KESKUSTELUFOORUMI

Tavattiin hyvin nuorena ja rakastuttiin todella voimakkaasti. Ensimmäisinä vuosina en nähnyt mitään epäilyttävää muuta kuin mahdottomia ja vähän pienempiä lupauksia, joista nuori mies ei pitänyt kiinni. Sitten paljastui muutama valhe ja juuri ennen häitä tämä nuori mies löysikin uuden kiinnostavan tytön eikä häitä sillä kertaa järjestetty. Alkujärkytyksen jälkeen olin todella helpottunut, mutta parin kuukauden päästä mies alkoi pitää uudelleen yhteyttä ja palattiin yhteen (jälkikäteen ajatellen hän varmisteli, että alanko varmasti seurustella hänen kanssaan ennen kuin suhde toisen tytön kanssa päättyi..). Mentiin nopeasti naimisiin ja minusta tuli todella onneton. Mies oli paljon poissa, hänellä oli epäselviä menoja jne. Syntyi ensimmäinen lapsi. Miehelle tapahtui vaikeita asioita ja samalla paljastui valheita, suhde työkaverin kanssa jne. Tällöin tiesin odottavani toista lasta. Mies ei ollut kertonut toiselle naiselle odottavani toista lasta ja kun otin naiseen yhteyttä, hän päätti heidän suhteensa. Tähän asti mies oli tietenkin kieltänyt koko suhteen. Olin jo pakannut tavarani, mutta mies sai minut puhuttua jäämään. Siitä seurasi kauheat vuodet, valehtelua, epämääräisiä naisjuttuja, avointa flirttailua meillä kotonakin minulle tuttujen naisten kanssa jne. Hänen ystäviään meillä ei käynyt oikeastaan ikinä. Näin jälkeenpäin olen huomannut, ettei hänellä ole ystäviä, kun kaveripiiri vaihtuu koko ajan...

En tiedä, miksi tuossa suhteessa olin.. hyvät ajat olivat hyviä ja mies osasi olla todella ihana hetkittäin. Pääasiassa kuitenkin poissaoleva, paljon töissä, häntä kiinnosti kanssani lähinnä seksi ja niitä epämääräisiä naisjuttuja riitti, kunnes en enää jaksanut välittää ja hän sulki puhelimensa niin, ettei siihen ollut mitään pääsyä (vaikka oli välillä itse kehottanut puhelinta tutkimaan, jos jokin epäilyttää). Valheita hän ei ikinä myöntänyt, vika oli aina minussa. Joko olin päästäni vialla tai sanoi, että mulle ei vaan voi puhua totta. Joskus erehtyi sanomaan, että naisten kanssa yhteydenpito on minun vikani, kun en huomioi häntä tarpeeksi.

Tänä keväänä mieheni ilmoitti yllättäen, että haluaa erota. Sitä oli edeltänyt paljon epämääräistä poissaoloa jne. Sitten häm halusikin vielä pohtia, mitä tehdään. Paljastui, että hänellä oli suhde kauempana, mutta edelleenkään hän ei ole tätä myöntänyt. Seksi kanssani kelpasi edelleen, mikään muu ei. Ja valheita riitti entistä enemmän. Romahdin itse, vaikka olen ollut aika vahva.. olin kaikesta huolimatta ajatellut elää hänen kanssaan elämäni, mutta mittani tuli täyteen. Nyt ollaan oltu kesästä asti erossa, mutta koko kesän ja alkusyksyn hän välillä oli hetken täysin läsnä (=halusi seksiä) ja sitten saattoi ”kadota” pariksi viikoksi. Hänellä oli kevään suhteen jälkeen uusi ystäväpariskunta, jota palvoi (tai jonka naiseen oli luultavasti ihastunut). Enää eivät ole missään tekemisissä. Sitten oli lyhyt suhde, jossa nainen oli hyvin pian huomannut miehessä narsistin piirteet ja ilmeisesti hänen aloitteestaan erosivat. Tämä nainen laittoi heidän eronsa jälkeen minulle viestiä ja linkin narsismista kertovalle sivulle. Silmäni ovat auenneet ja alan ehkä hiljalleen ymmärtää missä suossa olen elänyt. Valheiden ja naisten lisäksi mieheni oli muutama vuosi sitten viritellyt videokameran makuuhuoneeseemme ilman lupaani ja kesällä löysin toisen pannuhuoneesta hänen tavaroitaan pakatessani.. outoa. Nyt hänellä on (3 viikkoa edellisen eron jälkeen) uusi ihana suhde.. Säälittää tämä nainen, toivottavasti huomaa myös pian miehen ongelmat. Ja säälittää tämä mies. Ja myös lapset. Heidän isänsä on niin vähän läsnä, kun työ- ja rakkausasiat vievät aina kaiken huomion. Lapsetkin ovat häntä varten.. Väkivaltaa ja sanallista mitätöintiä tms en ole juuri joutunut kokemaan, mutta monta muuta kurjaa juttua. Ihmettelen kovasti itseäni, miten olen tuommoiseen suhteeseen lähtenyt ja siinä niin kauan pysynyt.

