Sivu 1/1

Narsismin peittäminen toisella diagnoosilla?

Lähetetty: 31 Heinä 2018, 11:17
Kirjoittaja Ohdake
Onko muilla kokemusta tällaisesta? Narsisti selittelee henkisesti väkivaltaista käytöstään toisen sairauden varjolla. On kuulemma ammattilaisen diagnosoima mutta sitä ennen hän mukamas itsediagnosoi tuon, eli toisin sanoen tutkiskeli tarkkaan mikähän sairaus voisi sopia hänen kokemukseensa oirekuvasta. Rehvasteli vielä netissä ettei olisi koskaan saanut apua ellei olisi itsediagnosoinut tuota ensin ja siksi puoltaa kyseistä metodia. Silti vaikuttaa että hänellä selkeä yhteys milloin nämä hänen oireensa ilmenevät. Sanoo että hänellä on OCD tyylisiä oireita muunmuassa toisten suojelemisesta, seksuaalisuudesta ja vallanpitäjien korruptoitumattomuuden varmistelusta. Silti hän käyttäytyy nimenomaan kohteiksi ja uhreiksi joutuneita ihmisiä kohtaan todella narsistisesti.

Suojeltavat eivät saa puhua omasta puolestaan koska hänellä on obsessio toimia äänitorvena. Joskus noi ovat joutuneet ihan kaunistelemattoman alistamisen uhreiksi hänen toimestaan, jos ovat ilmaisseet halustaan seistä omilla jaloillaan. Minkäänlaisia auttavia eleitä ei kumminkaan tule jos uhri haluaa pärjätä itse. Eiväthän he silloin tarvitsisi suojelijaa jonka avusta olla riippuvainen.
Niinsanotut dominoivat ihmiset ja vallanpitäjät saavat välillä äärimmäistä hiillostusta osakseen ihan mitättömistä asioista joissa ongelmana vaikuttaa olevan vain se että asioita ei tehty tän yhden ihmisen mustavalko standardilla. Ja toisten ihmisten seksuaalinen painostaminen ja häiriköivä käytös on mukamas jollain hänen lapsuudentraumallaan oikeutettuja. Paitsi tietenkin jos joku muu oikeuttaisi jotain yhtä kuvottavaa lapsuudentraumoillaan, silloin hän kokee heti koko arvomaailmansa tulleen loukatuksi ja hakee kontrollia semmoisesta ihmisestä hinnalla millä hyvänsä.

Lisäksi hän ei pysty puhumaan ongelmallisista teoistaan avoimesti tai yritä muuttaa tapojaan minkä luulisi olevan ahdistuneisuushäiriöstä kärsivälle ominaista huomatessaan miten hänen tekonsa vaikuttavat muihin. Hän ei vaikuta edes pystyvän puhumaan noista asioista suoraan ja omalla nimellään. Joskus on tullut epäilys stalkkaako hän menneitä uhrejaan esiintyen jonakuna toisena jotta hän saisi vain vihjaillen rehvastella sillä mitä teki. OCD tuntuu olevan myös syy "jälkien siivoamiseen" jos hän on vaarassa paljastua nettifoorumeilla, sen sijaan että omistaisi virheensä ja häpeänsä todisteineen jos haluaisi omistaa myös asiat joista vaikuttaa haluavan tunnustusta.
Hänen tapansa eivät kerro kovinkaan puhtaista motiiveista, eikä jatkuva salailu tai tekopyhä käytöskään sitä puolla. Voiko tuollaisella henkilöllä silti olla vastaavia oireita jonkun OCD:n takia, vai epäilisittekö itsekin jotain muuta?

Re: Narsismin peittäminen toisella diagnoosilla?

Lähetetty: 07 Elo 2018, 14:42
Kirjoittaja Harmaus
En ihmettelisi jos tätäkin tapahtuu. Luo huonoa leimaa niille jotka oikeasti kärsii mielenterveysongelmista, mutta ovat harmittomia muuten tai ainakin koettavat kontrolloida niitä puoliaan joista voisi olla haittaa muille. Diagnoosit nykyään tuntuu riippuvan vähän siitäkin kuka niitä standardeja katsoo ja miten ihminen ongelmansa selittää (jollakin voi olla useampi "vakavakin" sairaus diagnosoitu yhtäaikaisesti), mutta tulee näitäkin (harmittomia) tapauksia vastaan jossa yksi ongelma ruokkii toista, yleisimpänä masennus ruokkii ahdistusta ja toisin päin. Silti voin nähdä tossa sen perus ensivaikutelmalla leikkimisen, moni yleensä olettaa OCD:sta jotain siisteys- ja organisointifriikkiä mutta harva tulee ajatelleeksi jotain narsistista ihmis shakin pelaajaa, joka yleensä tajutaan liian myöhään. On muutamia tapoja tunnistaa onko toisen mielenterveysongelmat aitoja vai tekaistuja jos haluaa olla lähemmin tekemisissä, mutta tässä tapauksessa koen ongelmalliseksi listata niitä, sillä täältä ne voi lukea kuka vain. Jos kuvio on mitä kerrot, näkisin ton myös narsistisena valtapelin pelaamisena. Onko tää itse puolustaja sitten narsisti (jolloin OCD olisi maski) vai manipuloiko joku häntä uskomaan asiat vinoutuneesti (jolloin OCD voi olla aito mutta sitä käytetään häntä vastaan), sitä en tiedä mutta toivottavasti tommosia pelejä pelaavat paljastuvat ajan mittaan.

Re: Narsismin peittäminen toisella diagnoosilla?

