selkeästi siirtänyt "hullut exät"-kategoriaan. Osittain saman ystäväpiirin "ansiosta" olen näin kuullut. Olen kuulemma mielenvikainen, sairaalloisen mustasukkainen, enkä luota häneen vaikka hän on kaikkensa yrittänyt. Niinpä niin."

Olitko sitten mustasukkainen etkä luottanut häneen? Olet kuullut? Esittelitkö omaa poikaystävääsi muuten edes kuin korkeintaan yhdelle kaverillesi? Omassa suhteessani minua ei esitelty, koska hän olisi saanut hävetä kun himoitsisin heitä. Oma ex-tyttöystäväni kävi myös terapiassa ja sen seurauksena sain kuulla olevani narsisti. Kuten hänen edellinenkin poikaystävänsä oli ollut. Luonnollisesti tämä oli hänelle riittävän pätevä arvio, mutta hänen terapeutilleen kertomansa asiat tulivat hänen omista mietteistään. Mutta. Kun ne olivat hänelle totta, eikä hän sitä tahallaan tehnyt vaan vilpittömästi koki olevansa Minun pahojen tekojeni uhri. Surullinen paradoksi, missä molemmilta uupuivat voimat lopulta.

Kiva jos jaksoitte lukea. Tarkoitus oli siis kertoa, että itse narsistisesti käyttäytyvä kokee asian juuri kuin olisi itse uhri. Pahoitteluni Myylle, mikäli kohdallesi on oikea paholainen osunut. Koska sellainen on, jos oikeasti pettää kymmenien ulkopuolisten kanssa kumppaniansa. Kirjoituksessasi oli vain niin paljon tuttua ja suoria sinun omia olettamuksia että otin sen esimerkiksi. Olet kuitenkin kirjoittanut että leikittelit hänen kanssaan. Tiedätkö, jos leikittelet toisella ihmisellä et ole yhtään sen parempi. Mikäli sellaista tekee vieläpä omien olettamusten perusteella, on jo hirviö toista kohtaan. Eli silloin on omassa toiminnassa se N-sana.

Omaa exääni vieläkin rakastan ja olen taistellut itseni kanssa että nyt pysyisin lopullisesti erossa. Samaa varmaan tekee moninpuolin ihana, entinen oma kaunottareni. Joka omassa mielessään on minun toimintani uhri. Mutta kenen lapsuus oli niin rikkinäinen, ettei hän silloin saanut oppia ja tuntea mitä on saada rakkautta toiselta ihmiseltä. Omilta vanhemmiltaan. Hänen sisimpänsä rikottiin jo lapsuudenkodissa, mutta sisällänsä silti palava tarve antaa ja saada rakkautta osaksensa.

Hän, ihana rakas naiseni on tämä rikkinäinen sielu. Minä miehenä monet itkut itkenyt, myös tätä kirjoittaessani. Olen surullinen että voimani ehtyivät lopulta ja joudun pelastamaan itseni.

Paljon jäi kirjoittamattakin. Toivoisin kuitenkin, että jokainen kumppaniansa narsistiksi syyttävä kävisi ensin käsi sydämellänsä läpi muutaman asian.

- Oliko lapsuudenkotisi turvallinen ja saitko sieltä rakkautta ja hyväksynnän itsellesi. Eväät vanhemmiltasi elämän taipalettasi varten?

- Ovatko aiemmat suhteesi olleet kovinkaan pitkäkestoisia? Jos jonkunkaan vuoden, ovatko olleet riitojen täyttämiä ja on-off?

- Toistatko lapsuudessa saamiasi oppeja vielä aikuisenakin? Tutkit lähelläsi olevan ihmisen kännykät, tietokoneet ym. Olet kokoajan varpaillasi ja tarkkailet toista? Kuten Sinun täytyi olla lapsenakin. Se oli suojautumiskeinosi millä selvisit siitä ajasta. Odotit rakkautta vanhemmiltasi mitä et koskaan saanut, mutta opit suojautumaan tarkkailemalla ja ennakoimalla heidän käytöstään. Rakensit silloin itsellesi suojamuurin, minkä sisäpuolella olet turvassa. Se muuri on Sinulla yhä tänä päivänäkin, päästä siitä irti. Et tarvitse sitä enää.

- Tuntuuko sinusta, ettet riitä kenellekään?

- Oletko jo aikuinen????