Tarinaasi olisi paljon kommentoitavaa, mutta kirjoitan ajatuksia, jotka tulivat ensimmäiseksi mieleeni. Minäkin olin kauan avioliitossa narsistin kanssa. Se johtui siitä, että en tiennyt paremmasta. Nuorena en tiennyt, että narsismia on olemassa. Ei voinut varoa asiaa, jonka olemassa oloa ei tiennyt.

Avioliittomme loppuvaiheessa riidat lisääntyivät ja lisääntyivät. Mielestäni se johtui siitä, että aloin itsenäistyä. Lopulta menin ammattiauttajan puheille. Häneltä sain tiedon narsismista ja vyyhti alkoi purkautua. Henkilö, joka viestitti sinulle narsismista on tehnyt hyvin.

20 v aviossa naran kanssa, naran sarvet nousi heti kun minut oli koukutettu hänen asuntovelan takaajaksi ja pappi sanoi aamen v. 2000, eka kerra vierailulla ollut pariskunta soitti jo poliisi alkoholisti- naran takia v. 2001 ja viimeksii olen kutsunut minä, viimex 9.2.2019 pelottelun ja uhkailun ja kännisaarnojen, tuntikaisia, ja kotirauhan rikkomisen takia. Pelotteli vanhuksiani myös mökkini naapurissa. . Eroa hain yksin 7.2.2019 ja eka rikosilmoitus tehty jo 12.2.2019, aiheena, kuinkas muuten kuin kunnianloukkaus,, poliisi soitti virkapaikalleni, ehotti sovittelua, selvitin mistä johtuu, ja myöhemmin perui rikosilmoituksensa, mutta halusi sovitteluun silti, eli väkisin haluaa kontaktiin päästäkseen manipuloimaan. En ole ollut missään kontaktissa häneen, en reagoinut mihinkään. Yhteisiä lapsia ei onnex ole. Olen hänen kolmas vaimo. Kenenkään suusta selvin päin, kännissä eritoten, en ole kuullut niin ilkeää textiä. Narsismi korostuu kännissä. Agressiivinenkin on. Kaikki naran textit, videot käy häneen, jopa samat sanonnatkin, olet kuvitellut, se oli vitsi ja on ylimielinen ja kiusasi ihan kaikessa missä ikinä voi, käskyttäjä. Olen 60 ja hän 72 joten turvattu vanhuus mökilläni petoillen meni. Avioehto mökistäni on. Yhteinen rivarikämppä myytävä, pesänjakaja myyköön. Tällä nyt vetkuttaa. Mulla kallis asianajaja. Kyllä on raskasta, tulee rakkausviestii, rakkausslauluu, soittelee känässä serkulleni, kälylleni, jopa lapsenlapselleni. Emme vastaa. En tee estoja vielä. Saan faktaa mielenlaadusta. En saanu kaikkee henk.kohtasta tavaraani mukaan, viestitti, että vei myyntiin kiparille, muuttopäivänä kysyin niin ei yhtään tiije missä ovat ja sanoipa tietysti että itse oot hävittänä. Uutta rikosilmoitusta ootellessa. Tämän salaisuuden pidin tämän koko ajan. Kerroin omaisilleni vasta kun muutin pois. Vanhukset ja pojan perhe tiesi koska jouduin olemaan heillä jopa viikonkin kun joi ja räkytti yöt, käyn työssä. Nara- alkkis on pahinta mitä ikinä tiedän. Eroa pyysin monesti, ja puhuin nätisti ja kovemmin, mikään, ei mikään menny perille. Ero tuli yllärinä hälle kuitenkin, ei uskonut että haen eron, nauroi ja ivasi vain, kuten hänen raivarit ja salajuopittelubtuli yllärinä mulle. Olen hyvin pettynyt. Komeat raamit. Tyhjät kuoret vain. Ikinä en mee takasin, laittakoon sydämiä vaikka koko ajan. Kun ero selvä, sit estot ja sukunimi vaihtoon.