KESKUSTELUFOORUMI

Kysyisin kaikilta, että mitä voi tehdä tilanteessa, jossa narsistimies sairastaa parantumatonta liikkumiseen vaikuttavaa sairautta ja vaatii myöskin sairasta vaimoa hoitamaan 24/7? Vaimo on loppu narsistimiehen pomottelun ja jankuttamisen (oman tahdon vaatimisen) takia aivan rikki, vihainen ja itkuinen. Miehellä olisi mahdollisuus mennä hoitoon 2:deksi viikoksi kuukaudessa, mutta suostuu menemään vain yhdeksi. Mies ei suostu edes käyttämään ankkaa yöllisiin tarpeisiinsa vaan vaimo raahaa miehen vessaan kolme kertaa yössä. Mies lähtee salaa vaeltamaan ulos eikä pysty palaamaan, jolloin vaimon on syy. Vaimo ei saa puhua puhelimessakaan rauhassa eikä tyhjentää sydäntään kenellekään, koska mies epäilee, että hänestä puhutaan tai vaimo etsii toista? Mies ei tajua, että koska ei näe omassa itsekkyydessään vaimon hätää, ajaa hän hänet lopulta pois rinnaltaan - kuoleman tai hylkäämisen kautta. Mielestäni vaimon ei pidä haudata itseään elävältä, oli vaimo tai sitten ei.
Miten olette toimineet vastaavassa tilanteessa?
Onko omaishoitajuudesta luopuminen ensimmäinen askel? Mitä seuraavaksi?

Kyllä noita laitospaikkoja luulisi löytyvän? En tunne omaishoitajien maailmaa juurikaan, mutta eikö kyseessä useimmiten ainakin ole oma päätös hoitaa toista? Ja jos ei jaksa, silloin tulisi saada vähintään apua? Ei ole häpeä myöntää, jos tuntee olevansa väsynyt. Ei voi olla hoidettavankaan parhaaksi pitkällä tähtäimellä, jos toinen itku kurkussa yrittää hoitaa - vaikka hoidettava sitä nimenomaan itselleen vaatisikin.