-------> Karkoitat itse rakkauden pois luotasi omalla toiminnallasi. Et tee sitä tahallasi, mutta se käyttäytymismalli on Sinulle lapsuudessa opetettu. Sinun pitää päästä siitä ulos ja nähdä itsesi kauniina ja arvokkaana ihmisenä. Ei Sinun tarvitse enää suojautua, vaan avata silmäsi sekä sydämesi rakkaudelle. Oppia rakastamaan itseäsi ensimmäisenä. Vain siten voit oppia ottamaan rakkautta vastaan toiselta ihmiseltä. Sillä Sinua rakastetaan <3 Sellaisena ihanana ihmisenä kuin Sinä sisälläsi olet. Juuri Sinuna itsenäsi <3

Muuten näin miespuolisena sekä surullisessa tilanteessa vieläkin olevana sanoisin teille Naisille pari sanaa. Poikaystäväsi ei välttämättä ole se sinua huonosti kohteleva isäsi tai juopotteleva kuspää isäpuolesi. Tottakai tällaisia miehiä voi osua kohdalle, ketkä ovat toisinpäin lapsena hajoitettu. Mutta muistettaisi ettei tuomita ellei ole tuomittavaa. Me olemme kaikki ihmisiä omine luonteinemme ja suojakuoret kaikilla omanlaisensa. Oikeasti pahoja ihmisiä on hyvin vähän keskuudessamme. Siis oikeita Narsisteja. Hyvin epätoden näköistä, että olisit tavannut ihka oikean narsistin. Kolhuja kokeneen ja epävarman kuin Sinä itsekin, paisuva oravanpyörä pitää huolen sitten suhteen epäonnistumisesta. Kaksi sydäntä murtuu.

Todella hyviä mietteitä teillä. En myöskään pysty nimittään ketään narsistiksi. OLen aina kun olen kirjoittanut omasta tapauksesta tuonut sen myös iesille . Yleensä kun puhun niin sanon kyllä että en tiedä kuka meistä se narsisti on/oli, vai olemmeko sitä kaikki. Yleensä puhun kiusaajasta sillä jouduin todella kisauksen kohteeksi.
En koskaan koko elämäni aikana ollut kuullut sanaa narsismi tai puhuttavan narsistisesta ihmisestä. Tottaki olin tavannut hankaliakin ihmisiä ja kokenut vaikeitakin asioita mutta olin aina pystynyt selviytyyn niistä ilman suurempia ongelmia. Yleensä poistuin paikalta enkä sen koommin palannut ihmisen tai asian luo. OLin kuin hanhi jonka selästä vesi vain valui pois. Ongelmat eivät tarttuneet.

Siksi olinkin täysin puulla päähän lyöty kun toinen nainen esittäytyi ja kertoi hällä olevan suhteen silloisen puolisoni kanssa. Puolisoni ei kuitenkaan halunnut erota vaan tahtoi jatkaa kanssani jota tuo nainen ei hyväksynyt vaan alkoi sellaisen manipuloinnin jota en oikein ymmärrä vieläkään. Hän laitteli minulle viestejä ja tietoa narisismista joka hänen mukaansa silloinen puolisoni on/oli. Hän teki puolisostani sellaisia paljastuksia joita henkeäni haukkoen luin ja myös kuuntelin. Tottahan siitä aiheutui riitaa välillemme. Yksi sunnuntai mies sitten vain katosi. Mikä ihmeellisintä hän meni tuon naisen luo ja nainen otti hänet vastaan. Narsismista ei enää puhettakaan.
En kiellä että en olisi riidellyt. Siinä tilanteessa sanoisi varmaan yks ja toinen muutaman erittäin huonosti valitun sanan, minä jopa kirjoitin muutaman vähemmän positiivisen kirjeen kummallekin. Ihmettelin todella miten ihmiset noin muuttuu ensin haukutaan ja nimitellään narsistiski ja sitten ollaankin niin rakastuneita. Niin sain minä narsisti leiman otsaani. Minulta yritettiin viedä kunnia, rahat, työpaikka ja talo. Monta ystävää meni siinä sopassa.
Siksi en mielelläni nimittele ketään. Ajattelen että kyllä ihminen itse paljstaa itsensä mikä on.
Muutenkin on tämä juttu ollut niin rankka käsiteltävä ja hyväksyttävä että ei siinä enää ole mietteitä siitä kuka se narsisti oikein on. Jos olisin ollut kuin silloin joskus niin olisin vain antanut asian valua kuin vesi hanhen selästä mutta tässä oli jotain niin väärää niin loukkaavaa ja minua halventavaa että sitä oli vaikea hyväksyä ja siksi kirjoitin ne kirjeetkin joiden vuoksi sen narsisti leiman sain.

