KESKUSTELUFOORUMI

Hei!

Olen tuolla "lastenpalstalla" jo avautunutkin suhteesta narsistiäitiin, jonka kanssa välit on ollu nyt poikki reilun vuoden. Jo sitä ennen mulla oli hänen kanssa välit poikki yhden kerran kaksi vuotta, mutta silloin ajattelin, että narsisti olisi ehkä muuttunut ja alkanut kunnioittamaan minun rajoja, heh!! Nyt kun olen tällä ja muilla palstoilla pyörinyt 1.5 vuotta ja viisastunut, on vihdoin alkanut tajuamaan, että ei kyseessä edes ole irtiotto yhdestä ihmisestä..mukaan sotkeutuu väistämättä kokonainen porukka.

Kun palasin eka "no contactin" jälkeen narsistin yhteyksiin, sain kuulla, että sillä välin sisko oli hankituttanut äidillä häälahjan (noin 15 000 euroa), jonka jälkeen äitini oli naureskellut sukulaisille, että "kyllä sekin (minä) menee nyt naimisiin kun näkee mistä jää paitsi", ja että hankin sen kun "pääsin yhdestä tyttärestä eroon". Sisko oli nimittäin mennyt hissukseen naimisiin maistraatissa vuotta aikasemmin miehen kanssa jonka oli tuntenut noin 2 kuukautta ja jota minä en edes tavannut ennen naimisiinmenoa. Siis kun palasin yhteyksiin niin sain kuulla, että tämä lahja oli ostettu vuotta aikaisemmin. Se mua mikä tässä riipii on se, että narsisti teki tämän ihan kostaakseen mulle välien poikki laittamisen. Ja sisko tiesi, että hänen tilaisuutensa on koittanut kun narsisti on täynnä kostonhalua. Nyt kuitenkin kävi niin, että he molemmat käänsivät asiat siten, että minä olen se tässä ongelma, ja se joka on rahanahne. Ja asia käännettiin myös niin, että tämä tavara ostettiin vaan jotta minua kannustettaisiin avioliittoon (mulla ei ole edes miestä)!! Ja vielä se lisähuomautus, että kyseessä ei ollut auto tmv. arkipäivän asia, vaan täysin huvituskäyttöön.

Tässä pieni ote meidän keskustelusta joka ei vain edennyt ihan mihinkään. Oppikirja "gaslighting".


Sisko:
Se osti sen ---n että menisit naimisiin. Se oli häälahja. Eihän se kertonu tuota ku vasta jälkikäteen.
Mä sanoin sen jo sillon enkä muista miksi. Ehkä siksi että tietäsit että saat jotain isompaa ku meet naimisiin. Mun mielestä tuo ei ees oo niin paha juttu ku ottaa huomioon mistä isovanhemmat haaveilee. Saatathan sää vieläki mennä naimisiin. Mutta eikö tuo oo sadistista puhua tuosta just nyt ku mulla avioero uhka päällä. Jos me ei olla paremmissa väleissä nii ethän sää ees voi tulla tänne. En tienny että sulla on tommonen mieliala. Mulla ei käyny mielessäkään et voitas riidellä jostain.

Minä:
sadistista? mä puhun nyt siitä että sä puukotat mua selkään toistamiseen ja sitten viet tämän keskustelun ihan sivuraiteille. siis joo on avioero iso juttu, mutta se olikin vain esimerkki siitä että sulla tai äitillä ei näytä olevan mitään kiinnostusta mun tunteita kohtaan.

Sisko:
Siis määhän sanoin monta kertaa ettei susta ollu mitään puhetta sillon ku sitä oltiin hankkimassa
Lue nuo keskustelut uudestaan jos joku jäi epäselväksi. Sanoin ton 2 kertaa aiemmin
Sitä paitsi joku muu vois aatella että ois rakkaudellista kannustaa avioliittoon
Ku en oo tuosta jutusta muutenkaan samaa mieltä sun kaa vaikka äiti muuten törkee onki nii tuota en pidä niin törkeenä. Siks en jaksais väitellä tästä.

Tässä hyvä video aiheesta:

https://www.youtube.com/watch?v=t8n_47CiJK8

Hei Lydie,mielenkiinnosta asiaan yritin päästä kärryille postauksestasi. Sanon näin, koska itselläni ei ole olllut vastaavia kokemuksia. Samaa mieltä olen ehdottomasti siitä, että useisiin narsistijuttuihin liittyy koko porukka/perhe.

En ole lainkaan varma siitä, että äitisi osti kalliin häälahjan kostaakseen sinulle välien poikki laittamisen. Siskosi saattaa puhua totta tässä asiassa. Voi hyvin olla, että häälahjaa ostaessa narsisti ei ajatellut sinua lainkaan. Narsisti ja siskosi ovat ehkä keksineet tämän näkökannan myöhemmin. Se on nimittäin tehokas heitto heidän kannaltaan. Tuntuu, että näin kalliin lahjan ostamiseen ei riitä pelkkä kosto sinulle, jotain muutakin siinä on.

Yleisesti ottaen tällaiset keskustelut sinun ja siskosi välillä osoittavat, että kannattaa kyllä pitää no contactia porukkaan.

On totta, että motiiveina oli varmasti muutakin kuin vain minun "no contact". Narsisti halusi iskeä kiilaa minun ja siskoni väliin - hajottaa ja hallita. Muita syitä oli narsistin halu sitoa/kontrolloida siskoani ja hänen miestänsä, yleinen egon pönkitys (tyyliin minä ostin tuon!) sekä se, että tämä hyödyke oli myös narsistin käytössä - kunnes siskoni myi sen pois pari kuukautta myöhemmin.

