KESKUSTELUFOORUMI

Heippa!

Olen tässä jo tovin ihmetellyt ja kummastellut mieheni todella itsekästä käyttäytymistä, mutta pistänyt sen vaan "hankalan" luonteen piikkiin. Sattumalta eksyin lukemaan narsismia käsitteleviä sivuja, ja hämmästykseni/kauhukseni huomasin, että monet piirteet sopivat mieheeni erittäin hyvin. Myös kaikki se selittämätön pahan olon tunne kotona kuvaa elämääme tällä hetkellä hyvin.

Miten ihmeessä olette kertoneet epäilyksistänne puolisolle?? Hänessähän ei ole mitään vikaa ja voin vain kuvitella, miten järkyttävä loukkaus tälläisen asian vihjaaminen hänelle olisi!

En mitenkään. Yhden riidan aikana huusin hänelle, että vitun narsisti, mutta sen jälkeen en ole maininnut sanallakaan. Todennäköisintä on, että hän tulee syyttämään sinua narsistiksi, jos menet häntä moisesta syyttämään. Minun mieheni ainakin osasi hyvin esim julkisuuden hekilöistä kyllä kertoa, kuka hänen mielestään on narsisti yms.

Minttu,

ei varmaankaan kannata kertoa miehelleen, että epäilee hänen olevan narsisti. Narsisti ei koe olevansa sairas, eikä todella harvoja poikkeuksia lukuunottamatta lähde hakemaan apua.

Jos miehesi on narsisti, niin kannattaa muutenkin miettiä, mitä kertoo hänelle. Valitettavasti kaikki mitä olet kertonut hänelle, voidaan käyttää sinua vastaan.

Jos koet, että miehesi on narsisti, niin hae itsellesi tietoa ja apua. Ja kun olet riittävän voimakas, niin harkitse, haluatko elää narsistin kanssa vai et.

Lähtisin jos voisin - mies saanut sen verran "velalliseksi" ettei ole varaa lähteä.