Niin sitä vain että tulin silloin tänne keskustelemaan tilanteestani enkä osannut arvata että kiusaajani oli täällä myös ja tunnisti minut. Eikä montakaan hetkeä kun saimme jokainen täällä lukea minun "silloinen nimimerkki takaperin" kirjoittajan kertovan juuri ne minun kertomat asiat tunnustuksena. Henkilö halusi antaa minusta kuvan että olen narsisti ja toimin noin päättämästi että ensin kerron kokemukseni jonka jälkeen sitten tunnustan itse syyllistyneeni kaikkeen siihen kiusaamiseen jonka kohteeksi olin kertonut joutuneeni. Hassua siis. Tuo ihminen tarkoitti siis että elämä jota olin elänyt ennen häneen tutustumistani olisi minun valhetta. OLen saanut livenäkin syytöksiä siitä kuinka olen yrittänyt tukkia heidän väliin. Nuo syytökset ovat sitten seuranneet minua vuosia. Live elämässä täällä omalla paikkakunnalla en voi asioita ja heidän juttujaan muuttaa. Yritän vain omalla elämälläni näyttää että minusta kerrotut jutut eivät ole totta. . En tiedä jos ylläpito on edellen sama mutta sain silloin ylläpidoltakin ja toisilta palstalaisilta valtavasti tukea ja olen siitä onnellinen.
Sen vuoksi on todella hyvä että tämä palsta on olemassa. Ne asiat ja jutut joille live elämässä on vaikea saada ymmärrystä ja lohdutusta voi täällä jakaa toisten kanssa. Täällä ymmärretään, vaikka joskus kyllä mietin minäkin jonkun kertomuksen kohdalla, että noinkohan tuokin juttu oikeasti on. Mutta omista kokemuksista johtuen en halua epäillä kenenkään kertomuksen todenperäisyyttä sillä totuus on monesti tarua ihmeellisempää.

Ei Pilvilinna tarvitse lähtökohtaisesti epäillä, mutta kyllä terve kritiikki olisi enemmän kuin suotavaa. Kuten itse puutuin tuohon nimimerkki Myyn kirjoitukseen. Syystä että hänen kirjoituksensa suorastaan tihkui oletuksia joita juurikin itse narsistisesti käyttäytyvä viljelee. Kunhan muistaa sen seikan, että tämä itse (N-käytöksinen) omasta mielestään on narsistin uhri niin tekee karhunpalveluksen sokeasti myötäilemällä mitä uskomattomimpia kirjoituksia. Siis jollekin ihmiselle tukemalla narsistisesti käyttäytyvän ihmisen ulosantia. Kiva olisi, mikäli Myy voisi tarkentaa ja kommentoida, mutta lyhyeksi jäänyt hänen vierailunsa palstan kirjoittajana viime talvella.

Itselleni on ihan sama vaikka exäni tunnistaa itseni kirjoituksistani. Hän omasta mielestään kun oli uhrini ja minut leimasi narsistiksi kuten edellisenkin poikaystävänsä. Hän erään kerran kertoi, että on saanut myös netistä neuvoja että jätä se p¤#ka, eli minut. Eli siis kirjoitellut joillekin saiteille. Oma oletukseni, mutta vähintään lukenut siis näitä narsisti-aiheisia foorumeita. Olin todellakin aika shokissa kun hän ensimmäisen kerran minut leimasi suhteen narsistiksi.

No, otin yhteyttä lapsieni äitiin, pitkäaikaiseen entiseen kumppaniini ja sain nopeasti analyysin olenko narsisti: En todellakaan ole mikään narsisti, mutta kutsui nykyistä (eli nyt exääni) hulluksi ämmäksi. Hänen kanssaan erosimme aikanaan sopuisasti yksissä tuumin kun totesimme suhteemme muuttuneen pelkäksi kaverisuhteeksi. No itse en hulluksi enkä narsistiksi kutsu silti. Rikkinäinen ja rakkautta kaipaava ihminen, ketä en kyennyt Minä korjaamaan. Yritin, mutta hajosin itse. Elämä on veemäistä.

