Mikä vaivaa faijaa?

[jaffa86]

Hei!

Kerron vähän taustaa;Elikkäs työskentelen hänen firmassa (koulutus eri alalle) mutta ns. oppimalla oppinut rakennusalan hänen kauttaan. Olen ruvennut jo jonkun aikaa miettimään onko isäni narsisti vai mikä? Hän on aina olevinaan oikeassa vaikka ei välttämättä olisikaan,hänellä on ainut oikea työtapa miten pitää tehdä (vaikka lopputulos olisikin hyvä tällä mun toimintatyylillä),hän syyttelee esim.työkalut häveyksissä vaikka olisikin hänen omilla jäljillä jnejne. Erittäin harvoin myöntää (nykyisin tosin enemmän olevansa väärässä jossain asiassa). Hän on myös erittäin hermostunut ja saa välillä todella naurettavasti pienestä asiasta ihme kohtauksia,vaikka jos joku asia ei onnistu kerralla,eli hänellä on todella huonot hermot. Väittää että hermostuminen johtuu selkäkivuista sekä siitä että nukkuu öisin huonosti. Oon myös huomannut töissäkin sen ikävän asian että puhuu välillä paskaa ja mustamaalaa ihmisiä seläntakaja sekä nostaa itseään useasti jalustalle toisten edessä.
Hän on entinen alkoholisti,ollut tosin jo reilu 10vuotta "juomatta". Tai no ottaa ollutta sillon tällön nykyisin. Ollaan monta kertaa otettu asiasta yhteen kun rupeaa suorastaan *ituttamaan se käyttäytyminen,vähän aikaa on oikein ystävällinen sen jälkeen kunnes taas vanha luonne palaa vähän kerrassaan takaisin.
Moni varmaan miettii miksi et vaihda työpaikkaa,no se ei ole ihan itsestään selvyys tässä tässä taloustilanteessa.Mulla on vaimoni kanssa asuntolaina maksettavana jne jne. Mitä olette mieltä tilanteestani? Todella raskasta toi on kyllä..Vai onko toi ihan normaalia kuitenkin jos isän kanssa tekee töitä? (Tulee sanottua ajattelemattomia kun on oma poika kyseessä)?
Onko kellään antaa hyviä vinkkejä miten pärjään ton *ulkun kanssa? Oon sitä myös miettinyt,että toivottavasti itse en rupea ikinä käyttäytymään samalla tavalla vaimoani ja/tai joskus tulevia lapsiani kohtaan.

Kiitos asiallisista vastauksista ja hyvää kevättä

[jaffa86]

Sit tänään aamulla se rupesi huutamaan et työpiirrustuksen on hävinnyt,ettei kahden jampan tarvii jatkossa niitä mittoja työkohteista ottaa,ite otin ja hän kirjas. Sillä on varmaan 15 eri työkansiota mitkä on aina ihan sekaisin ja hukassa. Kuulemma reilu puol tuntia oli aamulla ehtinyt niitä työkohteen mittoja. Ite kun pääsin töihin ja sain aamukahvit,löysin tarvittavat mitat parissa minuutissa kansiosta. Ei minkäännäköisiä pahoitteluja syytöksistä tai mistään.
Itelle tuli sellainen olo,et ois tehny mieli nakata käkättimeen et oppis käyttäytymään kun aikuiset ihmiset.

[Surusydän16]

Tuosta on vielä vaikea sanoa onko narsisti vai muuten vaan itsekäs mulkero. Narsistisia piirteitä kyllä tuosta löytyi, mutta nuo ei yksistään tee ihmisestä narsistia.
Kannattaa lukea tuo narsistin määritelmä narsistien tuki ry:n sivuilta. Se on aika kattava.
Yleensä lapset ovat kärsineet narsisti vanhemmasta koko ikänsä, onko sinulla lapsuudesta huonoja muistoja isästä? Välinpitämättömyyttä, haukkumista, alistamista,mitätöintiä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa yms.

[jaffa86]

Kaikkea edellä luettelemaa löytyy kyllä lapsuudesta. Lueskelin sen narstin tunnusmerkit osion läpi ja aika pitkälti vaikuttaa isän käytös sopivan tuohon.
Miten tollaisen ihmisen kanssa sitten tulee toimeen ja pärjää jos pitää töitä tehdä yhdessä?
Onko kellään antaa vinkkejä miten suhtautua ja toimia?
Sen olen huomannut että hänen seurassa en pysty olemaan oma itseni. Ei jotenkin oo hirveästi puhuttavaa ja tulee päivän mittaan hiton väsynyt olo. Muuten minulla on paljon kavereita ja olen aika sosiaalinen itse luonteeltani.