Lähetetty: 07 Elo 2018, 22:00
Kirjoittaja NeitiK
Jos lähdetään aihetta analysoimaan, niin osa narsisteista voi hyvinkin vaikuttaa obsessiivisilta, ja siksi OCD on helppo selitys/tekosyy heille. Pääobsessio (jos sitä obsessioksi voidaan sanoa), joka narsisteilla yleensä on, on välttämätön tarve voittaa. Kyse ei siis yleensä ole siitä päälleliimatusta asiasta, minkä hän sanoo (kuten muiden suojelu tms.), vaan voittamisen tarpeesta, hallitsemisen ja yläpuolella olemisen tarpeesta (-muutoin oma minuus kuolee). Tämä ei kuitenkaan ole samanlainen obsessio kuin mitä OCD:ssä, sillä OCD:n pakkotoiminnot eivät tuota mielihyvää, ainoastaan hetkellisen lievityksen pakkoajatuksen aiheuttamaan piinaan. Narsisti saa usein tyydytystä ylemmästä asemastaan, kun taas OCD:stä kärsivä ei tee toimintojaan tyydyshakuisesti, vaan kirjaimellisesti pakosta. OCD:n pakkoajatukset eivät myöskään ole yhtä syvällisesti persoonallisuuden rakenteisiin uppoavia (heidän minuutensa tai olemassaolonsa ei samalla tavalla ole uhattuna). Lisäksi narsistien ongelmat ovat usein lähinnä sitä, että he joko eivät osaa kontrolloida impulssejaan (päinvastoin kuin OCD, jonka omaavat ihmiset ovat yleensä hyvin kontrolloituja ihmisiä, jotka ainoastaan pakkoajatuksen aiheuttaman kasautuvan paineen vuoksi tekevät pakkotoimintoja). OCD:stä kärsivät ihmiset harvemmin ovat radikaalisti impulsiivisia.

OCD:n pakkoajatukset ovat tyypillisesti muotoa "jos en tee näin, jokin huono asia tapahtuu" tai ahdistavia mieleen tunkeutuvia ajatuksia, joko mielen täyttävinä tai toimintaan kehottavina. OCD:stä kärsivä yleensä ahdistuu ja/tai kokee syyllisyyttä epäsoveliaista (esim. seksuaalisista) pakkoajatuksista, ja ne aiheuttavat hänelle henkistä kärsimystä. Pakkotoimintoaan toteuttava henkilö ei yleensä haluaisi tehdä epäsoveliaita toimintoja eikä liioin halua painostaa ketään mihinkään, vaikka toimisikin pakkoajatustensa pohjalta. Hän ymmärtää vahingollisten tekojen olevan vahingollisia, eikä selittele tai oikeuta niitä esim. lapsuudentraumallaan. Sinänsä on mahdollista, että jollakulla olisi samanaikaisesti sekä OCD että narsistinen pers.häiriö, jolloin häneltä puuttuisi lisäksi empatia. Toisaalta voidaan puhua myös obsessiivisesta persoonallisuushäiriöstä silloin, kun hän ei tajua oireidensa ongelmallisuutta. Huomio kuitenkin, että obsessiivinen persoonallisuus voi pyrkiä kontrolloimaan ympäristöään, mutta ei pyri käyttämään hyväkseen, tarkoituksella vahingoittamaan muita tai aiheuta ylimääräistä draamaa. Obsessiivinen persoonallisuus on hyvin tarkka ja kontrolloitu itsekin ja haluaa, että maailma ympärillä olisi samanlainen (joka voi näyttäytyä painostuksena muita kohtaan). Narsistit ovat mahdollisesta obsessiivisesta olemuksestaan huolimatta usein yllättävän välinpitämättömiä ja leväperäisiä, jota obsessiivinen persoonallisuus ei todellakaan ole.

Se mitä kuvaat yllä, ei ole OCD:tä, mutta toisaalta näissä asioissa on hyvin paljon merkitystä sillä, miten asiat tulkitsee ja miten niistä kertoo. Joskus OCD voidaan tulkita ilkeydeksi tai inhottavuudeksi, vaikka puhtaan OCD:n omaava henkilö ei tätä ole. Kuvauksesi voi vielä ehkä osua obsessiivisen persoonallisuuden alle, jos hän ei ns. väärinkäytä valtaansa ja pidä muita ihmisiä esineinä (joka on narsismia). Osaat ehkä itse parhaiten vaistoillasi sen tunnistaa, onko kyse joustamattomasta täydellisyyden tavoittelusta, vai onko mukana vallan väärinkäyttöä. Samalla tavoin käytännössä ilkeä ja muita hyväksi käyttävä voi rationalisoida ja selitellä toimiaan muka OCD:n alle. Mielestäni on todella tyypillistä, että narsistit selittävät tekojaan jollain toisella sairaudella. Monelle narsistille voi olla myös egoa pönkittävää omata jokin harvinainen tai jopa näyttävä "sairaus". Yleensä oikeasti (pelkästään) sen muun sairauden omaavat henkilöt eivät kuitenkaan viittaa kintaalla tekojensa seurauksille käyttäen sairauttaan oikeutuksena käyttäytyä miten tahansa.

Loppujen lopuksihan sillä ei ole merkitystä, mikä diagnoosi hänellä on (nehän ovat lopulta kuitenkin ihmisten muodostamia käsityslaatikoita, ei välttämättä niin objektiivisia), vaan jos hänen käyttäytymisensä aiheuttaa muille vahinkoa eikä hän ole valmis ottamaan siitä vastuuta, se on jo iso ongelma, johtui se sitten mistä tahansa.