Mikäli ei mikään suhde ole pitkään toiminut aikuisikään mennessä, niin on korkea aika ottaa lusikka kauniiseen kätöseen. Kipeää tekee, mutta siinä vaiheessa on todettava että itse näkee peilistä virheellisen heijastuman. Useassa tapauksessa sieltä heijastuu pelkkä kiiltokuva, mikä vaatii sekä itseltä että toiselta asioita joita ei voi toteuttaa kuin saduissa.

Peilistä pitää aina ensimmäisenä nähdä rakastettava ihminen ennen kuin voi rakastaa ja ottaa toisilta rakkautta vastaan. Ellei näe, jatkaa tuhotyötä sekä itseään että tulevia kumppaneitaan kohtaan. Vain itse sen näkymän voi muuksi mielessään muuttaa; hyväksyä ja rakastaa itseänsä sellaisena kuin on aina ensimmäisenä. Mutta se ei tarkoita Omaa käytöstänsä toisia kohtaan. Jos se on ollut vääränlaista niin se on ollut vain sen entisen, virheellisen peilikuvan käytöstä ja saa jäädäkin sen turmioksi.

Niinhän sitä sanotaan, mutta oman kokemukseni perusteella kyllä näkevät. Mutta. Oma suojaus on niin ehdoton, ettei siitä yli ole menemistä. Vilpitön anteeksipyyntö on mahdottomuus, narsistisesti käyttäytyvällä se on lähinnä myönnytys mitä toinen joskus puolustautunut hyökkäystä vastaan. Viimeisen tilanteen ollessa kohdalla ehkä kerran vuodessa voi puhelimessa kuulla 10 sekuntia aitoa itkua ja oikean anteeksipyynnön tekemisistänsä. Mikäli vastapuoli vähääkään myöntyy, niin ne kaikki vuoden paskaaniskaanheitot on sitten kuitattu tuolla 10 sekunnin avautumisella. Mikäli toinen erehtyy uskomaan, niin siitä otetaan sitten uusi vuosikerta kuraa niskaan. Näin nää on menny.

Ikinä, ei ikinä kärsi arvostella tai neuvoa toista osapuolta. Että hän ei käyttäytyisi itseäni kohtaan huonosti. EI koskaan, se on pahimman luokan syyttelyä pyytää ihmisarvoista kohtelua itselleen. Jos lukija tuntee että toisen pitäisi ajatella kuin itse, niin äkkiä se peili jostain nurkasta kouraan. Ei, kaikki ihmiset ajattelevat erilailla kuin itse. Se ei ole silti ollenkaan huono asia

Kyllä. Kyllä huonosti N-käyttäytyvä rakastaa sitä toista ja kärsii todella tuskallisesti itsekin. Me olemme kaikki ihan tasavertaisia ihmisiä, ei ole parempia eikä ole oikeutta leimata ketään rakkautta kaipaavaa ihmistäkään narsistiksi. En epäile yhtään ja tiedän sen oman ex-rakkaani tapauksesta. Mutta, itse hän lopulta toteutti tilanteensa mitä eniten pelkäsi; ei kelpaa kenellekään, koska ei antanut pienintäkään mahdollisuutta. Tein tai olin tekemättä, niin kuitenkin meni väärin. Se on mahdoton yhtälö kenenkään toteuttaa.

Kaikki ihmiset haluamme sisällämme rakastaa ja tulla rakastetuksi. Mutta jos ei ihminen itse näe itsessään mitään rakastettavaa, on tuhon tie vain edessä. Se vain on niin. Ei voi nähdä myöskään itselle tarjottavaa rakkautta. Se on surullista, koska silloin tahattomasti rikkoo myös toisten ihmisten sydämiä.

Itseään ylikaiken rakastava on vaan kuspäinen ihminen. N-ihminen inhoaa itseänsä eikä voi käsittää että joku voisi rakastaa sellaista saastaa. Millaisena itsensä näkee ja kokee. Just millaiseksi on lapsena opetettu rakkaudettomassa kodissa, veemäinen vanhempi tuhonnut tämän ihmisen kehityksen. Juuri se särkynyt sielu, ken on rikki ja haluaa yli kaiken rakkautta. Itserakas paskiainen pettää seikkailujensa kanssa mutta silti osaa oikeasti rakastaa. Narsistinen jopa pettää hakemalla loputtomasti puuttuvaa hyväksyntää itsellensä, ymmärtämättä että tuhoaa sekä itseänsä että kumppaniaan. Hän on mahdoton yhtälö, kuten joku tällä saitilla jossain kirjoitti.