[Surusydän16]

Suoraan sanottuna, ei mitenkään! Narsisti on energiasyöppö. Mikään ei riitä narsistille, koskaan et ole riittävän hyvä vaikka mitä tekisit. Hän keksii aihetta mistä haukkua ja valittaa. Narsistin seurassa yrität ja yrität, kunnes kulutat itsesi loppuun.
Suosittelen katselemaan muita töitä kaikessa hiljaisuudessa ,joskus varmasti tärppää. Narsistin jutut pitää antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Täytyy ymmärtää, että narsistille ei mikään riitä, sen ei saa antaa viedä itseluottamusta ja omanarvontuntoa. Narsisti lyttää sinut maan rakoon jos annat sen tehdä. Riitely narsistin kanssa on turhaa ja syyttely saa narsistin heti sotajalalle.
En usko, että maailmassa on ketään joka tulee oikeasti narsistin kanssa toimeen.
Narsistista ihmistä on meidän normaalien vaikea ymmärtää, se kylmyys, empatian puute, raivoaminen, aggressiivinen käytös pikku asioista, toisten syyttely, itsensä korostaminen ja asioiden vääntely. Narsisti on valmis menemään vaikka kuinka pitkälle, ettei tarvitse itse antaa periksi tai myöntää mitään.
Paljon voimia sinulle!

[jaffa86]

Mielenkiinnosta kysyn onko narsisti kokoajan mulkvisti vai voiko olla että on pitkiäkin aikoja normaali? Töissä on pitkään mennyt hyvin vaikka isän seurassa vähän onkin raskas olla mutta ihan viimeviikon aikana rupesi taas tuntumaan siltä et täytyy lähteä jonkun kanssa asiaa puimaan.

[Surusydän16]

Kyllä niillä on hyviäkin vaiheita, sillä ne pitää ihmiset hyppysissään. Vähän aikaa jaksavat mielistellä kunnes taas palaavat omaksi itsekseen.

[Simpeli]

Moikka, sama tilanne täällä. Ja siis se että narsismista epäilen isää, yleensä se näyttää olevan äiti jota epäillään narsismista.

Tota, mietin että jos tässä on kyseessä vasta epäilys, niin sulla varmaan on kaksi vaihtoehtoista toimintatapaa - riippuen siitä kuinka täynnä olet tätä hänen käytöstään. Joko niin että alat etsiä töitä, muttet sano mitään, tai alat etsiä töitä ja samalla koitat jutella hänelle tästä käytöksestä.

Tämä on se tärkeä seikka: narsisti ei muutu. Jos juttelet hänelle siitä että hänen käytöksensä on kohtuutonta/satuttavaa/ saa sut ahdistumaan tai tuntemaan että et ole oma itsesi kun pitää koko ajan varoa, niin miten hän reagoi? Syytteleekö sinua? Koittaako selitellä jotenkin? (Ja jos koittaa, niin onko se enempi siksi että on vaan nolo, vai eikö osaa myöntää että oma vika?) Ja kaikken tärkeintä - muuttuuko käytös?

Jos ei myönnä mitään ja käytös pysyy samana, niin ehdottomasti kannattaa vaihtaa työpaikkaa, oli narsisti tai ei. Muutenkin musta sun kannattaisi alkaa etsiä heti. Eihän sitä tarvii sitten ottaa vastaan jos sellaisen saa. Tulee vähän rentouttakin siihen työnhakuun ja haastatteluihin kun ei ota niin tosissaan.

Mutta joo. Olen itse juuri tässä "prosessissa", eli kerroin isälle ensi kertaa kunnolla ja suoraan miten satuttavaa hänen käytöksensä on (olen yrittänyt ennenkin mutta se on tosi vaikeaa kun toisella on selitys kaikkeen!) ja odottelen miten käy/vaikuttaako käytökseen. Eli samassa jamassa. Jos haluat jutella asiasta lisää, niin postaa tänne, olisi kiva nähdä enemmän keskustelua just näistä ehkä-narsisteista. Oman syyllisyydentunteen ja ahdistuksen keskellä on jotenkin tosi vaikea vaan katsoa sitä piirteiden listaa narsistien tuki ry:n sivuilta ja muka jotenkin objektiivisesti päättää et onko se narsisti vai ei, kun itselläkin on tässä vuosien varrelta kertynyt vaikka mitä kiukkua ja kaunaa.