Sivu 1/1

Apua

Lähetetty: 23 Joulu 2017, 21:18
Kirjoittaja Otso
Tutustuin kolme kuukautta sitten itseäni reilusti nuorempaan mieheen. Olen itse sosiaali-ja psykiatarinanammattilainen ja hän ” tuntui tutulta ” ensi tapaamisesta lähtien. Ihastuin, suorastaan hullaannuin häneen melko nopeasti ja hän antoi ymmärtää olevansa erittäin onnellinen kanssani. Hän puhui ystävilleni ja lapsilleni kauniisti minusta ja miten hänen elämänsä oli parantunut tavattuaan minut. Tapaamiset ja yhteydenotot sujuivat aluksi aina hänen ehdoillaan. Erakko kun kertoi olevansa.
Pian suhteemme ongelmaksi ainakin minun mielestäni muodostui se että itse halusin toisiimme sitoutunutta suhdetta ja hän sanoi suoraan haluavansa lapsia. Lastensaamiseen olen liian vanha. Niin ja tämä mies on kaikenlisäksi lestaadiolaisperheestä eikä ole seurustellut kovinkaan mainittavaa ajanjaksoa aiemmin. Mitä enemmän olen ollut häneen yhteydessä, sitä enemmän hän vetäytyy. Mutta sama on myös toisinpäin. Olimme pari viikkoa ilman yhteydenpitoa ja oli suorastaan ”hulluna” minuun. No tulipa tästä sekava kirjoitus. Tiedän etten saa tästä suhteesta sitä mitä itse haluaisin; yhdessäoloa rakkaan ihmisen kanssa, mutta silti en pysty jättämään häntä taakseni. Tunnen saaneeni hänen pahan olon itseeni kun taas hän on voimaantunut ja voi jatkaa matkaa eteenpäin.

Re: Apua

Lähetetty: 24 Joulu 2017, 07:05
Kirjoittaja Otso
Niin onko kenelläkään kokemusta suhteesta lestadiolaisen (perhetausta,ei itse aktiivinen ) kanssa tai itseään miltei parikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa? Millaista on/oli?

Re: Apua

Lähetetty: 27 Joulu 2017, 15:22
Kirjoittaja Jumissa
Kokemusta ei ole lestadiolaisesta,mutta reilusti nuoremmasta on. Hän oli yleisesti vastaan kaikkia uskontoja( välillä kyllä ihan kaikkea muitakin elämänalueita) ja vain hänen mielipiteensä olivat oikeita.
"Huvittavinta" oli mm. Se, että hän alkoi inhota erästä hyvänä pitämätään bändiäkin, kun minäkin sitä aloin ihan vapaaehtoisesti kuunnella. :D

Re: Apua

Lähetetty: 27 Joulu 2017, 15:32
Kirjoittaja Jumissa
Lisäyksenä vielä, että hyvin sama kaava muutoin suhteen alussa, lukuunottamatta halua lapsensaannista ( hänellä on lapsi aiemmasta suhteesta)
Se "oman ajan "tarve oli vertaansa vailla n. 4 kk.n jälkeen seurustelun aloituksesta. Ja jatkui hamaan loppuun saakka , lähes 2 on-offia jatkettiin, kunnes onnekseni ehkä järkinnyin, enää ei mene läpi ne lupaukset , mitä suoltaa , kun yrittää vieläkin ajoittain vakuuttaa, kuinka tärkeä hänelle olen.
Haluaisin nähdä ensin niitä näyttöjä lupausten täytäntöönpanosta vähintään vuoden ajalta ennenkuin uskoisin. Voisi vaikka aloittaa sillä kaljan juonnin vähentämisellä/ lopettamisella. ....