KESKUSTELUFOORUMI

Hei
Olen ihan uusi täällä palstalla. Minä olen 45-vuotias, kahden lapsen yksinhuoltajaäiti. Molemmat lapseni ovat vammaisia ja tarvitsevat paljon tukea ja toinen vuorokauden ympäristä valvontaa. Viikko sitten isäni, joka on ollut tukeni ja lasten turvana ja aina auttanut minua, sai aivoverenvuodon. Äitini on se jolla luultavasti on narsistinen persoonallisuushäiriö. Vanhempieni luona asuu siskoni lapsi, joka on huostaanotettu huumeriippuvaiselta siskoltani. Perheessä asuu myös pikkuveljeni, joka myöskin on vaikeasti vammainen.

Tähän asti olemme kaikki selvinneet kun isäni on ollut sovittelevana osapuolena jos on syntynyt riitoja. Monta kertaa olen katkaissut yhteyden äitiini, mutta koko ajan tapaillut isääni. Nyt äitini laittoi välit poikki kun olin puhun siskoni lapsen kanssa siitä kun hän haluaisi pois sieltä (mun äidin luota). Seurauksena oli että äitini oli saanut udeltua häneltä mitä oltiin täällä keskusteltu. Siskoni lapsi on kokenut ihan samalaisen lapsuuden vanhempieni luona kuin me lapset, eli lapsenlapsia kohdellaan yhtä huonosti äitini puolelta. Tänään äitini soitti poliisit heille kun yritin hakea isäni tavaroita sieltä ja viedä pyynnöstä sairaalaan.

Lastensuojeluun on tehty ilmoitus (kolme eri henkilöä ovat ottaneet sinne yhteyttä). Onko muita ohjeita kuin olla pitämättä yhteyttä sinne ja odotella sosiaaliviranomaisten toimia?

E.S.

Mistä sait tietää, että lastensuojeluun on oltu yhteydessä? Tarkoititko, että sinusta on tehty lasu vai äidistäsi? Anteeksi tuo jäi epäselväksi.

Hänen hoitamasta lapsesta tehty LASU. Sosiaaliviranomaiset eivät vaan ymmärrä asian vakavuutta.

No ei varmasti, kun narskut on niin taitavia puhumaan
Hyvä esimerkki se Eerikan tapaus. Hankala tilanne tosiaan.

Olen melkein hajoamispisteessä. Äitini syyttä minua siitä että isäni sairastui (sai aivoverenvuodon). Hän haukkuu minua siskolleni, veljelleni, sukulaisille, tuttaville. En edes viitsi yrittää ottaa häneen yhteyttä koska tiedän ettei se johda mihinkään muuhun kuin uusiin ongelmiin. Mitä tässä kannattaisi tehdä? Yritän saada isäni ottamaan avioeron (hän on usein valitellut minulle miten vaikeaa ja stressaavaa on asua narsistisen äitini kanssa). En halua että hänen paranemismahdollisuudet vähenevät/katoavat äitini takia.
Miten tukea isää? Miten saan hänet tajuamaan ettei voi elää äitini kanssa jos haluaa vielä nauttia elämästä? Tällä hetkellä isä on magneettikuvauksessa taas kun oli tänään käyttäytynyt sekavasti. Ja taas kaikki syyt laitettiin minun kontolleni.

Toista ei oikein pysty saamaan tajuamaan puhumalla, itse pitää kokea olevansa siinä pisteessä, että tekee ratkaisevan askeleen. Raskasta varmasti katsoa vierestä, mutta ei siinä oikein muuta voi . Voimia!