KESKUSTELUFOORUMI

Hei,
Minulla on takana 15 vuoden avioliitto narsistin kanssa plus terapiat seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa sekä narsistien
tukiryhmässä ja itkua takana varmaan 500 tuntia. Kuvittelin, että se oli siinä: en enää halua rypeä kuraojassa vaan menen
eteenpäin. Helpommin sanottu kuin tehty.
Kävi sitten niin että ihastuin (10 v erosta) erääseen mieheen ja jonkin ajan päästä sain ihastumiselleni vastakaikuakin.
Yllätyin itsekin omaa käytöstäni, vastakaiku ei ollutkaan mieleeni vaan lähdin pakenemaan takavasemmalle. Itsetuntoni
on sen verran nollilla, että en arvosta itseäni, olen yhä sama vanha mitätön, ruma ja kenties mitä ja kehonkuvani on vääristynyt. Narsistin sanat ja
teot ovat jättäneet pysyviä arpia.
Harmittaa kun kohteeni on mitä suloisin ja kiltein (ainakin muutaman kerran tapaamisen jälkeen; olen tavannut hänet vapaa-ajan harrastusten
merkeissä, siis ihan vaan small talkilla mennään) mutta nyt tuntuu siltä että en voi antaa suhteen mennä pidemmälle. Olen jotenkin ihan
sekopäinen pelkästä ajatuksesta että suhde etenisi pidemmälle. Eihän kukaan voi ihastua minuun puhumattakaan rakastumisesta. Olen vain
tällainen mitätön tallaaja.
Miten tästä eteenpäin? ONko kellään kokemuksia? Minulla ei ole varaa psykoterapiaan.
Kaikkea hyvää teille kaikille ja aurinkoisia kevätpäiviä t. minä vaan

Hienoa kun olet uskaltanut ihastua ja sinuun on ihastuttu! Jos tyyppi vaikuttaa kunnolliselta niin tutustu ihmeessä! voihan sanoa sitten kun on tutummaksi päässyt, että haluat tutustua ihan rauhassa. Anna aikaa itsellesi, ja jos tyyppi on oikeasti susta kiinnostunut niin hän antaa sulle tilan miettiä rauhassa. Kuuntele vaistoasi. Mitä sinä haluat ja mitä tämä toinen haluaa?
Hassua, mietin itse juuri samoja asioita, vaikka ei ketään varteenotettavaa kiikarissa olekaan tällä hetkellä.
Miten uskaltaa uuteen suhteeseen? Mitä jos en kelpaa enää kellekkään? Tukiverkkoa kaipaa, ihmisiä, jotka ymmärtää tätä sekoilua, jota kaikille ei edes kehtaa kertoa..

Kyllä kelpaat, juuri sinuna ja niine kokemuksinesi joita sinulla on. jollekkin sinä voit olla se kaunein ihminen maan päällä, vaikka eksäsi olikin toista mieltä!Uskalla unelmoida ja yrittää!Uskalla elää,sillä pahin mitä olet elämässäsi kokenut, on jo takana! Minä koitan täällä samaa.. : )

Kiitos tuesta ystävä
Enpä ole edistynyt missään yhtään piirua... Niin se vaan taitaa olla että (en ole enää nuori) naisen ei sovi tehdä
minkäänlaista aloitetta ja siitä sitten koko kroppa kärsii. Olen ehkä rakennellut asioita omassa päässäni, mitään ei
romanttisella rintamalla tapahdu, samaa small talkia... Nyt taidan olla vähän alamaissa kun asiat eivät edisty.. Jotain
kivaa kuitenkin kun lumi alkaa sulaa ja kevät tulla jollottaa vaikka sosiaaliset taidot ovatkin hukassa, narsisti
kun sai eliminoitua ystävät ja melkein sukulaisetkin pois kuvioista, niitä olen nyt sitten yrittänyt kalastella takaisin..
Puuroista tämä minun tarinani, anteeksi. Saan voimaa Petri Laaksosen laulusta "Tuleen jäin" (on mestarit tän sirkuksen
klovninsa hyllyttäneet, on maskinsa naurusuisen sulattaneet kyyneleet, tuleen jäin kentillä onnekkaiden, eteenpäin päässytkään en, maa kuitenkin on radallaan, joka kierroksellaan se saa minut rauhoittumaan.. Tämä kappale rauhoittaa. Iloisesta maalaistytöstä on tullut kyyninen, vieläkin tuntuu'
joskus siltä että iloiset asiat eivät ole mun juttuni. Mistä löytäisin ihmisen joka pitäisi kädestä kiinni, se riittäisi minulle . Kiitos kaikille lukijoille ja hyvää pääsiäistä

... jatkan vielä. Myös Petri Laaksosen kappale "Minä toivoisin niin". Rakentelen pilvilinnoja ilman kohdetta, heh . Kai se on oltavakin
näin... en tiedä. Jaksamisia etsimiseen, ei tuu kotiin kukaan, sen olen huomannut

Ihastuminen on ihanaa ja sen merkki, että olet kuitenkin valmis menemään eteenpäin! Kun vain uskallat ottaa sen ensimmäisen askeleen ❤
Luottamus tulee ajan kanssa ja sen toisen ihmisen on ansaittava se. Ei keneenkään tarvitse luottaa etukäteen. Kannattaa uudessa suhteessa olla rehellinen ja kertoa, että on ollut vahingollisessa suhteessa ja tarvitset aikaa luottamuksen kehittymiseen. Jos toinen ei tätä ymmärrä, niin ei ole sinun arvoisesi.
Olet uuden elämän kynnyksellä, nyt on aika hypätä yli, tsemppiä ja voimia sinulle ❤❤❤❤❤

Kiitos, ihanat ihmiset
Tiedän, että minun pitäisi myös ottaa askeleita eikä vain toisen osapuolen. Jos odotan ja odotan menetän ehkä kaiken. Epäusko iskee vähän väliä, ei tää oo totta, ei minulle tällaista tapahdu ... Vaatii hurjasti rohkeutta ottaa askeleita eteenpäin ja jättää ottamatta ne kaksi taakse hetikohta.
Yhtä tunteiden vuoristorataa. Kiitos kannustuksesta

Rohkeutta se vaatii ❤.
Jos ensin vaikka pikkasen varvasta käyttää kynnyksellä, siitä se lähtee. Askel kerrallaan ❤

Hei,
"Vaikka menneisyys kummittelisi mielessäsi, voit joka aamu herästessäsi muistaa, ettei sinun tarvitse olla oman onnesi käsijarru. Tiedätkö, että ainoa joka kärsii, olet sinä itse. Tiedätkö, että voit valita, mihin arjessasi keskityt. Ihan jokaisena aamuna". Tämä ote pääsiäiseksi lainaamastani kirjasta Sisäinen minä, uusi elämä eron jälkeen. Olen yrittänyt paukuttaa päähäni optimismia "sinä olet timantti" jne. Päätin että lähden uudelleen narsistien tukiryhmään sillä en sittenkään ole käsitellyt asiaa loppuun vaikka niin kuvittelin, uusi orastava mahdollinen suhde laukaisi paljon negatiivisia tunteita, joita pitää käsitellä. Jaksamista ja voimia kaikille teille !