Eivät he koskaan siis sanoneet ainakaan suoraan , että tämä olisi jonkinlainen kosto/napautus minua kohtaan, mutta kuten tuossa minun siskoni vastauksessa tuli ilmi, niin tämä (lahjan osto siskolle) oli vain "rakastava ele" MINUA kohtaan jotta minä menisin naimisiin. Haluavat kääntää veistä haavassa koska mulla ei ole omaa perhettä. En ihmettele yhtään jos tämä kuulostaa sekavalta, en itsekään oikein tajua näitä selityksiä. Eikä mua enää kiinnosta narsisti ja sen tekemiset, rahasta puhumattakaan. Tuntuu vaan niin kohtuuttomalta, että sekä sisaret että serkut on näköjään lähteny tähän peliin mukaan ja olen jäänyt ihan yksin. Toisaalta tämä viestittely auttoi mua kohtaamaan karvaan totuuden ja toivottavasti irrottautumaan paremmin.

Ymmärrän hyvin tuon kohtuuttomuuden tunteen ja sen, että olet yksin mielipiteittesi kanssa. Minulla on tavallaan samanlainen tilanne. Minusta "no contact" vain on ainoa keino, jolla asioihin voi vaikuttaa (jos voi). Ehkä jotkut serkut tai siskot myöhemmin tajuavat tilanteen, jos jaksat olla määrätietoinen asioihin suhtautumisessa.

Ajattelen, että alistavan puolison ja suvun/porukan jättämisessä on samankaltaisuutta. Molemmisssa tapauksissa on oltava täydellinen no contact, jotta saa kokonaan vapauden. Puolison jättämisessä jättää myös häneen liittyvät hyvät asiat. Suvun/porukan jättämisessä menettää myös kivat hetket. Kyse on molemmissa tapauksissa valinnasta, kumpi vaihtoehto on paras omalta kannalta? Irtautuminen voi tuoda yksinäisyyttä, se täytyy vaan korvata jollakin muulla. Ei voi saada kaikkea, mikään ei ole täydellistä. Ajattelen ehkä liian positiivisesti, mutta kuvittelen, että minun täydellinen no contact sukuun tuottaa joskus tulevaisuudessa hyvää myös joillekin muille.

Hei Lydie, viestittelysi siskosi kanssa muistuttaa paljon omaa viestittelyä veljeni kanssa. Se sai kuplia nousemaan otsaan ja pään aivan sumuiseksi, kun olin tavallaan pakotettu epäilemään omia tunteitani ja pahaa oloani. Nyt tiedän, että olisi vaan heti pitänyt hylätä tämä ”tukea antava olkapää”. En kuitenkaan luottanut silloin tunteisiini ja halusin uskoa isästäni pelkkää hyvää, kuten kaikki varmaan haluaa uskoa omista vanhemmistaan. Se oli oma moka ja sitä myöten hukkasin traumalle monta vuotta, ennen kuin lopullisesti irtaannuin kuviosta ja koko lapsuudenperheestäni. Sen jälkeen olenkin kasvattanut omat lapseni ilman taustatukea. Toisaalta, mistä taustatuesta muka jäin paitsi, kun se jo alusta alkaen oli pelkkää valetta ja manipulointia? Ei jäänyt ikävä.

Hei, ajattelin tulla tänne jatkamaan höpinöitäni ihan päätä selvittääkseni, mutta sitten huomasin että olikin tullut useampi viesti - mukavaa!
On tosiaan karvas pala huomata, että nyt meniki poistoon koko porukka. Aina oon ajatellut, että ainakin sisko on sellainen jonka haluan pitää elämässäni kuitenkin...enää en ole niin varma. Tuntuu, että olisi minun kannalta parempi olla jopa narsistin kanssa yhteydessä kuin se, että poistan hänet elämästä, mutta jään yhteyteen hänen piiriensä kanssa, narsisti kun tunkeutuu elämään entistä kiivaammin, ja nämä lentävät apinat joita hän mobilisoi, tuottaa eniten vahinkoa. Olen yrittänyt selittää itselleni aiemmin, että no siskollani on vain jokin traumasidos äitimme kanssa, kyllä hän siitä vielä tokenee/viisastuu. Karvas totuus on kuitenkin se, että äitimmme on aina sabotoinut minun ja siskoni välejä (kontrollintarve), mutta samalla siskoni on sabotoinut minun ja äitini välejä (siskoni kun on todella laskelmoiva ja haluaa olla kultalapsi). Tuossa viestittelyssähän tulee myös ilmi kuinka hän piikittelee minua siitä, että hän on antanut narsistille ainoan lapsenlapsen!

Tämä aihe ilmeisesti kiinnostaa minua, koska kirjoitan vielä. On totta, että joskus jonkun narsistin kanssa ei halua katkaista kokonaan välejä. Tästä ihmisestä on jotain todellista apua/hyötyä. Minusta tällaisen kanssa voi olla tekemisissä omilla ehdoilla, kun tietää mitä tekee. Hyvä apukeino tällaiseen suhteeseen on kyky laittaa rajat. Ihmisellä, joka on oppinut lapsuudesta lähtien olemaan liian kiltti, rajojen laiton opettelu on kovaa työtä. On elinikäinen projekti opetella määräämään omat rajat. Hyvä opettaja voi olla lievähkö narsisti, joka ei suutu, jos sanoo hänelle hyvin jyrkästi suorat sanat. Jos tekee vaikka yhtä räväköitä temppuja narsistille kuin narsisti itse tekee. Ei tietenkään rikollista tai muuta vaarallista. Jos entinen kiltti heittäytyy rohkeaksi, hän on oppinut jo paljon. Entisen kiltin opettelu rohkeaksi aiheuttaa sekin ylilyöntejä. Ei kukaan ole seppä syntyessään.