Avioero: Raha, ositus, arvostus -Miten narsistin mieli toimii?
Lähetetty: 19 Tammi 2020, 16:11
Hei,
Olemme jättäneet eropaperit 13 vuoden avioliitosta. Puoliso on tienannut merkittävän omaisuuden sinä aikana, kun minä olen ollut kotiäitinä. Se että tämä omaisuus menee puoliksi, on ollut molemmille osapuolille melko lailla ok. Olen kuitenkin hankkinut juristin tätä hänen lähinnä osakkeista koostuvaa omaisuuden jakoa varten. Uusi tieto jota emme ole aiemmin huomioineet on, että myös puolisoni omistama kuolinpesä (hän on yksi neljästä kuolinpesän osakkaasta) kuuluu osituksen piiriin. Tämä tarkoittaa hänelle suurta taloudellista vahinkoa, sillä kuolinpesää ei voi vielä myydä tai muutoin muuttaa rahaksi, mutta hänen tulee kuitenkin maksaa minulle kuuluvasta osuudesta minulle. Koen tämän kuolinpesän hankalana asiana. Minusta Suomen laki on tässä kohtaa epäoikeudenmukainen, että minulla ylipäätään on oikeus edes tälläiseen kuolinpesään. Koska minulla se oikeus kuitenkin on, mietin, onko tässä tilanteessa parempi käyttää oikeus vai olla käyttämättä.
Olen ollut huomaavinani, että narsistipuolisoni arvostus minua kohtaan jollain lailla muuttui, kun hänelle valkeni, millaiseen taloudelliseen asemaan hän tulee joutumaan maksettuaan kaiken minulle kuuluvan. Jos en otakaan minulle kuuluvaa osuutta kuolinpesästä, alkaako hän taas katsoa minua halveksien. MIten narsistin mieli toimii tältä osin...? Meillä on kolme alakouluikäistä lasta, joten tulemme olemaan aika lailla aina runsaasti tekemisissä. Voisinhan ottaa kuolinpesässä tulevan osuuteni ja avata vaikka lapsillemme tilit, jonne laitan ne ja joihin he pääsevät käsiksi tullessaan täysi-ikäisiksi.
Olemme jättäneet eropaperit 13 vuoden avioliitosta. Puoliso on tienannut merkittävän omaisuuden sinä aikana, kun minä olen ollut kotiäitinä. Se että tämä omaisuus menee puoliksi, on ollut molemmille osapuolille melko lailla ok. Olen kuitenkin hankkinut juristin tätä hänen lähinnä osakkeista koostuvaa omaisuuden jakoa varten. Uusi tieto jota emme ole aiemmin huomioineet on, että myös puolisoni omistama kuolinpesä (hän on yksi neljästä kuolinpesän osakkaasta) kuuluu osituksen piiriin. Tämä tarkoittaa hänelle suurta taloudellista vahinkoa, sillä kuolinpesää ei voi vielä myydä tai muutoin muuttaa rahaksi, mutta hänen tulee kuitenkin maksaa minulle kuuluvasta osuudesta minulle. Koen tämän kuolinpesän hankalana asiana. Minusta Suomen laki on tässä kohtaa epäoikeudenmukainen, että minulla ylipäätään on oikeus edes tälläiseen kuolinpesään. Koska minulla se oikeus kuitenkin on, mietin, onko tässä tilanteessa parempi käyttää oikeus vai olla käyttämättä.
Olen ollut huomaavinani, että narsistipuolisoni arvostus minua kohtaan jollain lailla muuttui, kun hänelle valkeni, millaiseen taloudelliseen asemaan hän tulee joutumaan maksettuaan kaiken minulle kuuluvan. Jos en otakaan minulle kuuluvaa osuutta kuolinpesästä, alkaako hän taas katsoa minua halveksien. MIten narsistin mieli toimii tältä osin...? Meillä on kolme alakouluikäistä lasta, joten tulemme olemaan aika lailla aina runsaasti tekemisissä. Voisinhan ottaa kuolinpesässä tulevan osuuteni ja avata vaikka lapsillemme tilit, jonne laitan ne ja joihin he pääsevät käsiksi tullessaan täysi-ikäisiksi.