Miksi en jätä narsistista miestä?

[Simpukka]

Olen seurustellut yli kaksi vuotta narsistisen miehen kanssa. Tiedostan ja ymmärrän järjellä, että suhde pitäisi lopettaa - heti. Olen tiennyt sen jo kauan. Tunteella en kuitenkaan pääse samaan lopputulokseen. Olen rakastunut. Miehellä on hyvät hetkensä, jolloin hän on ihana. Mutta narsistisia oireita on paljon. Suhde on kuin vuoristorata. En ole täysin alistunut. Olen alkanut pitää puoleni. Jatkuva riitely on kuitenkin todella stressaavaa ja pelkään sairastuvani joko fyysisesti tai psyykkisesti. Univaikeudet, masentuneisuus ja ahdistus vaivaavat. Olen riippuvainen hänestä ainoastaan psyykkisesti. Meillä ei ole yhteistä kotia, lapsia tai omaisuutta. Minun ei ole tarvinnut pelätä fyysistä väkivaltaa. Tiedän, että on turha odottaa hänen muuttuvan. Olen hankkinut paljon tietoa aiheesta, mutta se ei tunnu minua auttavan.

En ymmärrä itseäni. Miksi en tajua jättää häntä? Se ei vaatisi muuta kuin oman päätökseni. Jostain syystä en kuitenkaan siihen pysty. Enkö halua? Hävettää. Monilla on paljon vaikeaempaakin.

Onko joku päässyt tämän kaltaisesta tilanteesta eteenpäin ja miten? Otan kaikenlaiset vinkit ilolla vastaan!

Avustanne etukäteen kiittäen ja voimia kaikille toivoen <3

Nimim. Toivotonko

[Venica]

Jossakin vaiheessa sitä saa vaan tarpeekseen. Ainakin minä sain.

Ehkä sinulle ei ole vielä tullut mitta täyteen? Mitä hänen pitäisi tehdä, että se tulisi? Lyödä? Pettää?

[Simpukka]

Kiitos Venica! Hyviä pointteja. Ehkä olen juuri noita asioita odottanut, mutta vähempikin pitäisi riittää. Luin myös tarinasi, jonka aiemmin kirjoitit. Ehkäpä psykoterapia voisi olla hyvä ajatus.

[Surusydän16]

Se on se rakkaus. Silmät on alkaneet aueta, mutta ei vielä riittävästi. En halua kuulostaa julmalta, enkä ilkeältä, vaikka siltä tämä saattaa tuntua, narsisti ei rakasta sinua, ei nyt, ei koskaan. Siihen ei narsisti kykene. Sinun rakkautesi ei paranna häntä, eikä muuta paremmaksi. Hän tulee aina ja ikuisesti imemään sinusta kaiken mitä irti saa, itsenäisyyden, oman arvon tunnon, itsetunnon, kaiken. Lue paljon ja lue muiden kokemuksia, silloin näät mikä on teidänkin tulevaisuus. Eräs narsistin uhri sanoi hyvin, kun on lukenut muiden tarinoita, tuntuu kun me kaikki oltaisiin oltu saman ihmisen kanssa. Narsistit on kaikki lähes samanlaisia tietyissä asioissa. Älä anna hänen satuttaa sinua enempää, olet liian arvokas hänelle. Voimia mitä ikinä sitten päätätkään, jäädä tai lähteä <3

[Simpukka]

Kiitos viestistäsi Surusydän16! Niin kai asia tietysti on. Hyvä, että sanot suoraan - se on parasta. Periksi en anna - taistelen, jotta jonain päivänä pääsen irti.

Kiitos teille tuestanne! <3

Voimia kaikille kevääseen!

[Surusydän16]

Hyvä Simpukka, löydät sen voiman vielä itsestäsi <3. Kukaan muu ei elä sinun elämääsi, joten tiedät itse parhaiten kun on oikea hetki. Muista, olet upea ihminen ja ainutlaatuinen, ansaitset vain parasta <3. Voimia!

[Simpukka]

Kiitos!! <3

[Lyylikki]

Olen itse samassa tilanteessa, kymmenen vuotta takana. Viidennen kerran lähdin ja päätin, että enää en palaa. Tapasin kohtalotoverin, joka on nyt auttanut minua, saan soittaa ja purkaa sydäntä ja senhetkisiä tunteita. Helppoa se ei ole. Nyt uskon, että en enää rakasta häntä, vaan olen läheisriippuvainen, riippuvainen siihen hyvään ihmiseen, jota ei oikeasti ole olemassakaan. Kuukausi takana, nyt hän alkaa kietoa minua taas koukkuunsa, viestit muuttuvat ystävällisiksi ja kutsuviksi. En vastaa, enkä mene. Olen kokenut fyysistä väkivaltaa, mutta vielä enemmän sitä henkistä, minkä narsisti taitaa. Se tappaa sielun, ollaan vahvoja ja tuetaan toisiamme ystävät.

[Simpukka]

Hei Lyylikki! Kiitos viestistäsi! Kymmenen vuotta on pitkä aika. Koen samankaltaisesti, että olen rakastunut siihen hyvään puoleen hänestä, joka välillä näyttäytyy. Jonka toivoisin hänen koko ajan olevan - turhaan. Onko sitä puolta olemassa vai onko se täysin teeskenneltyä - sitä en osaa hänen kohdallaan sanoa. Vaikka se olisikin olemassa, hänessä on myös se toinen puoli - ja sehän on liikaa. Onko kohdallani kyseessä rakkaus vai läheisriippuvuus - vaikea sanoa sitäkään. Pelottaa jo valmiiksi se, että kun joskus pystyn oikeasti lähtemään palaan takaisin. Uskomaton tunnekoukku. Ole luja! Tällä kertaa onnistut!

[Surusydän16]

Lyylikki, pysy lujana <3
Narsisti ei muutu ja kaikki on teeskentelyä jotta saa sinut palaamaan. Älä lue viestejä, poista ja mielummin estä, puhelut ja tekstarit. Nyky puhelimissa se on mahdollista. Voimia!