KESKUSTELUFOORUMI

HYVÄT IHMISET..
VOITTEKO kertoa, kuinka tällainen ÄÄRIMMÄISEN ITSEKÄS ihminen saadaan vastaamaan teoistaan virallisesti. Tarkoitan että onko muita mahdollisuuksia kuin käräjöinti. Haluaisin että tällaiset ihmiset joutuvat julkisesti vastaamaan teoistaan eikä hyssyteltäisi asiaa.
Jos sellaista keinoa ei vielä ole, niin voitaisko ruveta vaatimaan jonkunlaista kuulemis-tilaisuutta, jossa itsekäs ihminen joutuu vastaamaan ilkeyksistään. Tärkeää ihmismielelle saada kokea oikeudenmukaisuutta. Jatkuva HENKINEN ja FYYSINEN pahoinpitely ja kiristys on myös toisen raiskausta siinä missä muukin raiskaus.

Hei
Tuota olen miettinyt itsekin jo vuosia. Minkälaisen kiusan kohteeksi olet joutunut?
Suomessa tuli laki parivuotta sitten jonka mukaan kiusaaminen ja vainoaminen ovat rangaistavia tekoja. KIusaajan saaminen oikeuden eteen onkin sitten ihan eri asia. Kiusaamisesta ja vainoamisesta pitää olla todisteet jotta siitä voisi hakea rangaistusta.

OLen samaa mieltä kanssasi siitä että jatkuva henkinen pahoinpitely on verrattavissa raiskaukseen. Mielestäni on henkinen pahoinpitely jossakin määrin pahempi kuin fyysinen koska se on vaikea todistaa tapahtuneeksi. Uhrin on vaikea ymmärtää tapahtunutta ja ylipääseminen saattaa olla mahdotonta ja jos se vielä kokoajan toistuu niin tuloksena saattaa olla uhrin mielenterveyden järkkyminen.

Kiusaajani haki oikeudessa minulle tuomiota asiosita joita en ollut tehnyt, ja kun hän hävisi jutun niin kiusa paheni entisestään jolloin tein itse poliisi-ilmoituksen jatkuvasta häirinnästä ja yrityksestä maineeni pilaamisesta, jopa ystävieni häirinnstä, Silloin kysyi poliisi että jos suostun sovitteluun. Tottakai olisin suostunut mutta kiusaajani ei. Koska hän ei omasta mielestään ollut tehnyt mitään väärää.
Tilanne on nyt rauhoittunut, mutta kärsimäni paha ei unohdu koskaan.
Se vielä että näillä ihmisillä on hovi joka pitää asioita vireellä kokoajan, hovi ei annakaan unohtaa. Menetin tarjotun työpaikan syksyllä juuri noiden hovin levittämien juttujen vuoksi. Siitä seurasi järjetön uupumus. Olen nyt työkyvyttömyys eläkkeellä.
Pahat ihmiset pystyvät pilaamaan elämän.

Voisithan sinäkin yrittää tuota sovittelua. Nyt kun lakikin on muuttunut niin ehkäpä virkavallalla valtuuksia vaatia osallistumista. En tiedä tämänhetkistä tilannetta tuossa, koska en itse ole jaksanut enää yrittää uutta sovittelua.
Ehkä palstalaiset täällä osaisivat kertoa miten asiassa pitäisi edetä.

Hei,

Tuo hovijuttu menee kästyksenimukaan sillein, että hoviin kuuluu ne läheiset jotka suostuvat alistumaan narskun tahtoon ja manipulaatioon. Ja jos et alistu sen tahtoon ja haluat pois hovista, niin alkaa se systemaattinen terrorisointi.