Mutta hän ei sitä tahallaan tee, sehän siitä niin vaikean tekeekin myös toiselle osapuolelle. Hän ei ole narsisti, mutta juurikin lähellä sitä luokkaa. Ihana ja rakastettava ihminen, mutta kun ei vaan omat voimat riitä. Et edes tiedä pettääkö tämä itse, koska sinua siitä syyttää. Mitä hän vaatii sinulta ja muutat itsesi niiden mukaiseksi, onkin jo rima noussut. Se on tuskaista kun tietää muttei kykene...

Kukaan ei voi sata varmana sanoa että se minua loukannut olisi narsisti. Eroon kuuluu viha, katkeruus, itsesyytökset, suru. ym. Kaikki ne pitää käsitellä vasta senjälkeen voi eheytyä.

Tärkeintä on päästä elämässä eteenpäin. Pitää todella osata katsoa peiliin oikealla tavalla. Ei pidä etsiä itsestä syytä asioihin joihin ei ole voinut vaikuttaa. Tärkeintä meille kaikille väärin kohdeluille on hyväksyä asiat ja osata jättää ne taakse. Tehdä työtä omanarvon tunnon nostattamiseksi. antaa anteeksi itselle ja oppia rakastaan itseään oikein.
Toista ja toisen sanoja ja tekoja emme voi muuttaa. Voimme ainostaan vaikuttaa omaan elämäämme. OLemalla rehellisiä tietty nöyryys elämän edessä ja anteeksianto ovat pohja terveelle itsetunnolle ja -arvostukselle.

Omasta eheytymisestäni haluan kertoa, että olin epätoivoinen ja vihan sokaisemana tein tyhmyyksiä. Katkeruus oli kaiken kokemani jälkeen ymmärrettävää. MUtta seuraava vaihe yllätti itsenikin täysin. Väliin olin niin sydän täynnä anteeksiantoa ja halua selvitellä asioita.Vastapuoli reagoi vain lisäämällä syytöksiään. Siitä oli vaarassa kehittyä oikeustaisteluiden kirerre. Onneksi se jäi yhteen jonka voitin koska pystyin todistaan olevani oikeassa eikä heidän syytöksillä ollut pohjaa.
Sitten seurasi uho. En uhonnut heille vaan ympäristölleni." Saattepa nähdä että sitä, ja saattepa nähdä että tätä" ym. Taas toisaalta valtava synkkyys ja itsesyytökset. Toisinaan onnellinen ja yli iloinen toisinaan en päässyt sängystä kun voimia ei vain ollut.

Onneksi löysin sisältöä ja uusia harrastuksia. Aloin käymään tanssikursseilla ja löysin uusia ystäviä.
Nauratti ihan kun sitten kävin tanssimassa erään miehen kanssa niin jopa luin ;täältä; kuinka halusin ärsyttää exääni tanssimalla tämän työkaverin kanssa. Huh, sitä en kyllä ollut suunnitellut ja oman sairauteni pahentuessa olenkin lopettanut tansseisssa käynnit. VAron muutenkin paikkoja ja tilanteita joissa voisimme kohdata.
Eheytyminen on siis pitkä ja työläs prosessi, tähän pisteesen pääseminen on vienyt vuosia. Olen nyt vuosien kuluttua katsonut itseäni ja toimintaani kriittisesti taaksepäin ja olen kyllä sitä mieltä että en todellakaan toiminut viisaasti. Kuvaan tuon ajan näin kaksi askelta eteen ja askel taakse. Toisinaan jopa askel eteen ja kaksi taakse. Ajan myötä ovat askeleet eteen lisääntyneet
Elämä kuitenkin jatkuu ja olen löytänyt tasapainon. Itselle anteeksi annon ja itsekunnioituksen ja olen onnellinen saavutuksistani. NYt menen kuukausittani askeleita eteen, askeleita taakse tulee enää aniharvoin.

