Voiko julkinen piereskely viitata narsismiin?
Lähetetty: 20 Elo 2017, 00:32
Tiedän, huvittava aihe, mutta tuli mieleeni kun joku aika sitten tapasin uuden narsistilta vaikuttavan ihmisen ja hän teki tätä aivan kuin yksi toinen narsistiksi tulkitsemani henkilö. Voisiko piereskely olla tapa tavallaan alistaa muita ja osoittaa omaa ylemmyyttään. Tyyliin "olet vain sen arvoinen että saat haistaa paskani". Tekisikö terve ihminen piereskelystä ohjelmanumeron? Se on toki varma tapa saada välittömästi ohjattua ryhmän huomio itseensä. Tietenkin narsisti miettii tarkkaan missä ryhmässä ja ympäristössä tätä voi tehdä ja milloin.
Vastaavia omaa ylemmyyttä ja muiden alemmuutta osoittavaa toimintaa voisi olla kenties omalla lusikalla ruuan antaminen lapselle tai että tarjoaa kerran itse haukkaamaansa pullaa heille (ja vetää sitten pois saaden lapsen itkemään) tai työntää hikisukkansa vauvan tutkittavaksi. Ja nyt ei puhuta siis lasten vanhemmista vaan muista tutuista tai lähisukulaisista.
Onko kukaan huomannut vastaavaa?
Itseäni kiinnostaa suuresti narsistien suhtautuminen lapsiin. Jostain luin, että esimerkiksi narsistit eivät siedä alkuunkaan lapsia koska lapset pääsevät kuin koira veräjästä kaikesta narsistisesta käytöksestä (kun taas he itse usein joutuvat siitä vastuuseen) ja samalla lapset vielä vetävät muiden läsnäolijoiden huomion itseensä pois narsistista.
Vaikka minun puolisoni on enemmän epävakaa kuin narsisti, niin väistämättä tulee mieleen että alkoiko suhteemme alamäki siitä kun minä aloin laittaa lapset hänen edelleen (hänen mielestään). Niin kauan kuin hän imetti, vauva oli osa häntä, jatke. Kun minä hoidin vauvaa, vaimoni tunsi että hoidan häntä. Mutta kun pienokainen täytti 1 vuotta ja aloitti itsenäistymisensä, siinä vaiheessa kaikki alkoi mennä syöksykierteellä alaspäin hänen käytöksessään.
Vastaavia omaa ylemmyyttä ja muiden alemmuutta osoittavaa toimintaa voisi olla kenties omalla lusikalla ruuan antaminen lapselle tai että tarjoaa kerran itse haukkaamaansa pullaa heille (ja vetää sitten pois saaden lapsen itkemään) tai työntää hikisukkansa vauvan tutkittavaksi. Ja nyt ei puhuta siis lasten vanhemmista vaan muista tutuista tai lähisukulaisista.
Onko kukaan huomannut vastaavaa?
Itseäni kiinnostaa suuresti narsistien suhtautuminen lapsiin. Jostain luin, että esimerkiksi narsistit eivät siedä alkuunkaan lapsia koska lapset pääsevät kuin koira veräjästä kaikesta narsistisesta käytöksestä (kun taas he itse usein joutuvat siitä vastuuseen) ja samalla lapset vielä vetävät muiden läsnäolijoiden huomion itseensä pois narsistista.
Vaikka minun puolisoni on enemmän epävakaa kuin narsisti, niin väistämättä tulee mieleen että alkoiko suhteemme alamäki siitä kun minä aloin laittaa lapset hänen edelleen (hänen mielestään). Niin kauan kuin hän imetti, vauva oli osa häntä, jatke. Kun minä hoidin vauvaa, vaimoni tunsi että hoidan häntä. Mutta kun pienokainen täytti 1 vuotta ja aloitti itsenäistymisensä, siinä vaiheessa kaikki alkoi mennä syöksykierteellä alaspäin hänen käytöksessään.