KESKUSTELUFOORUMI

Olemme olleet yhdessä hieman alle 5 vuotta. Aluksi puoliso oli ihana, huomaavainen ja kohtelias. Suhde eteni nopeasti, koska hän tuntui olevan juuri se puuttuva palanen. Alle puolessa vuodessa alkoi minun arvostelu. Olin lihava, tyhmä, kömpelö. Yritin sanoa vastaan, mutta ei arvostelu ei loppunut. Pikkuhiljaa hän alkoi kontrolloida menojani, tekemisiäni ja jopa sanomisiani. En voi mennä yksin esim baariin, koska olen heti iskemässä siellä kaikkia ja nolaan itseni, kun sanon tai teen jotain tyhmää. Jos en muuta, niin puhun liian kovalla äänellä.

Nykyään tilanne on se, että teen kotona kaiken. Kaikki pitää tehdä puolison määrittelemällä tavalla ja jos joku menee väärin, esim. tarjoilen kahvin väärästä kupista, hän suuttuu. Jouduin jokaisessa asiassa miettimään miten teen asian niin, että hän ei suuttuisi. Silti hän saattaa suuttua jostain uudesta tai ihan pienestä asiasta, esim. vääränlaisesta katseesta tai siitä että toimin liian hitaasti. Hän ei salli minulle esim. sohvalla makaamista ja rentoutumista, vaan minun pitää olla koko ajan liikkeessä tekemässä kotitöitä.

Hänellä ei juurikaan ole mitään hyvää sanottavaa mistään. Kaikki on aina huonommin kuin muilla ja joka asiasta löytyy aina se negatiivinen puoli. Olen yrittänyt sanoa, että elämä olisi kevyempää jos yrittäisi löytää jokaiseen päivään edes muutaman hyvän asian.

Mistä tiedän onko puolisoni narsisti vai onko hän vain ilkeä, vittumainen tai masentunut? Mihinkään terapeutille hän ei suostu lähtemään ja kaikki meidän riidat ovat aina minun syytä, koska en osaa miellyttää häntä tai en osaa lukea ajatuksia siitä, millä tavalla häntä pitäisi milloinkin miellyttää. Puhumaan hän ei suostu, ellei kyse ole minun tai jonkun muun ihmisen arvostelusta.

Oma itsetuntoni on ihan nollassa, koska olen niin monta kertaa kuullut olevani ruma, tyhmä, laiska ja saamaton, joka ei tee mitään oikein koskaan. Kaikki minun omat menoni ovat turhaa ja pois kotitöiden tekemisestä. Häntä ei kiinnosta mikään minun aikaansaannos esim. harrastuksiin liittyen, mutta minun pitää aina muistaa vuolaasti kehua häntä, jos hän jotain tekee.

Olen aika lopussa tällä hetkellä. En uskalla ottaa näitä asioita puheeksi, koska hän suuttuu.

Lisäyksenä vielä, että puoliso aina välillä vaatii että minun pitää puolustaa itseäni ja päättää joistakin asioista. Mutta kun yritän, hän suuttuu. On vain yksi oikea tapa tehdä asiat ja se on hänen tapansa. Minun menoilla ja tarpeilla ei ole mitään merkitystä. Jos yritän sanoa hänelle vastaan johonkin haukkumiseen, hän kääntää kaiken aina minun syyksi ja minua vastaan.

Ja lisäyksenä vielä se, että välillä mies tietysti osaa olla ihana, ostaa lahjoja ja kukkia. Puhuu siitä miten tärkeä olen hänelle ja miten en missään nimessä saa erota hänestä koskaan.

Kyllä sinä jo tiedät kertomasi perusteella, onko puolisosi narsisti? Yritä kohottaa itsetuntoasi tekemällä mukavia asioita. Silloin kun se on mahdollista. Opiskele narsismia ja selviytymiskeinoja. Löydät varmasti ratkaisun, kun uskot itseesi lujasti.



.

Aivan selvä nara. Luehan ja Youtubeen narsistin viha esim. Kuuntele. 20 v tuota samaa helvettiä, henkistä väkivaltaa, alistamista, alkoholismia, järkyttävää kielenkäyttöä. Liukas kuin saippua. Ivaaja, vallan ottaja, mustamaalaaja, kännissä lensi tiiliskivikin päin minua. Esitti hyväntekijää muille, kotona Piru. Nyt rauha. Lähdin. Valmistelin vuosia lähtöäni. Enkä taakseni katsonut. Mitkään ruikutukset EI tehoa. Muistelen vaan sen näytelmää, esitystä, ei oikeaa rakkautta, hyväksikäyttäjä. Lähdin tammikuun lopussa, 6.5. ositus selvä. No contact, sen kun ruikuttaa. Kulisseja ja passaamista ikävöi, minua vihaa koska paljastin itselleen suoraan että nara esittäjä on. Tuon jälkeen käytös hirveää, poliisit soitin useaan kertaan. Täysi sika käytöksinen, myös vanhuksilleni. Ei mitään holttia, kiinni kävi vanhuksiinkin.

Luebkirja: Naamiona terve mieli, Risto Mäkelä. Asia selviää kenen matkassa olet. Lähde!

Lue kirja: Naamiona terve mieli, Risto Mäkelä. Kyllä asiaselviää sulle kenen matkassa kuljet. Lähde! Oikeasti. Olin 20 v alistettu. Lähdin lopulta! Enkä kadu. Olin lähellä sairastua vakavasti, useasti. Ihme että oon täydessä järessä vielä.

Muiden seurasss on tosiaan ihana, huomioiva ja hellä. Mutta kun ei ole muita kuulemassa, niin moitetta moitteen perään tulee.