Kerron tämän siksi että sinä SomeBody ymmärtäisit itseäsi paremmin. Kaikki tunteet ovat oikeutettuja ja on tervettä kokea ne, niihin ei vain saa jäädä kiinni. OLen varma että sinäkin vielä joskus katsot taaksepäin ja mietit että kaikkea sitä tulikin sanottua ja tehtyä. siihen asti askel askeleelta väliin eteen ja väliin taakse. Sellaista se elämä on.
Täällä tuemme toisiamme

Pilvilinna, alkuperäinen pointtini oli siis ettei ihan kritiikittömästi joka kertomusta sellaisenaan tsempattaisi. Juurikin syystä, että olen omakohtaisesti elämässäni saanut kokea kuinka itsestäni tehtiin suhteen narsisti ja tuhoaja. Sillä käytin aloituksessa esimerkkinä nimimerkki Myyn kertomusta, koska oli niin häkellyttävän lähellä oman ex-naiseni käsitystä itsestäni. Todella uskomattomia väitteitä useista kymmenistä pettämisistä ja oletuksia. Ja mikä pahinta, leikkimistä toisen ihmisen kustannuksella; niin exäni kuten Myykin leikisti hylkäsi useita kertoja kumppaninsa.

En siis itsekään koskaan aiemmin ollut narsismista mitenkään tietoinen muuten kuin sanana ja yleisesti mitä se pitää sisällään. Kunnes kuulin sen exältä analyysinä itsestäni. Shokki oli melkoinen, kun aloin perehtymään mitä se pitää sisällään parisuhteessa. Kyllä, aloin epäillä olenko sellainen. Kysyin suoraan asiaa läheisiltä ystäviltäni, vanhimmalta -jo aikuiselta lapseltani sekä hänen äidiltään ja tämän nykyiseltä aviomieheltä. Sekä tietysti ennen kaikkea itseltäni. Kaikki vastaukset ovat yksiselitteisesti EN ole narsisti, en edes sinnepäin.

Karmeintahan se juuri on, kun suhteessa narsistinen osapuoli nimenomaan on täysin vilpitön ja kokee asian että on itse narsistin uhri. Eli itse tiedostamatta syyttää toista osapuolta kaikesta siitä pahasta mitä itse tietämättään tekee toista kohtaan. Kuten exäni oli käynyt terapeutilla ja saanut sieltä kannustusta näkemykselleen itsestäni. Kuin myös ystäviltään ja joltain nettipalstoilta joissa oli kirjoitellut. Eli kehoituksen jättää minut koska olen narsisti.

Sen vuoksi peräänkuulutan tälläkin keskustelufoorumilla tervettä "lähdekritiikkiä", ennen kuin minkään kirjoituksen perusteella asettuu sokeasti tukemaan jonkun näkemystä suhteestaan. Juurikin nimimerkki Myyn kirjoitus oli monilta osin täysin identtinen oman suhteeni kanssa. Enkä edelleenkään väitä, etteikö voisi olla kuten hän on kirjoittanut. Mutta vaatisi tarkempia perusteluita, eikä sellaisia saa pitää loukkauksina tai epäröidä kysyä. Mikäli ihminen ei ole itse narsistinen, ei niistä myöskään voi loukkaantua. Mutta mikäli ei kestä tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti tai vastata jonkun loukkaaviltakaan tuntuviin kysymyksiin omasta itsestään, niin ensimmäisten kellojen kilinän voi jo kuulla.

Tietämättään voi siis tehdä todella pahan karhunpalveluksen jollekin ihmiselle, joka tälläkin hetkellä kärsii narsistisessa suhteessa ihan oikeassa elämässä. Tukemalla sinisilmäisesti tämän anonyymiä kiusaajaa nettipalstalla. Kuten jossain on joskus kannustettu exääni itseäni vastaan. Omaa kiusaajaani, joka oli minulle rakkain asia maailmassa mutta sisältä niin rikkinäinen sielu.

Lopuksi. Mikäli kuulen jonkun sanovan jotain ihmistä narsistiksi, olen samantien takajaloillani. Kaikissa asioissa on hyvätkin puolensa ja tämän ainakin opin suhteestani, sitä ei saa kenestäkään ihmisestä käyttää löysin perustein. Mitä silloin on tämän sanojan omassa sisäisessä maailmassa? Oikeita narsisteja on todella pieni osa ihmisistä ja olen todella pahoillani kuka sellaisen on joutunut kohtaamaan ja vielä pahempaa, elämään tämän kanssa parisuhteessa. Heille nämä keskustelupalstat ovat todella hyviä ja kaikki tuki tarpeen.