Toipuminen
Lähetetty: 29 Joulu 2013, 22:33
Hei kaikki!
Vuosi takana outoa ihmistä ja suhdetta - heitin miehen ulos elokuussa. Se tavallinen tarina: nopeaa hullaantumista, sormien läpi katsomista, kunnes slimäni avautuivat. Nyt mietin, miten päästä kokonaan eroon. En enää pelkää (ei fyysistä väkivaltaa), suruakin olen jo uskaltanut kohdata. Mietin nyt, mitä kannattaisi tehdä valokuville. Olisiko hyvä, että niitä pystyy katselemaan joskus neutraalisti, vai hävittääkö kaikki (kuten tein miehen lähettämälle joulukortille)? Monella tavalla haluaisin unohtaa kaiken tapahtuneen, toisaalta olen kyllä taas oppinut itsestänikin paljon. Päällimmäisin tunne kuvia katsellessani on inho. Mitään en kaipaa tuosta vuodesta takaisin. Miten olette kokeneemmat tehneet?
Vuosi takana outoa ihmistä ja suhdetta - heitin miehen ulos elokuussa. Se tavallinen tarina: nopeaa hullaantumista, sormien läpi katsomista, kunnes slimäni avautuivat. Nyt mietin, miten päästä kokonaan eroon. En enää pelkää (ei fyysistä väkivaltaa), suruakin olen jo uskaltanut kohdata. Mietin nyt, mitä kannattaisi tehdä valokuville. Olisiko hyvä, että niitä pystyy katselemaan joskus neutraalisti, vai hävittääkö kaikki (kuten tein miehen lähettämälle joulukortille)? Monella tavalla haluaisin unohtaa kaiken tapahtuneen, toisaalta olen kyllä taas oppinut itsestänikin paljon. Päällimmäisin tunne kuvia katsellessani on inho. Mitään en kaipaa tuosta vuodesta takaisin. Miten olette kokeneemmat tehneet?