KESKUSTELUFOORUMI

Hei, olen uusi palstalla. Minulla on pieni vauva ja edessä huoltoriita (lapsen isän aloitteesta ja jota hän tällä hetkellä venyttää, kun on muka niin kiireinen). Olen ainakin toistaiseksi yksinhuoltaja.

Lapsen isä on tehnyt mm sellaisen lähemmäs 30-sivuisen aiheettomaksi todetun lastensuojeluilmoituksen. Olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia/neuvoja, kannattaako tuosta tehdä rikosilmoitus?

Lapsen isä mm. väittää siinä minua laitoshoidosta kieltäytyneeksi mt-tapaukseksi ym. täysin tuulesta temmattua, kun ei ollut tajunnut että saan ilmoituksen käsiini. Valtaosa ilmoituksesta on vain lievempää vääristelyä ja sisältää kuvakaappauksia whatsapp-viesteistä, jotka hän on toki irrottanut täysin asiayhteyksistään.

Pelkään että itse huolto-oikeudenkäynti menee isän puolelta näiden lasussa väittämiensä asioiden jankkaamiseksi ja vie huomion itse asialta. Sen takia harkitsen rikosilmoitusta.

Ilmoituksen on laatinut/kirjoittanut isän apuna tämän serkku, joka ei tiedä asioiden oikeaa laitaa. Hän tulistui kuullessaan etten aio suostua yhteishuoltajuuteen, kun lapsen isä kai markkinoi asian hänelle ikäänkuin minä yrittäisin riistää lapselta isän. Hän ei myöskään antanut minun selittää mitä huoltajuus tarkoittaa. Tämä serkku on etsinyt isälle asianajajan ja ylipäätään hoitaa muutenkin arjessa kaikki lapseni isän asiat Kela-hakemuksista lähtien, koska tämä on itse tosi huono saamaan aikaan ja asiat jäisivät muuten hoitamatta. Lasussa on myös kuvakaappaus viestistä, jossa tämä isän serkku uhkailee minua heidän suvullaan (romaneja).
Jos tekisin rikosilmoituksen, tekisin sen kummastakin koska kumpikin on osallistunut lasun tekoon ja poliisin juttusilla käyminen saattaisi myös avata vähän tuon serkun silmiä, koska hän tuskin on edes siitä tietoinen että lastensuojelu totesi ilmoituksen aiheettomaksi.

Vai minkälainen tuo sovittelu on? Mietin että jos sinne mennään, niin isä varmaan siellä jankkaa tätä muuta. Tosin epävarmaa on, suostuuko hän sitten edes sinne, koska oli meinannut kieltäytyä tulemasta jopa perheneuvolaan tekemään tapaamissopimusta koskien hänen itsensä ja lapsen tapaamisia. Itse koen kyllä sovittelun turhana, koska koen etten voi huoltajuutta isän kanssa jakaa mitenkäänpäin, koska se antaisi hänelle välineet kyykyttää minua ja hankaloittaa lapsen asioiden hoitamista, mutta voin toki sinne mennä.

Jos tarkoitat sovittelulla Folloa, niin siellä ei kukaan ulkopuolinen ota kantaa siihen kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Siellä ei käsitellä minkäänlaisia todisteita.

Follo voi sopia tilanteisiin, joissa kumpikaan osapuoli ei ole luonnehäiriöinen. Jos edes jompikumpi neuvottelun osapuolista on kyvytön kuuntelemaan toista ja arvioimaan omaa toimintaansa puhumattakaan siitä, että lapsen hyvinvointi ei ole aidosti tärkeää, niin mitään pysyviä ratkaisuja Follo ei kyllä tilanteeseen tuo.