Itselläni oli aikanaan exän taholta monenlaisia peräättömiä ilmiantoja ja sossut uskoivat kaikki ja joutuivat tehdää omia selvityksiään. Mielestäni tämä selvitysjakso oli kaikista rankin henkisesti, kun ei voinut tietää milloin ja missä tekemisiäni kytätään. Ja kyttääjät olivat kyllä aika röyhkeitä välillä.. mm omassa asunnossani käytiin tutkimassa ties mitä ilmottamata ja paljon muuta..
Aika montavuotta sain olla rauhassa, mutta viimeisen puolenvuoden aikana homma on saanut uutta pontta, kun exä ja lapset ovat vaihtees Lasu-työryhmän alla ja koettavat tukea exän pärjäämistä tyyliin keinolla millähyvänsä.. kallista lystiä sekkii on kaupungille ja eritoten lasten mielenterveydelle...

pilvilinna kirjoitti:Hei
Tuota olen miettinyt itsekin jo vuosia. Minkälaisen kiusan kohteeksi olet joutunut?
Suomessa tuli laki parivuotta sitten jonka mukaan kiusaaminen ja vainoaminen ovat rangaistavia tekoja. KIusaajan saaminen oikeuden eteen onkin sitten ihan eri asia. Kiusaamisesta ja vainoamisesta pitää olla todisteet jotta siitä voisi hakea rangaistusta.

OLen samaa mieltä kanssasi siitä että jatkuva henkinen pahoinpitely on verrattavissa raiskaukseen. Mielestäni on henkinen pahoinpitely jossakin määrin pahempi kuin fyysinen koska se on vaikea todistaa tapahtuneeksi. Uhrin on vaikea ymmärtää tapahtunutta ja ylipääseminen saattaa olla mahdotonta ja jos se vielä kokoajan toistuu niin tuloksena saattaa olla uhrin mielenterveyden järkkyminen.

Kiusaajani haki oikeudessa minulle tuomiota asiosita joita en ollut tehnyt, ja kun hän hävisi jutun niin kiusa paheni entisestään jolloin tein itse poliisi-ilmoituksen jatkuvasta häirinnästä ja yrityksestä maineeni pilaamisesta, jopa ystävieni häirinnstä, Silloin kysyi poliisi että jos suostun sovitteluun. Tottakai olisin suostunut mutta kiusaajani ei. Koska hän ei omasta mielestään ollut tehnyt mitään väärää.
Tilanne on nyt rauhoittunut, mutta kärsimäni paha ei unohdu koskaan.
Se vielä että näillä ihmisillä on hovi joka pitää asioita vireellä kokoajan, hovi ei annakaan unohtaa. Menetin tarjotun työpaikan syksyllä juuri noiden hovin levittämien juttujen vuoksi. Siitä seurasi järjetön uupumus. Olen nyt työkyvyttömyys eläkkeellä.
Pahat ihmiset pystyvät pilaamaan elämän.

Voisithan sinäkin yrittää tuota sovittelua. Nyt kun lakikin on muuttunut niin ehkäpä virkavallalla valtuuksia vaatia osallistumista. En tiedä tämänhetkistä tilannetta tuossa, koska en itse ole jaksanut enää yrittää uutta sovittelua.
Ehkä palstalaiset täällä osaisivat kertoa miten asiassa pitäisi edetä.

"Olen samaa mieltä kanssasi siitä että jatkuva henkinen pahoinpitely on verrattavissa raiskauksen. .."

Itse olen siis myös samaa mieltä tuosta, juuri se on ongelmallista kun et voi mitään todistaa. Jatkuva epäjohdonmukainen käytös toisen puolelta "hajottaa pään" eli aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia. Esimerkiksi kun jostain asiasta alat jutella ja penätä oikeuksiasi kysyen että miksi toinen käyttäytyy huonosti ja ala-arvoisesti sinua kohtaan. Vastaus on välttelyä, piittaamattomuus tai sitä mitä sain kokea eli"kuvittelet", olet "vainoharhainen". Sitten ei kohta enää tiennyt mikä oli totta ja mikä ei. Toinen väitti toista, asiat vaikuttivat/olivat toisin kuin mulle väitettiin ja koko ajan oli epätodellinen olo että jokin on pahasti pielessä. Lopulta asiat olivat niin sekaisin että olin valmis itteni tappamaan. Ahdistus valtava!

Ainut todiste omalla kohdallani oli mielenterveyteni järkkyminen ja se onkin ollut paras todiste,koska eron jälkeen oloni on kohentunut lähes normaaliksi. Ainut ongelma on että kaikki muistuu ja palaa mieleen hetkittäin, on vaikea luottaa kehenkään. Jostain mielen syövereistä hetkittäin pulahtaa pintaan lauseita joita mulle on sanottu,millaiseksi mua on haukuttu. Vaikeina hetkinä melkein jo taas kuuntelen niitä...mutta periksi ei anneta. Minä vielä nujerran kiusaajani mielestäni lopullisesti. Prosessi vaatii aikaa mutta uskon sen onnistuvan kun näin pitkälle jo olen päässyt. Joku lukija voi nyt ajatella että mulla on skitsofrenisen oireita, ei todellakaan. Fyysinen ero kiusaajasta olikin se helpoin teko loppuviimeksi, siitä alkoi melkoinen savotta jossa edelleen tarvon. Nykyään tarvon jo hymyssäsuin. Luulen että tällaisten ikävien ihmisten kohtaamiseen pätee vain yksi neuvo, on muutettava omaa suhtautumista (koska he eivät muutu)...

Mietin vielä tuota "haluaisin että tällaiset ihmiset joutuvat julkisesti vastaamaan teoistaan..." Se olisi varmasti paras konsti muttei sekään takaa sitä että ymmärtävät tekonsa, syy saattaa kuitenkin löytyä muista, ei itsestä. Käsittääkseni minnesotahoidossa käytetään alkoholismin hoidossa tämän tyylistä mallia. Korjatkaa jos olen väärässä. Tässä mallissa alkoholismista kärsivä/toipuva joutuu itseään puolustelematta kuuntelemaan kuinka lähipiiri on kärsinyt hänen käytöksestään/juomisestaan yms. Tuloksista en tiedä...

Narsistilla tämä ei auta, koska ei tunne pahaa oloa tekemisistään empatian puutteen vuoksi. Osaavat myös valehdella salamannopeasti uuden valheen jos jää edellisestä kiinni. Myös häpeän tunne puuttuu. Julkinen nöyryytys vain lisää narskun raivoa. Ei taida olla konstia jolla narskun saisi palautettua ns maan pinnalle. Varmaan pahin rangaistus olisi kunnon rahallinen korvaus uhrille ja tiukka ikuinen lähestymiskielto. Narsku kun on niin tarkka omistaan.
Tervassa ja höyhenissä pyörittely voisi tehota

Siis mun narsku myös harrastaa kotirauhan häirintää ja omasta mielestään tietysti oikeutetusti. Ei auta edes poliisit, kun ei usko niitäkään. Narsku ei välitä edes viranomaisista.

TÄytyy jälleen kerran todeta että pahan suuta ei tuki edes laki. Fyysiseen pahoinpitelyyn voi hakea tuomiota mutta saako sitä. Pitää olla todella vahvat todisteet että siinä onnistuu. Henkisen väkivalta on vaikeampi todistaa. Sillä hän joka uskaltautuu todistaan jatkuvan henkisen väkivallan tapahtuneeksi joutuu itse hyökkäyksen kohteeksi.Kuka uskaltaa asettua maalitauluksi?

Olen itse miettinyt samaa monesti.

En haluaisi olla se joka oli se hullu, että toinen lähti, vaan minä olin se joka laitoin hänet lastensuojelun kanssa pihalle, koska ei muuten saanut pois. Myös on levitetty juttuja, että kyselen kaupungista huumeita. yksinhuoltajalle tuollaiset huhut voi olla kohtalokkaat. Huhupuheita ei voi todistaa mitenkään todeksi.

On käynyt mielessä, että julkaisisinko lastensuojelusta saamani pöytäkirjat, missä näkyy kaikki poliiseille soitot yms. joista vaan pyyhkisi nimet pois. Kyllähän kaikki tietäisi kenestä siinä on kyse, mutta varsinaista lakia ei pitäisi rikkoa, koska nimiä ei ole laitettu.

Koitan ajatella, että paras kosto on että jatkan elämää. Kyllä hänelle pilkka omaan nilkkaan tulee.

Kyllä se hullulta tuntuu, toista saa kiusata ja häiriköidä vaikka kuinka paljon ennenkuin siihen puututaan. Narsku sai hovinsa nyt viestittelemään mulle ja uhkailemaan oikeudella yms. Itse narsku käy oven takana hakkaamassa ovea ja on saanut hovin uskomaan, että hän voi näin toimia. Missä on terve järki