Olen itse ollut Follossa kaksi kertaa narsistisen ihmisen kanssa ja ei hän siellä sen enempää tahtoansa perustellut kuin kahdenkeskisesti. Perustelut olivat tasoa "no minun mielestä äiti on kuitenkin lapselle se tärkein". Kaikki perustelut jäävät pinnallisiksi, vaikka jokainen normaalijärkinen ihminen ymmärtää, ettei pelkkä biologiasta pohjautuva "titteli" isä tai äiti itsessään takaa lapselle hyvää lapsuutta. Kysymys on siitä, miten yksilö(t) sukupuolesta riippumatta pystyvät ottamaan vastuuta lapsen kasvatuksesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Follossa tuomari ja esim. lastenvalvoja pitävät välillä puheenvuoroja ja yrittävät tätä kautta avata vanhempien silmät sille, että lapsen tulisi nyt olla keskiössä kun sovitellaan. Ja jos tehdään sopimuksia, he katsovat ettei lapsen oikeuksia poljeta. Follo luottaa siihen, että vanhemmat ovat pohjimmiltaan fiksuja aikuisia, joiden toiminta on väliaikaisesti häiriintynyt esim. avioeron aiheuttaman tunnemyrskyn johdosta. Jos kaikki menisi kuin sadussa, neuvottelun osapuolten silmät avautuisivat ja he tajuaisivat kiistansa johtuvan esimerkiksi henkilökohtaisesta pettymyksestä ja katkeruudesta toisen vanhemman valintoja kohtaan. Follossa osapuolten katseen pitäisi kääntyä siihen kummallekin "normaalille" vanhemmalle tärkeimpään - lapseen. Osa vanhemmista voi myös hieman jännittää uutta ympäristöä (Käräjäoikeus) ja osaan auktoriteeteilla (mm. tuomari) voi olla myönteistä vaikutusta.

Mutta mitäpä luulet(te) - toimiiko Follo tai ylipäätään mikään pehmeä neuvottelukeino, kun vastassa on empatiakyvytön ja täysin itsekeskeinen narsisti? Narsistilla on aivan oma agendansa, jota hän ei tietenkään paljasta. Keskustelu hukkuu merkityksettömiin korulauseisiin etkä useimmiten tiedä mitä tuomari ja lastenvalvoja uskovat. Jos he ovat ammattitaitoisia, he eivät ota puolta, he eivät kyseenalaista kumpaakaan, eivätkä näytä tunteitaan. Toisaalta he ovat myös kyvyttömiä auttamaan jos toinen osapuoli on persoonallisuushäiriöinen - täysin riippumatta siitä, tunnistavatko he persoonallisuushäiriötä vaiko eivät.

Follon aikana tuomari sanoi yhden kerran "hyvänen aika" ja laittoi samassa käden suunsa eteen. Tämä tapahtui narsistin puheenvuoron jälkeen. Tuomari näytti tuskaiselta ja huomasin myös hänen pyörittelevän silmiään, vaikka selkeästi koitti sen kaikin tavoin peittää. Tietyssä mielessä minua lohdutti se, että tunsin pienen hetken etten ole yksin narsistin hulluuden kanssa. Toisaalta minua suretti, ettei tuomari tai lastenvalvoja voinut ottaa minua edes tilaisuuden jälkeen sivuun ja olisimme voineet keskustella siitä, miten minun kannattaisi toimia. On myös muistettava, että jos Follo ei tuo ratkaisua, sama tuomari ja lastenvalvoja eivät ole osallisina lopullisessa oikeudenkäynnissä ja he ovat myös vaitiolovelvollisia. Vaikka siis tuomari olisi tunnistanut vastapuolen narsismin tai muun mielenterveysongelman, hän ei saa kertoa havainnostaan toiselle tuomarille. Tässä kohdassa voidaan kysyä, toteuttaako oikeusjärjestelmämme ihan oikeasti lapsen etua vai sortuuko oikeusjärjestelmämme ihan samojen korulauseiden latelemiseen kuin luonnehäiriöiset. Kyllä, nyt kärjistin ja tottakai ymmärrän asian monitahoisuuden sekä sen tosiasian, ettei muutaman follo-neuvottelun pohjalta voisi kukaan muu kuin koulutettu psykologi tehdä alustavia johtopäätöksiä. Sellaista henkilö Follossa ei kuitenkaan ollut minun kokemusteni mukaan mukana.

Sanoisin niin, että vaikka Follosta tuskin on tilanteeseesi apua, siitä tuskin on haittakaan. Keskity narsistin kuuntelemiseen, tee muistiinpanoja. Sitä kautta saatat saada selville, mitkä ovat hänen mahdolliset seuraavat siirtonsa ja mihin seikkoihin hän tulee todennäköisesti vetoamaan myöhemmässä oikeudenkäynnissä.

Luin vasta nyt viestisi. Ex- mieheni antoi minusta julkisuuteen perättömiä tietoja. Se on kunnianloukkaus ja rangaistuksena on sakkoja. Otin lakimieheen yhteyttä ja exäni on nyt velvollinen vahingonkorvausten ja kanteen uhalla hävittämään valheelliset tiedot minusta.

Kyllä sinun on puolustettava itseäsi törkeästä kunnianloukkausesta. Asia täytyy jotenkin todentaa.